Kertomuksen taustaa Saamen kielilain (1086/2003) 29 §:n mukaisesti Saamen kielen toimisto yhdessä saamelaiskäräjien asettaman kielineuvoston kanssa antaa vaalikausittain Saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä.	SÄMIKIELÂ TOIMÂTTUV JÁ SÄMITIGE ASÂTTEM KIELÂRÄÄðI MUŠTÂLUS SÄÄMI KIELÂLAAVÂ OLÁŠUME IIVIJN 2004 -2006 Muštâlus tuávááš Säämi kielâlaavâ (1086/2003) 29 § miäldásávt addel sämikielâ toimâttâh oovtâst sämitige asâttem kielâraađijn vaaljâpojijmield Sämitiigán muštâlus sämikielâ kyeskee lahâasâttem heivitmist sehe sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášumest já kielâtile ovdánmist.
Tämä nyt annettava kertomus on ensimmäinen saamen kielilain toteutumisesta annettava kertomus.	Taat muštâlus mii tääl adeluvvoo lii vuosmuš muštâlus säämi kielâlaavâ olášumest.
Se pohjautuu laajempaan, Klemetti Näkkäläjärven saamelaiskäräjille laatimaan selvitykseen, ”Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006” (jälj.	Tot vuáđuduvá Klemetti Näkkäläjärvi sämitiigán ráhtám vijđásub čielgiittâsân, “Säämi kielâlaavâ olášume iivijn 2004-2006” (maŋeláá.
selvitys) ja joka on kertomuksen liitteenä.	čielgiittâs) já mii lii muštâlus lahtosin.
Edellä mainittu selvitys liitteineen on luettavissa osoitteessa	Ovdeláá mainâšum čielgiittâs lahtosijdiskuin lii luuhâmnáálá čujottâsâst
Saamelaiskäräjien viimeisemmän tilaston mukaan saamelaisia on 9350, joista Suomessa asuu 8706. Heistä yli puolet (54.9 %) asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sämitige majemuu lovottuv (statistiik) mield láá sämmiliih 9350, kiäin Suomâst äässih 8706. Paijeel peeli sist (54.9 %) äässih sämikuávlu ulguubeln.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen vaatii välittömästi erityisiä toimenpiteitä valtiovallalta ja Saamelaiskäräjiltä.	Sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášuttem váátá tállân sierânâs tooimâid staatâvääldist já Sämitiggeest.
Erittäin huolestuttavaa on, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset jäävät kokonaan oman kielen ja omakielisen perusopetuksen ulkopuolelle (alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Suomessa).	Uáli huolâstuttee lii tot, et sämikuávlu ulguubeln ässee párnááh pääccih ollásávt jieijâs kielâ já jieijâskielâlâš vuáđumáttááttâs ulguubel (vuálá love ihásijn párnáin paijeel 70 % äässih sämikuávlu ulguubeln eres kuávluin Suomâst).
Saamelaiskulttuurin ja saamen kielen/kielten säilyminen edellyttävät, että saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava kunnille myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista.	Sämikulttuur já sämikielâ/-kielâi siäilum váátá, et sämikielâlâš vuáđumáttááttâs já peivitipšo láá sierânâssajanmäksimnáál kieldáid staatâ ruuđâin meiddei sämikuávlu ulguupiäláá kuávlust.
Vuonna 2004 voimaan tulleen uudistetun saamen kielilain pääasiallisena tarkoituksena oli tuoda parannusta saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja vahvistaa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua perustuslaillista (731/1999, 17.3 §) oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	Ive 2004 vuáimán puáttám uđâsmittum säämi kielâlaavâ válduášálâš ulmen lâi pyerediđ sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume já nanodiđ sämmiláid algâaalmugin turvâstum vuáđulavâlâš (731/1999, 17.3 §) vuoigâdvuođâ toollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
Uuden kielilain myötä saamelaisten tuli voida asioida saamen kielellä itseään tai omaa etuaan koskevissa asiassa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.	Uđđâ kielâlaavâ mield kolgii sämmiliih pyehtiđ ášástâllâđ sämikielân jieijâs tâi jieijâs hiäđu kyeskee aašijn sämikuávlu kieldâi já staatâ virgeomâhijn.
Selvitys saamen kielilain toteutumisesta pohjautuu laajaan lomakekyselyyn, jossa 169 taholta kysyttiin mm. tietoja saamenkielisten palvelujen laajuudesta, saamen kielen taidosta ja käytöstä sekä saamen kielen edellytyksistä työtehtävissä.	Čielgiittâs säämi kielâlaavâ olášumest vuáđuduvá vijđes luámáttâhkoijâdâlmân, mast 169 vuástáväldest koijâduvvojii el. tiäđuh sämikielâlâš palvâluisâi vijđesvuođâst, sämikielâ tááiđust já kiävtust sehe sämikielâ iävtuin pargopirrâsist.
Selvityksen kohderyhminä olivat saamen kielilain 2 §:ssä mainitut viranomaiset, joihin saamen kielilakia sovelletaan.	Čielgiittâs čuásáttâsjuávkkun lijjii säämi kielâlaavâ 2 §:st mainâšum virgeomâheh, kiäid säämi kielâlaahâ heiviittuvvoo.
Suurin kohderyhmistä oli saamelaisten kotiseutualueen kuntien työntekijät.	Stuárráámus čuásáttâhjuávkku lâi sämikuávlu kieldâi pargeeh.
Yhteensä kysymyslomakkeita lähetettiin 169 taholle ja vastauksia saatiin 109 taholta.	Puohnâssân koččâmâšluámáttuvah vuolgâttuvvojii 169 vuástáväldei já vástâdâsah pottii 109 vuolgâtteijest.
Keskeisistä viranomaisista kyselyyn jättivät vastaamatta mm. Lapin ympäristökeskus, korkein hallinto-oikeus, ympäristöministeriö, Sodankylän kunnan esimiehet ja saamensradio.	Kuávdášlâš virgeomâhijn kuođđii koijâdâlmân västidhánnáá el. Laapi pirâskuávdáš, alemus haldâšemriehti, pirâsministeriö, Suáđigil kieldâ ovdâalmaah já sämiradio.
Valtakunnansyytäjänvirasto, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO), Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), Väestörekisterikeskus, Itella, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Senaattikiinteistöt sekä Ilmatieteen laitos ilmoittivat, ettei saamen kielilaki koske heidän toimialaansa.	Väldikodeášáskutteevirgádâh, Tiervâsvuođâhuolâttâs vuoigâdvuođâtorvokuávdáš (TEO), Paateent- já registerhaldâttâs (PRH), Aalmugregisterkuávdáš, Itella, Sämikuávlu máttááttâskuávdáš, Seenaatkidânjâsah sehe Šoŋŋâtiettuu lájádâs almottii, et säämi kielâlaahâ ij kuoskâ sii toimâsyergi.
Selvityksessä on arvioitu saamen kielilain sitovuutta edellä mainittuihin viranomaistahoihin ja julkisia palveluja tuottaviin yhteisöihin ja yksityisiin nähden, jotka olivat ilmoittaneet, että saamen kielilaki ei koske heidän toimialaa.	Čielgiittâsâst lii miäruštâllum säämi kielâlaavâ čonnâsemvuotâ ovdeláá mainâšum virgeomâhij já almos palvâlusâid pyevtitteijee siärváduvâi já ovtâskâsâi háárán, kiäh lijjii almottâm, et säämi kielâlaahâ ij kuoskâ sii syergi.
Arvion mukaan laki koskee ainakin osittain myös em. tahoja.	Áárvu mield laahâ kuáská aainâs-uv mottoom uásild meid ovdeláá mainâšum vuástáväldeid.
Lisäksi selvityksestä ilmenee, että saamen kielilain 2 §:n viranomaisluettelo on osittain vanhahtavaan muotoon laadittu ja on omiaan välittämään virheellistä tai ainakin harhaanjohtavaa viestiä lain soveltamisvelvollisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.	Lasseen čielgiittâsâst čiälgá, et säämi kielâlaavâ 2 § virgeomâhâšluvâttâllâm lii mottoom uásild rahtum puárissiähá háámán já ton suujâst sáttá adeliđ puástu tâi aainâs-uv čájádittee tiäđu laavâ heiviittemkenigâsvuođâst syemmilâš ohtsâškoddeest.
Viranomaisten saamen kielen taito	Virgeomâhij sämikielâ táiđu
Selvityksestä saadun tiedon perusteella saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden virkamiehistä ja työntekijöistä saamea äidinkielenään puhuu kaiken kaikkiaan 7 % kaikista työntekijöistä.	Čielgiittâsâst finnejum tiäđu vuáđuld sämikuávlu kieldâi já staatâ ohtâduvâi virgealmain já pargein sárnuh sämikielâ eenikielânis puohnâssân 7 % puohâin pargein.
Määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vajaat 2 %.	Meeri lii kiäppánâm ivveest 2000 vááijuv 2 %.
Muutos on merkittävä kun otetaan huomioon kuinka pieni saamen kieltä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden ryhmän suhteellinen osuus on kuntien ja valtion henkilöstöstä.	Nubástus lii merhâšittee ko váldoo vuotân mon ucce lii sämikielâ eenikiellân sárnoo párgei juávhu koskâsvuođâlâš uásádâh kieldâi já staatâ pargojuávhust.
Vuoteen 2000 nähden, niiden työntekijöiden osuus, jotka saamea pystyivät työssään käyttämään, on kasvanut 4,8 %.	Ive 2000 háárán, toi pargei uásádâh, kiäh puohtii kevttiđ sämikielâ pargostis, lii stuárrum 4,8 %.
Vuonna 2000 saamen kielellä pystyi palvelemaan 11,9 % kunnan ja valtion viranomaisista ja vuonna 2006 saamen kielellä asiakaspalvelua kykeni antamaan 14,8 % kunnan ja valtion viranomaisista.	Ive 2000 puohtii sämikielân palvâliđ 11,9 % kieldâ já staatâ virgeomâhijn já ive 2006 sämikielân äššigâšpalvâlem puohtii adeliđ 14,8 % kieldâ já staatâ virgeomâhijn.
Tarkasteltaessa saamen kieltä vähän ymmärtävien osuutta kuntien työntekijöinä, vuonna 2006 oli se 3,9 % vähemmän kuin vuonna 2000. Saamea osaamattomien määrä on jonkin verran laskenut, vuonna 2006 heitä oli 70,6 % kun vuonna 2000 heitä oli 73,4 %.	Tarkkuustâldijn sämikielâ ucánjáhháá iberdeijei uásáduv kieldâi pargen, ive 2006 lâi tot 3,9 % ucceeb ko ive 2000. Pargei meeri, kiäh iä määti sämikielâ, lii mottoom veerdi kiäppánâm, ive 2006 sii lijjii 70,6 % ko ive 2000 sii lijjii 73,4 %.
Päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevät muodostavat 36 % siitä joukosta jotka voivat antaa saameksi asiakaspalvelua saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja valtion viranomaisissa, mutta koska heidän asiakaspalvelunsa on suunnattu tietylle tarkoin rajatulle joukolle, ei heitä voida laske kokonaisprosenttiin.	Peivitipšoost já máttááttâstooimâst pargeeh láá 36 % tom juávhust kiäh pyehtih adeliđ äššigâšpalvâlem sämikielân sämikuávlu kieldâin já staatâ virgeomâhijn, mut ko sii äššigâšpalvâlem lii sundášum tärkkilávt räijejum tiätu juávkun, ij sii pyevti rekinistiđ olesprosenttân.
Kun päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevien prosentuaalinen määrä vähennetään kokonaisprosenttimäärästä, laskee saamenkielistä asiakaspalvelua antavien määrä 9,5 %:iin.	Ko peivitipšoost já máttááttâstooimâst pargei prooseentlâš meeri kepiduvvoo olesprosseentmeereest, kiäppán sämikielâlâš äššigâšpalvâlem adeleijei meeri 9,5 %:n.
Todellista muutosta kuntien ja valtion yksiköiden saamen kielen taitoisten henkilöiden määrässä ei ole tapahtunut.	Tuođâlâš nubástus kieldâi já staatâ ohtâduvâi sämikielâ mättee ulmui meereest ij lah tábáhtum.
Saamen kielilaki ei ole lisännyt merkittävästi viranomaisten saamen kielen taitoa.	Säämi kielâlaahâ ij lah merhâšitteht lasettâm virgeomâhij sämikielâ tááiđu.
Kuntien ja valtion yksiköiden on paneuduttava saamen kielilain toteuttamiseen.	Kieldâi já staatâ ohtâduvah kalgeh riemmâđ toimáid säämi kielâlaavâ olášutmân.
Paras keino siihen olisi saada kaikkien tulevien virkojen ja toimien kelpoisuudeksi, tai ainakin ansioksi saamen kielen taito.	Pyeremus vyehi toos ličij finniđ puohâi uđđâ virgij já tooimâi tohâlâšvuođâ iähtun, tâi aainâs-uv ánsun sämikielâ tááiđu.
Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä ja liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.	Staatâ uđđâ pálkkááttemvuáháduvâst kalga uáiniđ ain sämikielâ tááiđu päälhi loptejeijee ánsun sämikuávlust tuáimee staatâ ohtâduvâin já finnodâhlájádâsâin, moi toimâmkuávlun sämikuávlu kulá.
Saamenkielisten palvelujen laajuus	Sämikielâlâš palvâlusâi vijđodâh
Saamen kieltä osaavien viranomaisten vähäisestä määrästä voidaan päätellä myös saamenkielisten palvelujen laajuus.	Sämikielâ mättee virgeomâhij ucessiähá meereest puáhtá miäruštâllâđ meiddei sämikielâlâš palvâlusâi vijđoduv.
Parhaiten saamenkieliset palvelut toteutuvat kuntien sivistystoimissa.	Pyeremustáá sämikielâlâš palvâlusah olášuveh kieldâi čuovviittâstooimâin.
Muutoin saamelaisalueella toimivien valtion yksiköiden ja saamelaisalueen kuntien saamenkieliset palvelut toteutuvat pääosin tulkkipalvelujen ja käännösten kautta.	Mudoi sämikuávlust tuáimee staatâ ohtâduvâi já sämikuávlu kieldâi sämikielâlâš palvâlusah olášuveh iänááš tulkkâpalvâlusâi já jurgâlusâi pehti.
Vuoden 2000 selvityksen tuloksiin verrattuna ei saamenkielisen asiakaspalvelun saatavuus viranomaisasioinnissa ole juurikaan parantunut uuden kielilain myötä.	Ive 2000 čielgiittâs puátusáid verdittijn sämikielâlâš äššigâšpalvâlem finnim ášásdâldijn virgeomâhijn ij lah ennustkin puáránâm uđđâ kielâlaavâ mield.
Saamen kielilain 9 §:n mukaan viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.	Säämi kielâlaavâ 9 § mield virgeomâhij almottâsah, kulluuttâsah já almosinpiejâmeh sehe eres tiäđáttâsah, moh adeluvvojeh ulmuid sehe ravvuuh já ulmui kiävtun uáivildum luámáttuvah tevdimravvuidiskuin kalga sämikuávlust rähtiđ já adeliđ meiddei sämikielân.
Kuntien ja viranomaisten tiedotus saamenkielellä toteutuu vain osittain.	Viermitieđettem lii tehálâš uási onnáápeeivi tábáhtuvvee tieđettem.
Verkkotiedottaminen on tärkeä osa nykypäivänä tapahtuvaa tiedottamista.	Sämikuávlu kieldâin láá Ucjuuvâst motomeh sämikielâlâš tiäđáttâsah já luámáttuvah sijđoinis.
Verkkotiedottaminen saamenkielellä on sattumanvaraista.	Eres sämikuávlu kieldâi viermisiijđoin iä lah sämikielâlâš tiäđáttâsah.
Saamelaisten kotiseutualueen viranomaiset ovat saamen kielilain 12-16 §:n mukaan velvoitettuja toimittamaan asiakirjat saameksi ja järjestämään asiakaspalvelutilanteisiin tulkkauksen, mikäli saamenkielinen henkilö näin tahtoo.	Sämikuávlu virgeomâheh láá säämi kielâlaavâ 12-16 § mield kenigittum toimâttiđ äššikiirjijd sämikielân já orniđ áššigâšpalvâlemtilálâšvuođáid tulkkum, jis sämikielâlâš olmooš návt táttu.
Tulkkauksen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus, mutta on tullut esille, esim. kunnan ostopalveluissa saamenkielistä palvelua saadaan, mikäli asiakas itse järjestää itsellensä tulkkauksen.	Tulkkum ornim lii virgeomâháá kenigâsvuotâ, mutâ lii puáttám oovdân om. kieldâ uástupalvâlusâin et sämikielâlâš palvâlem finnee, jis äššigâš jieš uárnee olssis tulkkum.
Saamen kielilaki edellyttää viranomaista järjestämään tulkkausta ja lisäksi kielilain 18 §:n mukaan viranomaisen on varmistettava toimintoja siirrettäessä kunnan ulkopuolisten elimien tuotettavaksi, että tehtävää hoidettaessa annetaan riittävää saamen kielilain mukaista palvelua.	Säämi kielâlaahâ váátá virgeomâháá orniđ tulkkum já lasseen kielâlaavâ 18 § mield virgeomâhâš kalga visásmitteđ toimâidis sirdedijn kieldâ uálguupiäláá orgaan pyevtittemnáál, et pargo tipšodijn adeluvvoo tuárvi säämi kielâlaavâ miäldásâš palvâlem.
Saamen kielilain toteutumiseen osoitettu määräraha Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten eduskunta on valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myöntänyt määrärahan saamenkielisten sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamista varten maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta kunnille.	Säämi kielâlaavâ olášuumán čujottum meriruttâ Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ornim várás lii ovdâskodde staatâ budjetist ive 2002 rääjist mieđettâm meriruuđâ sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtittem várás mäksimnáál Sämitige pehti kieldáid.
Sivistystoimen osalta saamenkielellä annettavan perus-ja lukioopetuksen kustannukset korvataan täysmääräisesti saamelaisalueen kunnille.	Čuovviittâstooimâ uásild vuáđu-já luvâttâhmáttááttâs koloh moh šaddeh sämikelân adelum máttááttâsâst, sajanmáksojeh olesmiärásávt sämikuávlu kieldáid.
Lisäksi saamelaisalueen kunnille maksetaan kaksikielisyyslisää, minkä yhtenä perusteena on kunnan asukasluku.	Lasseen sämikuávlu kieldáid máksoo kyevtkielâlâšvuođâlase, mon ohtân aggân lii kieldâ ässeilohomeeri.
Valtion talousarviossa osoitetaan saamen kielilain 31§:n mukaan määräraha valtionavustukseen saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille sekä saamen kielilain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille (mm. kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset) saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.	Staatâ budjetist čujottuvvoo säämi kielâlaavâ 31§ mield meriruttâ staatâtorjui sämikuávlu kieldáid, servikuddijd sehe säämi kielâlaavâ 18 §:st uáivildum ovtâskâssáid (el. kuálástuskuávluh, meccivaljehoittámseervih já meccihoittámseervih) säämi kielâlaavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi várás.
Avustusta on myönnetty esim. henkilöstön saamen kielen opiskeluista aiheutuviin kustannuksiin, kuten palkallisiin virkavapauksiin ja sijaisen palkkakustannuksiin.	Torjuuh láá mieđettum om. pargojuávhu sämikielâ oppâmist šaddee koloid, tegu pálhálâš virgerijjâvuodáid já sajasii pälkkikoloid.
Tarkoitusta varten on ollut käytettävissä enintään 128.638 € vuonna 2004, 128.700 € vuonna 2005 ja 130.00 € vuonna 2006 ja 130.000 € vuonna 2007. Vuonna 2004 saamen kielilain soveltamisen lisäkustannuksista varatuista määrärahoista käytettiin 64,3%, vuonna 2005 määrärahasta käytettiin 99,4% ja vuonna 2006 siitä käytettiin 63,6,% ja vuonna 2007 määrärahasta käytettiin 89 %.	Tađe várás lii lamaš kevttimnáálá enâmustáá 128.638 € ive 2004, 128.700 € ive 2005 já 130.000 € ive 2006 já 130.000 € ive 2007. Ive 2004 säämi kielâlaavâ heiviittem lasekoloin väridum meriruuđâin kevttui 64,3%, ive 2005 meriruuđâst kevttui 99,4% já ive 2006 tast kevttui 63,6,% já ive 2007 meriruuđâst kevttui 89 %. Sämikielâlâš palvâlusâi naavcâi lasettem ij lah vaikuttâm vijđáht sämikielâlâš palvâlusâi ovdánmân Suomâst.
Saamenkielisten palvelujen resursoinnilla ei ole ollut laajaa vaikuttavuutta saamenkielisten palvelujen kehittymiselle Suomessa.	Kieldah uáinih távjá säämi kielâlaavâ olášume nahcâkoččâmâššân já siämmást vájálditeh et toh iä lah kiävttám puoh säämi kielâlahâasâttâs adelem máhđulâšvuođâid pyerrin.
Viranomaisen eivät käytä riittävästi saamen kielilain rahoitusmahdollisuuksia, mikä heikentää saamenkielistä asiakaspalvelua.	Virgeomâheh iä keevti tarbâšân säämi kielâlaavâ ruttâdemmáhđulâšvuođâid, mii hiäjusmit sämikielâlâš äššigâšpalvâlem.
Saadun rahoituksen vaikuttavuutta saamenkielisiin palveluihin on pystyttävä myös selvittämään ja rahoituksen käyttöä on seurattava aktiivisesti budjettitalouden kautta.	Maht finnejum ruttâdem vaikut sämikielâlâš palvâlussáid kalga pasteđ čielgiđ já ruttâdem kevttim kalga čuávvuđ aktiivlávt budjetekonomia pehti.
Saamen kielilain rahoitusta koskevaa pykälää (31 §) olisi muutettava siten, että lakisääteisiä kunnan peruspalveluja tuottavat muut tahot ja kuntayhtymät, joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa siitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaisen valtionavustuksen piiriin.	Säämi kielâlaavâ ruttâdem kyeskee ceehi (31 §) kolgâččij mutteđ nuuvt, et lahâaasâtlâš kieldâ vuáđupalvâlusâi eres pyevtitteijeeh já kieldâovtâstumeh, main sämikuávlu kieldâ tâi uási tast lii mieldi, váldoo meiddei säämi kielâlaavâ miäldásâš staatâtorjuu pirrâdâhân.
Valtion olisi joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä.	Staatâ kolgâččij jo-uv čujottiđ puoh sämikielâlâš palvâlusâi pyevtittâs ruttâdem sämitige pehti tâi kocceeđ pyerebeht ruttâdem kevttim eromâšávt kyevtikielâlâšvuođâlase mieđeettijn.
Kielilisä ja jakoperusteet	Kielâlase já jyehimvuáđuseh
Kuntien valtionosuuslain (1147/96) 12 §:n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat kielilisänä euromäärän, joka on 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perusosasta.	Kieldâi staatâuásilaavâ (1147/96) 12 § mield sämikuávlu kieldah finnejeh kilâlasseen euromere, mii lii 10 prosenttid almos staatâuási vuáđu-uásist.
Sisäasiainministeriön tietojen mukaan 10 prosenttia merkitsee esimerkiksi vuodelle 2007 yhteensä 55 314 euron lisäystä näiden kuntien valtionosuuteen jakautuen kuntien kesken siten, että Enontekiö saa 5 638, Inari 19 854, Sodankylä 25 980 ja Utsjoki 3 842 euroa.	Sisäašijministeriö tiäđui mield 10 prosenttid meerhâš ovdâmerkkân ihán 2007 ohtsis 55 314 euro lasattâs tai kieldâi staatâuásán, mii juáhás kieldâi kooskâ nuuvt, et Iänudâh finnee 5 638, Aanaar 19 854, Suáđigil 25 980 já Ucjuuhâ 3 842 eurod.
Kielilisä on tarkoitettu kaksikielisyydestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.	Kielâlase lii uáivildum kyevtkielâlâšvuođâst šaddee lasekoloi várás.
Kielilisä maksetaan yleisen valtionosuuden suuruuden mukaan, jolloin se ei vastaa saamenkielisten osuutta kunnan väkiluvusta.	Kielâlase máksoo almos staatâuási stuáruduv mield, já talle tot ij västid sämikielâlâš ulmui uási kieldâ olmoošlovvoost.
Saamelaisalueen kunnista Sodankylä saa suurimman lisän, vaikka siellä asuu vähiten saamelaisia ja käytännössä Sodankylän kunta on vähiten järjestänyt saamenkielisiä palveluja alueellaan.	Sämikuávlu kieldâin finnee Suáđigil stuárráámus lase, veikkâ tobbeen äässih ucemustáá sämmiliih já tuotâvuođâst Suáđigil kieldâ lii puoh ucemustáá ornim sämikielâlâš palvâlusâid kuávlustis.
Utsjoen kunta, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saa puolestaan pienimmän lisän.	Ucjuv kieldâ, mii lii áinoo Suomâ sämmilâšeenâbloholâš kieldâ, finnee puoh ucemus lase.
Kielilisän maksamisessa ei myöskään oteta huomioon sitä, että Inarin kunta on nelikielinen kunta: kunnassa käytetään suomen lisäksi inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, jolloin saamenkielistä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat.	Kielâlase mäksimist ij meiddei valduu vuotân tot, et Aanaar kieldâ lii neeljikielâlâš kieldâ: Kieldâst kiävttojeh suomâkielâ lasseen aanaarkielâ, nuorttâkielâ já tavekielâ, já talle sämikielâin šaddee koloh láá stuárráábeh.
Saamen kielilakiin suhtautuminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien valvonta	Maht säämi kielâlaahâ váldoo vuástá já sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi kocceem
Suhtautuminen on muutamia poikkeusta lukuun ottamatta pääosin reagointia asiakkaiden vaatimuksiin.	Säämi kielâlaavâ vuástáväldim eereeb motomijd spiekâstmijd lii iänááš reagistem äššigâšâi vátámuššáid.
Saamenkielisistä palveluista ei ole tehty luontevaa käytännössä ja saamenkielisiä palveluja järjestetään ainoastaan mikäli niitä osataan vaatia.	Sämikielâlâš palvâlusah iä lah tuotâvuođâst rahtum luándulâžžân já sämikielâlâš palvâlusah uárnejuvvojeh tuše talle, ko ulmuuh mättih taid käibidiđ.
Saamen kielilakiin sisältyvät viranomaisten velvoitteet osoittaa palvelevansa saamen kielellä ja edistää saamenkielen käyttöä, ovat jääneet epäselviksi joillekin viranomaisille.	Säämi kielâlaahân kullee virgeomâhij kenigâsvuođah čäittiđ, et sij palvâleh sämikielân já ovdedeh sämikielâ kevttim, láá pááccâm motomáid virgeomâháid epičielgâsin.
Tämän kertomuksen pohjana olevasta selvityksestä ilmenee, että joissakin kunnissa ja valtion viranomaisissa ei ole täsmällisiä tietoja eri saamen kielien eroista.	Čielgiittâsâst, mii lii taan muštâlus vuáđdun čiälgá, et motomijn kieldâin já staatâ virgeomâhijn iä lah tärkkilis tiäđuh jieškote-uv sämikielâi iäruin.
Epätietoisuutta oli mm. siitä mitä saamen kieltä alueella puhutaan, minkä saamen kielen palvelua alueella tarvitaan tai mitä saamen kieltä virastoissa olevat työntekijät puhuvat.	Tietimettumvuotâ lâi el. tast kotemuš sämikielâ kuávlust sárnoo, mon sämikielâ palvâlus kuávlust tarbâšuvvoo tâi maid sämikielâid virgáduv pargeeh sárnuh.
Saamen kielilain 28 §:n mukaan jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan saamen kielilain noudattamista.	Säämi kielâlaavâ 28 § mield juáháš virgeomâhâš kocá jieijâs toimâsyergist säämi kielâlaavâ nuávdittem.
Lain 24 §:ään sisältyy yleissäännös, jonka mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että saamen kielilain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.	Laavâ 24 §:n kulá almosnjuolgâdus, mon mield kalga virgeomâhâš toimâinis jiešráđálávt anneeđ huolâ tast, et säämi kielâlaavâ turvim kielâlâš vuoigâdvuođah olášuveh argâelimist.
Selvityksen perusteella nämä periaatteet eivät toteudu suomalaisessa yhteiskunnassa selvästikään saamen kielilain tarkoittamalla tavalla.	Čielgiittâs vuáđuld tah prinsiipah iä olášuu syemmilâš ohtsâškoddeest aainâskin säämi kielâlaavâ uáivildem vuovvijn.
Vastauksissa kuvastuu selkeästi ajattelu, jonka mukaan lakia noudatetaan vasta kun joku asiasta huomauttaa.	Vástádâsâin vuáttoo čielgâsávt jurdâččemvyehi, mon mield laahâ nuávdittuvvoo eskân talle ko kiinii ääšist huámášit.
Viranomaiset ovat saamen kielilain vastaisesti siirtäneet tämän vastuun asiakkailleen.	Virgeomâheh láá säämi kielâlaavâ vuástásávt sirdám taan ovdâsvástádâs äššigâššáidsis.
Useissa vastauksissa tuli esille saamenkielisten palvelujen kysynnän puute.	Maaŋgâin vástádâsâin poođij uáinusân sämikielâlâš palvâlusâi táárbu váájuvvuotâ.
Saamen kielilain mukaan viranomaisen on osoitettava palvelevansa saamenkielellä, joten saamenkielisten palvelujen kysyntä vaatii aina myös palvelujen tarjontaa saamenkielellä ja vastuu saamen kielilain noudattamisesta on viranomaisella.	Säämi kielâlaavâ mield kalga virgeomâhâš čäittiđ et sun palvâl sämikielân. Nuuvtpa sämikielâlâš palvâlusâi tárbu váátá ain meiddei palvâlusâi faallâm sämikielân já ovdâsvástádâs säämi kielâlaavâ nuávdistmist lii virgeomâhist.
Saamen kielilaki on ollut voimassa neljä vuotta ja sen toimivuutta ei ole testattu kattavasti oikeusjärjestelmän kautta.	Säämi kielâlaahâ lii lamaš vyeimist nelji ive já tom toimâmvuotâ ij lah testajum vijđásubbooht riehtivuáháduv pehti.
Mahdolliset viranomaiset, joille saamen kielilain rikkomisesta voi kannella, ovat eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, lääninhallitus, poliisi ja vähemmistövaltuutettu.	Máhđulávt virgeomâheh, kiäid säämi kielâlaavâ rikkomist puáhtá kuoddâliđ, láá ovdâskode riehtiäššialmai, riehtikansler, läänihaldâttâs, poolis já ucceeblohováldálâš.
Saamen kielilain perusteella on eduskunnan oikeusasiamiehelle tullut kolme kantelua koskien saamenkielisten lomakkeiden puuttumista ja tilannetta jossa tulkkaus oli järjestetty saameksi, mutta asiaankuuluvia kirjallisia dokumentteja ei ollut käännetty saameksi ja saamenkielisen pöytäkirjan oikeellisuutta.	Säämi kielâlaavâ vuáđuld láá ovdâskode riehtiäššialmai puáttám kulmâ kuoddâlem, moh kyeskih sämikielâlâš luámáttuvâi váilum já tilálâšvuođâ mast tulkkum lâi uárnejum sämikielân, mut áášánkullee kirjáliih dokumeentah iä lamaš jurgâlum sämikielân já sämikielâlâš pevdikirje tuođâlâšvuođâ.
2007 Dnrot 3905/07, 3906/07, 3722/4/05) antamissaan ratkaisuissa kiinnittänyt saamen kielilain perusteella huomiota siihen, että poliisihallinnon keskeisiä lomakkeita ja rangaistusmääräyslomakkeita sekä menettelyohjeita ei ole saatavana saamenkielisinä.	Ovdâskode riehtiäššialmai lii ive 2007 loopâst (20.12.2007 Dnr:h 3905/07, 3906/07, 3722/4/05) adelem miärádâsâinis kiddim säämi kielâlaavâ vuáđuld huámášume toos, et poolishaldâšem kuávdášlâš luámáttuvah já ráŋgáštâsmiärádâsluámáttuvah sehe monâttâllâmravvuuh iä lah finniimist sämikielân.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.	Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi visásmitmân säämi kielâlaavâ rikkomušâi pyehtim riehtivuáháduv pirrâdâhân lii eromâš tehálâš säämi kielâlaavâ olášume-uv tááhust.
ToimenpideToimenpideToimenpideToimenpide----ehdotuksetehdotuksetehdotuksetehdotukset	Rikkomušâi čielgiimân já estimân kalga rähtiđ čielgâ kuoddâlem- já ráŋgáštemvuáháduv.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii tiedottamista saamen kielilaista, viranomaisilta riittävää saamen kielentaitoa sekä taloudellisia resursseja saamenkielisen toiminnan jatkuvaan tukemiseen.	Toimâiävtuttâsah Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume váátá tieđettem säämi kielâlaavâst, virgeomâhijn kelijdeijee sämikielâtááiđu sehe ekonomâlâš naavcâid sämikielâlâš tooimâ juátkojeijee tuárjumân.
Valtio vallan tulee osoittaa varat riittävien saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saamelaisten kotiseutualueella.	Staatâväldi kalga čujottiđ ruuđâid kelijdeijee sämikielâlâš palvâlusâi pyevtitmân sämikuávlust.
Kertomukseen on liitetty sen pohjana olevan selvityksen yksityiskohtaiset toimenpide ehdotukset, joilla saamelaisten kielellisiä oikeuksia voitaisiin parantaa ja kehittää.	Muštâlusân láá lohtum čielgiittâs tärkkilis toimâiävtuttâsahah, moh láá ton vuáđđun, já moiguin sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâid puávtáččij pyerediđ já ovdediđ.
Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset:	Sämikuávlu kieldâid já staatâhaldâsem ohtâduvâid kyeskee iävtuttâsah:
1. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista.	1. Sämikuávlu kieldah, staatâ virgáduvah/finnodâhlájádâsâh já sämiorganisaatioh kalgeh tieđettiđ já škovliđ merikoskâsávt pargeidis säämi kielâlaavâst.
2. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan.	2. Sämikuávlu kieldah, staatâ virgáduvah/finnodâhlájádâsâh já sämiorganisaatioh kalgeh tieđettiđ já kuorâttâllâđ tom, maht säämi kielâlaahâ vaikut pargosiärváduv tooimân.
3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi.	3. Sämikuávlu kieldah, staatâ virgáduvah/finnodâhlájádâsâh já sämiorganisaatioh kalgeh rähtiđ muneldeijee vuáháduv tast, maht tulkkum tâi sämikielâlâš äššigâšpalvâlem uárnejuvvoo toimâsyergist já kalgeh tieđettiđ aalmugân tain ulmuin, kiäh pyehtih adeliđ äššigâšpalvâlem sämikielân.
4. Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan. Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa.	4. Säämi kielâlaavâ olášume kalga čuávvuđ budjetekonomia já palvâlusâi kvaliteet mield. Sämikielâlâš palvâlusâi pyevtitmân finnejum ruttâdem já toi kevttim kalga sierânistiđ budjetijn.
5. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava.	5. Sämikuávlu kieldah já staatâ ohtâduvah kalgeh rähtiđ mittedemvuáháduvâid, maht sämikielâlâš palvâlusâid, toi toimâmvuođâ já vaikuttâs puáhtá mittediđ.
6. Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.	6. Sämikielâlâš äššigâšpalvâlusâin já toi toimâmvuođâst kalga nuurrâđ merikooskâi äššigâšmacâttâs já nomâttum macâttâs kalga leđe uássin sämikielâlâš palvâlusâi mittedemvuáháduv já árvun sämikielâlâš palvâlusâi toimâmvuođâst.
7. Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla.	7. Äššigâššáid kalga aktiivlávt tieđettiđ sii vuoigâdvuođâin já säämi kielâlaavâ adelem vuoigâdvuođâin palvâlussáid, tâi talle ovdediđ sämikielâ kevttim säämi kielâlaavâ vaattâm vuovvijn.
8. Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella.	8. Säämi kielâlaavâ iävtui tevdim sämikuávlust lii meiddei jurdâččemkoččâmâš.
Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta.	Uássin kieldâi oovtviärdásâšvuáváámijd já täsiárvupargo kalgeh kieldah já staatâ ohtâduvah lasettiđ pargeidis tiäđu sämmilijn, sii kulttuurist, ohtsâškodálâš sajaduvâstis já historjást.
Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan.	Taat tiätu lasettičij ibárdâs säämi kielâlaavâ iävtui kuáttá.
Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasa-arvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja.	Jyehi sämikuávlu kieldân já staatâ ohtâduvváid kolgâččij orniđ toimâsuorgij mield maaŋgâkulttuurlâšvuođâ-, oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvuškovliittâs, mast kieđâvuššuuččii eres lasseen sämmilâšvuotân já säämi kielâlaahân kullee ääših.
9. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen/tulkkauspalvelujen tuottajana.	9. Sämikuávlu kieldah já staatâ ohtâduvah kalgeh toimâidis oovdettijn ovtâstâllâđ tooimâid já viirgijd nuuvt, et tááláš sämikieltáiđusâš pargojuávkku kevttuuččij ävkkin kieldâ tâi ohtâduv sämikielâlâš palvâlusâi/tulkkumpalvâlusâi pyevtitteijen.
Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille.	Taan palvâlusâst kalga tieđettiđ äššigâššáid.
Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10. Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen.	Kieldâi já staatâ ohtâduvah kalgeh karttiđ toimâsuorgijnis pargee sämikieltáiđusâš pargeid já tiäđuštâllâđ sii máhđulâšvuođâ já haalu toimâđ tulkkân. 10. Sämikuávlu jyehi tuáimee staatâ já kieldâ ohtâduvâst kalga leđe tarbâšân vijđes vuáhádâh sämikielâ uápui tuárjumân.
Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille.	Škovlimmáhđulâšvuođâin já kielâtááiđu vaikuttâsâin pálkkátmân kalga aktiivlávt tieđettiđ pargeid.
11. Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan.	11. Sämikuávlu kieldâlâš já staatâlâš palvâlusâid fällee ohtâduvah kalgeh vuáđudiđ äššigâšregisterijd, main lii äššigâš mietâmâš äššigâšregisterân, já mast čiälgá tot sämikielâ, moin sun haalijd jieijâs palvâluđ.
Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja.	Registerist kolgâččij čielgâđ, et haalijd-uv äššigâš njálmálâš já kirjálâš palvâlusâid sämikielân. Register kolgâččij leđe aktiivlâš kiävtust ain äššigâškuáhtáámij ohtâvuođâst já ton vievâst puávtáččij čuosâttiđ sämikielâlâš palvâlusâid.
12. Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa.	12. Nk. sämikielâ kielâlase prooseentlâš mere kolgâččij luptiđ.
Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun.	Tááláš kielâlase ij movtijdit sämikielâ luhâmân.
Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa.	Nubástutmáin pálkkááttemvuáháduv kalga sämikielâ luhâmist toohâđ ekonoomlávt kyeditteijee.
13. Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis/hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta.	13. Nuuvt kuhháá ko aanaar- já nuorttâkielâ uásild ij lah virgálâš kielâtááiđu čäittim-/tuhhiittemvuáhádâh (tegu kielâtutkos) uárnejum, noomât säämi kielârääđi äššitobdeelävdikode, mon pargon lii tábáhtuskuáhtásávt tuođâštiđ ulmuu kielâtááiđu aanaar- já nuorttâkielâ uásild.
Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja –todistuksen kanssa niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja – todistukseen.	Kieldâlâš já staatâ ohtâduvah kolgâččii toollâđ paargonuuccâmtilálâšvuođâin taam tuođâštus siämmááviärdásâžžân kielâtutkosáin já –tuođâštussáin nuuvt kuhháá ko aanaar- já nuorttâkielâ uásild ij lah máhđulâšvuotâ kielâtutkosân já –tuođâštusân.
14. Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille.	14. Sämikuávlu virgeomâheh já eres pargoadeleijeeh kalgeh sämikielâ sárnoo pargei tähidiđ siämmáá-árvusijd ekonoomlâš máhđulâšvuođâid já eres toorjâvuáháduvâid luuhâđ sämikielâ tegu sämikielâ mätihánnáá pargei-uv.
15. Kuntien on valvottava saamen kielilain § 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan.	15. Kieldah kalgeh säämi kielâlaavâ 18 § miäldásávt kocceeđ uástupalvâlusâin já kieldâovtâstumij tooimâst et sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah olášuveh já vaattâđ, et palvâlusâi uárnejeijeeh čuávvuh säämi kielâlaavâ olášume já nuávditteh säämi kielâlaavâ jieijâs toimâinis.
Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset:	Staatâ tâi lahâasâttâs kyeskee iävtuttâsah:
1. Saamen kielilakia on muutettava (pykälä § 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, myös Saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin (§ 31).	1. Säämi kielâlaavâ kalga nubástutteđ (31 §) nuuvt, et lahâaasâtlâš kieldâlâš vuáđupalvâlusâid pyevtitteijee eres finnoduvah já kieldâovtâstumeh main sämikuávlu kieldâ tâi uási tast lii mieldi, váldojeh meiddei säämi kielâlaavâ miäldásâš staatâtorjuu pirrâdâhân (31 §).
2. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille.	2. Sämikielâlâš vuáđumáttááttâs já peivitipšo kalga leđe sierânâssajanmäksimnáál staatâ ruuđâin kieldáid meiddei sämikuávlu ulguupiäláá kuávlust.
3. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista.	3. Staatâ kalga väldiđ vuotân toimâinis, et staatâhaldâšem pyevtitvâšvuođâohjelm iästá sämikuávlust sämikielâlâš pargojuávhu pálkkááttem já áštá säämi kielâlaavâ olášume.
Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki.	Pyevtitvâšvuođâohjelm kalga olášutteđ väldimáin vuotân säämi kielâlaavâ.
Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja.	Meid kieldâ- já palvâlemráhtusuđâsmitmist kalga väldiđ vuotân, et uđâsmittem ij uážu kepidiđ sämikielâlâš palvâlusâid.
Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi.	Máhđuliih kieldâovtâstitmeh iä uážu hiäjusmitteđ sämikielâlâš palvâlusâid, veikkâ kieldâ olmoošmeeri muttuuččij syemmilâšeenâblohhoon.
4. Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi.	4. Staatâ kalga jo-uv kanavistiđ puoh sämikielâlâš palvâlusâi pyevtittâsâi ruttâdem sämitige pehti tâi kocceeđ pyerebeht ruttâdem kevttim eromâšávt kyevtikielâlâšvuođâlase mieđeettijn, tâi talle rähtiđ ruttâdem vaastâlâžžân.
5. Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella.	5. Staatâlâš já kieldâlâš almoshaldâšem ášástâllâmluámáttuvah kolgâččij puoh jurgâliđ sämikielân.
6. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet/oppaat saameksi.	6. Sämikuávlu ulguupiälááh staatâ ohtâduvah já ministeriöh kolgâččii jurgâliđ sämmilijd kyeskee laavâid já kuávdášlâš aalmug vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid kyeskee tieđettempápárijd/raavâkirjáid sämikielân.
7. Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.	7. Staatâ uđđâ pálkkááttemvuáhduvâst kalga sämikielâ táiđu leđe päälhi loptejeijee ánsun ain sämikuávlust tuáimee staatâ ohtâduvâst tâi finnodâhlájádâsâst, moi toimâkuávlun sämikuávlu kulá.
8. Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin.	8. Staatâ kalga ovdediđ toimâinis já ruttâdmis vievâst sämikielâlâš tiäđusirdem šoddâm Suomân sehe toohâđ máhđulâžžân puohâi sämmilij täsiárvulijd máhđulâšvuođâid čuávvuđ sämikielâlâš uđđâsijd jiärmálij tijmeaaigij.
9. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi.	9. Staatâ kalga čujottiđ sämitige pehti jyehimnáál merikoskâsii meriruuđâ sämikielâlâš párnái já nuorâi kerhotooimâ ruttâdmân.
10. Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta.	10. Staatâ kalga tulkkuumijnis rähtiđ taid vuáđuprinsiipâid, moi mield meriduvvojeh toh virgeomâheh, maid säämi kielâlaahâ kuáská virgeomâhâštooimâ luándu keežild.
11. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.	11. Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi visásmitmân säämi kielâlaavâ rikkomušâi pyehtim riehtivuáháduv pirrâdâhân lii uáli tehálâš säämi kielâlaavâ olášume-uv tááhust.
Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä.	Rikkomušâi čielgiimân já estimân kalga rähtiđ čielgâ kuoddâlem- já ráŋgáštemvuáháduv.
Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset:	Škovlimvuáháduv kyeskee iävtuttâsah:
1. Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana.	1. Juo áámmátškoliittâsâst kalga väldiđ vuotân sämikieltáiđusii pargojuávhu tárbu já toohâđ máhđulâžžân sämikielâ luuhâm juo škovliittâsääigi.
Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin.	Videokáidusmáttááttâs pehti puáhtá máttááttâs orniđ Maadâ-Suomân-uv.
Erityisen suuri saamenkielentaitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla.	Eromâš stuorrâ sämikielâtáiđusâš pargojuávhu tárbu lii poolisvuomijn, Laapi etikuávdáást já sosiaal- já tiervâsvuođâsyergist.
2. Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia.	2. Sämikuávlu kieldâi vuáđumáttááttâsâst já nube tääsi máttááttâsâst kalga kieđâvuššâđ säämi kielâlaavâ já kielâlâš vuoigâdvuođâid.
3. Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAAK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia.	3. Sämikuávlun áámmátpargojuávhu škuávlejeijee oppâlájádâsâi máttááttâsâst (el. Laapi ollâopâttâh, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut já šoddâdemtiettui tieđâkodde sehe Ruávinjaargâ áámmátollâškovlâ, SMK já poolisáámmátollâškovlâ) kalgeh kieđâvuššâđ säämi kielâlaavâ já ton kenigâsvuođâid.
4. Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä.	4. Oovtviärdásâšvuođâlaavâ já säämi kielâlaavâ máhđulâžžân toohâm positiivlâš sierânâskohtâlem kalga kevttiđ ävkkin vijđásubbooht škovlimvuáháduvâst.
Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.	Sämikielâlâš palvâlusâid kalgâ turvâstiđ juo škovlimpaje ääigi nk. sämmilâštiätumeerijn kuávdášlâš škovlimsuorgijn, main kielâtiätumeeri ij vala lah.
1. Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa.	Iänááš Sämitige kyeskee iävtuttâsah: 1. Sämitigge kalga algâttiđ čielgimpargo sämikielâlâš palvâlusâi tuurvâstmist já oovdedmist sämikuávlu ulguubeln oovtâst riehtiministeriöin, sämiseervijguin já ucceeblohováldálâžžáin.
2. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä.	2. Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášutmân ličij ávhálâš, jis sämitigge vuáđudičij oovtâst sämikuávlu kieldâiguin mottoomlágánijd kielâkuávdáid, main toimâččii sämikieltáiđusiih virgealmaah já toimâulmuuh.
Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.	Kuávdáin sämmiliih puávtáččii eelliđ viežžâmin sämikielâlâš äššigâšpalvâlem já koijâdmin ravvuid já tiäđuid el. säämi kielâlaavâst já sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâin sämikuávlu kieldâi já staatâ virgeomâhijn.
3. Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin.	3. Kieldah, staatâ ohtâduvah já sämitigge kolgâččii tutkâđ máhđulâšvuođâid vuáđudiđ ohtsijd viirgijd, moiguin sämikielâlâš palvâlusah turvâstuuččii.
4. Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä.	4. Sämitigge kalga tieđettiđ aktiivlávt säämi kielâlaavâst sämmiláid já movtijdittiđ sämmilijd kevttiđ sämikielâ.
5. Saamelaiskäräjien tulisi perustaa vuoden kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen.	5. Sämitigge kolgâččij vuáđudiđ ive kielâtaho - palhâšume, mii mieđettuuččij pyeremustáá sämmilij kielâlâš tile pyeredâm staatâ tâi kieldâi ohtâdâhân tâi eres uážžoi já návt toovân movtijditáčij positiivlávt virgeomâhijd pyerediđ sämmilij kielâlâš tile.
6. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa.	6. Sämitigge kalga toimâinis faallâđ kielâpalvâlusâid meid sämikieltáiđusáid já išediđ sämmilijd sämikielâlâš ášásdâlmist virgeomâhijn.
7. Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille.	7. Sämitigge kalga faallâđ tâi čäittiđ tom, kote pasta faallâđ säämi kielâlaahân já sämikulttuurân kullee škovlim- já máttááttâspalvâlusâid kieldáid, staatâ virgáduvváid já finnodâhlájádâssáid.
8. Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot.	8. Sämitigge kalga haahâđ pisovâš ruttâdem sämmilâš rävisulmuid sämikielâ luuhâm- já čäällimtááiđu hahâmân já čäittiđ tahheid, kiäh uárnejeh sämikielâ škovlim.
9. Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus.	9. Sämitigge já staatâ kolgâččáin toimâidiskuin já ruttâdmijguin adeliđ máhđulâšvuođâ sämikielâlâš rijjâ čuovviittâspargo máttááttâsân.
10. Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella.	10. Puáttee säämi kielâlahâčielgiittâs várás kolgâččij tutkâđ adeliđ máhđulâšvuođâ ovtâstiđ oovtviärdásâšvuođâlaavâ olášume já säämi kielâlaavâ olášume čuávvum sämikuávlust.
11. Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa.	11. Säämi kielârääđist vuáđuduvvoo orgaan, mast lii jieijâs meriruttâ já mon puáhtá jiečânâs haldâšiđ já stivriđ kielâovdedemtoimáid.
Saamen kielen toimisto muutetaan kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.	Sämikielâ toimâttâh sirdoo kielârääđi vuálásâžžân já sämikielâ toimâttâh ovdeduvvoo kielâkuávdáá suundán äššitobden sämikielâ kyeskee koččâmâšâin.
Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Kieliturvasihteeri	Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Kielâtorvočällee
(Kertomus hyväksytty kielineuvoston kokouksessa 7.3.	(Muštâlus tuhhiittum kielârääđi čuákkimist 7.3.2008)