| Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9. 2007-31.12. |
Sämikuávlu kieldâin Iänuduvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst lii olášittum Sämitige iävtuttâsâst sämmilij/sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemohtâdâhhaahâ ááigán 1.9.2007-31.12.2009. Haahâ lii lamaš uási Tave-Suomâ sosiaalsyergi ovdedemohjelm. |
| Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen. |
Kieldah pieijii joton haavâ rähtimáin ovtâspargosopâmuš. |
| Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen -painoalueelta. |
Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö lii ruttâdâm haavâ kielâlâš já kulttuurlâš ucceeblovvoid sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem -tiäduttâsyergist. |
| Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on vastannut hankkeen hallinnoinnista. |
Aanaar kieldâ sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikodde lii västidâm haavâ haaldâšmist. |
| Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa. |
Sämitigge, Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáš já Sámisoster ry láá lamaš mieldi tooimâst. |
| Hanke on ensimmäinen saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien yhdessä toteuttama hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja kuntien palvelutuotantoyksiköissä huomioiden asiakkaiden osallisuus. |
Haahâ lii vuossâmuš sämikuávlu kieldâi já Sämitige oovtâst olášuttem haahâ, mast ovdeduvvojeh sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah kieldâi palvâlempyevtittâsohtâduvâin väldimáin vuotân äššigâšâi uásálâšvuođâ. |
| Hankkeen yhtenä kehittämisen tavoitteena on ollut saamelaisen päivähoidon kehittäminen. |
Säämi aarâhšoddâdem ovdedempargo vuolgij joton haavâst hämmejum sämitiimi äššitobdeejesânij tooimâst. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta. |
Ovdedempargoost lii västidâm Aanaar kieldâ peivitipšo hovdâ. Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimân vuáđudui ovdedempargojuávkku, mii čokkânij merikooskâi. |
| Kehittämistyöstä on vastannut Inarin kunnan päivähoidon johtaja. |
Saavâjođetteijen tooimâi Ucjuv kieldâ säämi aarâhšoddâdem stivrejeijee. |
| Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. |
Aarâhšoddâdempargojuávhu ovdâsteijeeh puohâin kielâjuávhuin já sämikuávlu kieldâin uásálistii ovdedempargojuávhu tooimân. |
| Puheenjohtajana toimi Utsjoen kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaaja. |
Aarâhšoddâdem ovdedemtoimâ pieijui joton vistig karttiimáin sämikuávlu aarâhšoddâdemohtâduvâi tile já sahhiittâlmáin pargeid. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön edustajat kaikista kieliryhmistä ja saamelaisalueen kunnista osallistuivat kehittämistyöryhmän toimintaan. |
Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâin uárnejii vanhimijehidijd, main savâstellii säämi aarâhšoddâdem siskáldâslâš oovdedmist já sämmilâšvuođâ vuotânväldimist aarâhšoddâdemvuáváámist. |
| Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminta käynnistettiin aluksi kartoittamalla saamelaisalueen varhaiskasvatusyksiköiden tilanne ja haastattelemalla henkilöstöä. |
Sämikuávlun lii šoddâm haavâ ääigi säämi aarâhšoddâdem pargei ovtâspargoviärmádâh, mii lii nanodâm pargei mättim já sämikulttuur vuotânväldim pargoost sehe ovdedâm kieldâi já sämitige koskâsâš ovtâspargo. |
| Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa. |
Ovdedemhaavâst lii rahtum vuossâmuš sämikuávlu ohtsâš säämi aarâhšoddâdemvuávám ovtâspargoost, pargeiguin, vanhimijguin já jieškote-uv äššitobdeiguin. Iävtuttuvvoo, et arâhšoddâdemvuávám váldoo kiävtun sämikuávlu kieldâin já eres kuávluin Suomâst. |
| Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään. |
Säämi aarâhšoddâdemvuávám tievâsmit väldikodálâš stivrim. Säämi aarâhšoddâdemvuávám uáivilin lii stivriđ säämi aarâhšoddâdem kvaliteet já siskáldâslâš |
| Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma täydentää valtakunnallista ohjausta. |
olášuttem sehe ovdediđ palvâlusâi oovtkiärdánis olášuttem. |
| laatua ja sisällöllistä toteuttamista sekä edistää palvelujen yhdenvertaista toteutumista. |
Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimproosees lii lamaš uási viijđes sämikuávlu ohtsâš ovdedempargo. |
| Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessi on ollut osa laajaa saamelaisalueen yhteistä kehittämistyötä. |
Vuávám lii tárbu ain-uv ovdediđ aldeláá keevâtlâšvuođâ ovtâspargoost sämikuávlu pargeiguin, vanhimijguin já jieškote-uv ovtâspargopelijguin. |
| Kehittämistyön toimintamalli ja tehtävät ovat olleet tekijöilleen antoisa prosessi. |
Ovdedempargo toimâmmalli já pargoh láá lamaš pargeid mávsulâš proosees. |
| Osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita yhteiseen toimintaan. |
Uásálisteeh láá lamaš uáli pyereest čonâsâm ohtsii tooimân. |
| Yhteisenä tavoitteena on jatkaa ylikunnallista yhteistyötä palveluita järjestettäessä. |
Palvâlusâi orniistâllâm ohtâvuođâst ohtsâš ulmen lii juátkiđ kieldâraajijd rastaldittee ovtâspargo. |
| Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. |
Sämmiliih láá euroop union áinoo algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, eellimvyehi já identiteet. |
| Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista. |
Sämmiliih láá asâttâm Skandinavia já Suomâ taveuási sehe Kuáláduvnjaargâ sisoosijd jo ovdil táálái riijkâi já riijkârajij hámášume. |
| Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi. |
Taat kuávlu kočoduvvoo säämi enâmin. |
| Saamelaisia on neljän valtion alueella laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä. |
Sämmiliih láá neelji riijkâst rekinistemvuovij mield 60 000–100 000 olmožid. |
| Suomessa saamelaisia asuu Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilastojen mukaan 9350 henkeä, joista noin 38,3% asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577). |
Suomâst sämmiliih äässih Sämitige ive 2007 lovottuvâi mield 9350 olmožid, main 38,3% äässih sämikuávlust (3577). |
| Kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta. |
Sämikuávlu uáivild Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluid sehe Säämi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst. |
| Loput saamelaisista asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644). |
Loopah sämmiliih äässih sämikuávlu ulguubeln eres kuávluin Suomâst (5129) já olgoenâmijn (644). |
| Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä; |
Suomâst sárnuh kulmâ sierânâs sämikielâ; |
| inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. |
aanaarsämikielâ, nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ. |
| Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea. |
Áárvu mield masa peeli sämmilijn sárnuh sämikielâ. |
| Pohjoissaamea käyttää 70-80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. |
Tavesämikielâ kevttih 70–80 % sehe aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ kuábbáá-uv vuálá 15 % sämikielâlâš sämmilijn. |
| Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. |
Ive 2007 lovottuvâi mield jo paijeej 70 % vuálá 10-ihásijn sämmilâšpárnáin äässih sämikuávlu ulguubeln. |
| Saamelaisten tulevaisuuden visiona on, että saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamen kieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville. |
Sämmilij puátteevuođâ vision lii, et sämmilijn algâaalmugin lii ellee sämikielâ já noonâ siärvuslâšvuotâ, moh toollâv, nanodává já ovdedává sämikulttuur já kulttuurân kullee iäláttâsâi siäilum já ovdedem sehe sämmilij eellimvyevi, ärbivuáválâš tiettim já ärbivuáválij tááiđui sirdâšume uđđâ suhâpuolváid. |
| Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. |
Sämmilijn lii tiervâs jieštobdo já noonâ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo. |
| Inarinsaamelaiset |
Aanaarsämmiliih |
| Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä. |
Aanaarsämmiliih äässih oovtâ staatâ já oovtâ kieldâ siste. |
| Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö. |
Aanaarsämmilij ärbivuáválâš aassâmkuávlu lii Aanaarjäävri piirâs. |
| Perinteinen inarinsaamelainen elämänmuoto käsitti tyypillisimmillään luontaistalouteen perustuvan talonpidon, jossa toimeentulo muodostui kalastuksesta, poronhoidosta, karjanhoidosta ja maanviljelystä ja metsästyksestä. |
Ärbivuáválâš aanaarsämmilâš eellimhäämi vuáđudui táválávt luánduekonomâlâš tálutuálun, mast áigápuátu šoodâi kyelipiivdost, puásuituálust, šiiveettuálust, eennâmtuálust já meccipiivdost. |
| Inarinsaamelaiset ovat sopeutuneet hyvin nyky-yhteiskuntaan. |
Aanaarsämmiliih láá vuáhádum pyereest tááláá ohtsâškoodán. |
| Saamelainen elämäntapa ja arvot eivät ole kadonneet, vaan niistä voi tunnistaa merkkejä nykyisinkin. |
Sämmilâš eellimvyehi já áárvuh iä lah lappum, pic tain puáhtá vyettiđ meerhâid tááláá ääigi-uv. |
| Perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastuksesta ja poronhoidosta saavat monet yhä toimeentulonsa. |
Ärbivuáválijn iäláttâsâin, tegu kyelipiivdost já puásuituálust finnejeh maaŋgah vala áigápuáđus. |
| Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan |
Aanaarsämikielâ lii lamaš ovttuu ucceeblohosajattuvâst: ton sárnoimeeri lâš lamaš alemustáá suullân tuhháát sárnod. |
| Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen. |
Ive 1997 Anarâškielâ servi vuáđudij kielâpiervâl, ko nuorâmus kielâsárnoo lâi talle nubálovihásâš. |
| Kielipesän ansiosta kielen katoaminen on pysähtynyt ja alkanut elpyä. |
Kielâpiervâl áánsust kielâ lappum lii orostâm já álgám iäláskiđ. |
| Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. |
Aanaarsämikielâ sárnoi meeri lii Sämitige lovottuv mield suullân 300. |
| Kolttasaamelaiset |
Nuorttâsämmiliih |
| Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset sukualueensa Petsamossa. |
Nuorttâsämmiliih láá Kuáláduvnjaargâ algâaalmug, kiäh láá nube maailmsuáđi keežild monâttâm ärbivuáválijd suhâkuávluidis Piäcámist. |
| Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja. |
Nuorttâsämmiliih láá oskolduvâs peeleest ortodooksah. |
| Itäisiä piirteitä on nähtävissä mm. pukeutumisessa, juhla- ja tapaperinteessä ja ruokaperinteessä. |
Nuorttâkuávlu jiešvuođah láá uáinimist el. nuorttâsämmilij kárvudâtmist, juhle- já utkeärbivyevist sehe purrâmâšärbivyevist. |
| Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta. |
Teháliih siärvuslâšvuođâ lasetteijee tahheeh nuorttâsämmilijn láá el. tejâkulttuur, ärbivuáváliih sierah, nuorttâlâškatriltanssâ, kässeekeđgihervim, veddipargoh já ráánu kođđeem. |
| Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta. |
Iänááš áigápuáđus nuorttâsämmiliih finnejii pivdotuálust. |
| Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen. |
Puásuituálu heiviittui kyeli- já meccipiivdon. |
| Nykyisin perinteisistä elinkeinoista porotalous on merkittävä toimeentulonlähde pääasiassa Sevettijärven alueella. |
Tááláá ääigi ärbivuáválijn iäláttâsâin merhâšittee áigápuátu aainâs-uv Čevetjäävri kuávlust lii puásuituálu. |
| Kolttasaamelaiset ovat vuosisatoja päättäneet asioistaan yhdessä kyläkokouksissa (sijddsååbbar). |
Nuorttâsämmiliih láá oovtâst ihečuođij ääigi meridâm jieijâs aašijn sijdâčuákkimist (sijddsååbbar). |
| Vanha asioidenhoitomenetelmä toimii nykyäänkin; |
Toovláš äššitipšomvyehi tuáimá tááláá ääigi-uv; |
| kolttien asioita hoitavat kolttien luottamusmies ja kolttaneuvosto. |
nuorttâlâšâi aašijd tipšov nuorttâlâšâi ovdâolmooš já nuorttâlâšrääđi. |
| Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki, jossa säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi. |
Nuorttâlâšâi já nuorttâlâškuávlu eellimtile, áigápuátumáhđulâšvuođâi já kulttuur tolâmân já oovdedmân lii vyeimist nuorttâlâšlaahâ, mast asâttuvvoo lovnâ- já toorjâvuovijn eres lasseen pyelipivdo já puásuituálu sehe nuorttâlâškuávlu palvâlusâi oovdedmân. |
| Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan nykyisin Suomessa noin 700 henkeä. |
Árvušteleh, et nuorttâsämmiliih láá tááláá ääigi Suomâst suullân 700 olmožid. |
| Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella. |
Nuorttâsämmiliih äässih Aanaar kieldâ nuorttâoosijn, Aanaarjäävri maadâ-, maadânuorttâ- já tavenuorttâčievâst, nk. nuorttâlâškuávlust. |
| Heistä noin kolmannes asuu saamelaisalueen ulkopuolella. |
Suullân kuálmádâs sist äässih sämikuávlu ulguubeln. |
| Koltansaamen puhujien määrää on yli 350. Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen. |
Nuorttâsämikielâ sárnooh láá paijeel 350. Nuorttâsämikielâ iäláskitmân láá olášittám uánihisáigásijd kielâiäláskittemtooimâid ive 1993 rääjist. |
| Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin. |
Nuorttâsämikielâ lii Suomâst sarnum sämikielâin uhkevuálásumos. |
| Vuonna 2008 on kielen elvyttämiseksi aloitettu Ivalossa kielipesätoiminta. |
Ive 2008 lii algâttum Avelist kielâpiervâltoimâ kielâ iäláskitmân. |
| 2. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TAVOITTEET |
2. SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM ÁÁRVUH JÁ ULMEH |
| Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen. |
Aarâhšoddâdmist vuolgâsaijeen lii párnáá hiäđu já vuoigâdvuođâi turvim. |
| Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys myös lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. |
Aarâhšoddâdmist lii stuorrâ merhâšume meiddei párnáá pyereestvaijeem já tiervâsvuođâ ovdedeijen. |
| Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatus ymmärretään varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaisesti sisällöllisenä terminä. |
Taam vuáváámist aarâhšoddâdem iberduvvoo aarâhšoddâdem väldikodálâš linjiimij mield siskáldâslâš termân. |
| Varhaiskasvatus määritellään lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. |
Aarâhšoddâdem miärušteleh párnáá jieškote-uv eellimpirrâsist tábáhtuvven šoddâdâslâš vuáruváikuttâssân, mon vuosâsajasâš ulmen lii ovdediđ párnáá olesváldálâš pyereestvaijeem. |
| Saamelaisella varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli niin lasten saamen kielen ja saamelaisen identiteetin vahvistamisessa kuin myös saamelaisten säilymisenä omana kansanryhmänään. |
Säämi aarâhšoddâdmist lii merhâšittee rooli nuuvt párnái sämikielâ já säämi identiteet naanoodmist, ko meiddei sämmilij siäilumist jieijâs aalmugjuávkkun. |
| Saamen kielen opettamis- ja elvyttämisvastuuta on jaettava kodin, varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen kesken. |
Sämikielâ máttááttem- já iäláskittemovdâsvástádâs kalga jyehiđ pääihi, aarâhšoddâdempalvâlusâi já vuáđumáttááttâs kooskâ. |
| Saamelaisella lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja. |
Säämi párnáást lii vuoigâdvuotâ uážžuđ torjuu aarâhšoddâdempalvâlusâin vâi sust šodâččij jieijâs kulttuur jeessân já sun opâččij sämmilij tiäđuid, tááiđuid, vuovijd já áárvuid. |
| Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, jotka ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus. |
Sämmilâš aarâhšoddâdemtoimâ vuáđuduvá sämmilâš árvoid, moh láá eromâšávt kielâ, suuhâ, siärvádâh, noonâ identiteet, luándu, ärbivuáváliih iäláttâsah, suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ, maaŋgâkulttuurlâšvuotâ, ráávhu já soovâdvuotâ. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen päämääränä on ihminen, joka on itsenäinen, vastuullinen, sosiaalinen, luonteeltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jolla on omaa tahdonvoimaa ja arviointikykyä ja joka pärjää uudenaikaisessa yhteiskunnassa. |
Säämi aarâhšoddâdem ulmen lii olmooš, kote lii jiečânâs, ovdâsvástádâslâš, sosiaallâš, luándus já tááiđus peeleest maaŋgâpiälásâš já kiäst lii jieijâs táátuvyeimi já árvuštâllâmnahcâ já kote piergee uđđâáigásâš ohtsâškoddeest. |
| 3. SAAMEN KIELI VARHAISKASVATUKSESSA |
Kielâ lii ulmuu jurdâččem já vuáruvaikuttâs vuáđu. |
| Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. |
Kielâ vievâst šadda olmooš tiäđulâžžân alnestis, hämmee jieijâs ibárdâs já savâstâl pirrâsáin. |
| Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme. |
Tain vuovvijn kielâ huksee mii ohtsii maailm já kulttuur. |
| Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa. |
Sämmiliih láá aassâmkuávlustis lamaš luándulávt vuáruvaikuttâsâst jieškote-uv kielâiguin já kulttuurijguin já taan keežild sij láá távjá maaŋgâkielâliih já aneh áárvust šiev kielâtááiđu. |
| Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä. |
Sämikielâ uáivild puoh Suomâst sarnum samikielâid, tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ. |
| Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin. |
Suomâ sämikielah kuleh aalmugijkoskâsâš luokittâllâm (UNESCO Red Book) mield uhkevuálásâš kieláid. |
| Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin. |
Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ kuleh tuođâlávt uhkevuálásâš kieláid. |
| Saamen kieli on otettu vuonna 2002 EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. |
Sämikielâ lii valdum ive 2002 EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân. |
| Saamen kielien pääuhka on sitä ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri. |
Sämikielâi váldu-uhke lii tom pirâstittee eenâblohokielâ já kulttuur. |
| Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset. |
Sämikielâi siäilum váátá, et ohtsâškodde lááčá kielâi siäilumân já ovdánmân kelijdeijee iävtuid. |
| Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia. |
Taat váátá puohâi sämikielâi pehti positiivlâš sierânâstooimâid. |
| Kielten säilyminen edellyttää myös sen yhteisön jäsenten tietoisuuden heräämistä, joka näkyy perheen kielen valinnassa. |
Kielâi siäilum váátá meiddei ton siärváduv jesânij tiäđulâšvuođâ koccám, mii uáinoo perruu kielâ valjiimist. |
| Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle. |
Algâaalmug kielâi kevttimmáhđulâšvuođâi nanodem puohâin eellim suorgijn lii tehálâš kielâ siäilumân já ovdánmân. |
| Saamenkielinen päivähoito tai kielipesä voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö. |
Sämikielâlâš peivitipšo tâi kielâpiervâl puáhtá leđe párnáá áinoo sämikielâlâš piirâs. |
| Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla. |
Sämikielâlâš peivitiipšon puáttee párnái sämikielâ haldâšem puáhtá leđe uáli-uv maaŋgâ tääsist. |
| Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään. |
Tavesämikielâlâš peivitipšoost kielâtááiđus peeleest sierâlágán kielâtääsi párnááh sajaduveh siämmáá juávkun. |
| Erityisenä haasteena onkin se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon. |
Eromâš hástusin lii-uv tot, maht aarâhšoddâdmist váldojeh vuotân párnáá kielâlâš táárbuh maaŋgâmuđusâš páárnášjuávhust, mast láá sierâlágán uáppeeh já kiäi kielâtááiđu tääsi já torjuu táárbuh muttuusteleh ennuv. |
| Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen. |
Jis kielâ oppâm tuárjumân ij kiddejuu tuárvi huámášume, puáhtá tile jođettiđ sämikielâlâš párnáá kielâ molsomân suomâkielân. |
| Kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varmistaa lapsen yhdenvertainen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. |
Puohâin aarâhšoddâdempalvâlusâin kalga visámittiđ párnáá oovtviärdásâš vuoigâdvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân. |
| 3.1. Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä |
3.1. Sämikielâ vuossâmužžân tâi nubben kielân |
| Vähemmistöasemassa oleville on tärkeää oman äidinkielen oppimisen lisäksi sen säilyminen. |
Ucceeblohosajattuv párnáid lii tehálâš jieijâs eenikielâ oppâm lasseen ton siäilum. |
| Äidinkieli on ihmiselle side omaan kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun. |
Eenikielâ lii ulmui čoonâs jieijâs kulttuurân, identiteettân já suuhân. |
| Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä. |
Tast lii merhâšume meiddei tiäđu, jurdâččem já kreatiivlâšvuođâ kielân. |
| Kieli on tärkeä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa, se on vuorovaikutuksen väline ja avain kaikkeen oppimiseen. |
Kielâ lii tehálâš puohâin aarâhšoddâdemtooimân. Tot lii vuáruvaikuttâs riäidu já čoovdâ puoh oppâmân. |
| Suomessa on saamelaisperheitä, joissa lapsen ensikielenä on saamen kieli, joka on samalla myös molempien vanhempien äidinkieli ja perheen kotikieli. |
Suomâst láá sämmilâšperruuh, main párnáá vuosâkielân lii sämikielâ, mii lii siämmást meiddei kuohtui vaanhimij eenikielâ já perruu päikkikielâ. |
| Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään. |
Páárnáš uáppá suomâkielâ maŋeláá táválávt škoovlân monâdijn. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kehittää ja vahvistaa saamen kieltä monipuolisten kielenkäyttötilanteiden kautta. |
Aarâhšoddâdmist puáhtá páárnáš ovdediđ já nanodiđ sämikielâ maaŋgâpiälásâš kielâkevttimtilálâšvuođâi pehti. |
| Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä. |
Iänááš sämmilâšpárnááh šaddeh kyevti kielâ já kulttuur perruin. |
| He omaksuvat kaksi- tai jopa kolme kieltä syntymästään lähtien. |
Sij uáppih kyehti- tâi joba kulmâuv kielâ šoddâmis maŋa. |
| Saamenkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen simultaanisen monikielisyyden ja kielellisen identiteetin tukemisessa niin, että lapsi saavuttaa kouluun mennessä hyvän kielitaidon osallistuakseen saamenkieliseen opetukseen. |
Sämikielâlâš aarâhšoddâdmist kuávdášlâš rooli lii párnáá simultaansâš maaŋgâkielâlâšvuođâ já kielâlâš identiteet tuárjumist nuuvt, et páárnáš olá škoovlân monâdijn šiev kielâtááiđu vâi puáhtá uásálistiđ sämikielâlâš máttááttâsân. |
| Saamen kieli kielipesäkielenä Kielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille koko ajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan. |
3.2. Sämikielâ kielâpiervâlkielân Kielâpiervâl lii vuálá škovlâahasijd kielâucceeblovo tâi algâaalmug párnáid uáivildum peivitipšosaje, mast lii viggâmuš sirdeđ uhkevuálásâš kielâ párnáid sárnumáin sijjâm tom ubâ ääigi aalgâ rääjist, veikkâ sij iä iberdiččiigin kielâ kielâpiervâlân puáđidijn. |
| Kielipesässä käytetään kielikylpymenetelmää. |
Kielâpiervâlist kevttih kielâlávgumvuáháduv. |
| Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisten kielten elvyttämispyrkimyksissä. |
Lii čielgâm, et kielâpiervâltoimâ lii šiev vyehi uhkevuálásâš kielâi iäláskittemviggâmušâin. |
| Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edes alussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä. |
Kielâpiervâlpargeeh sárnuh tuše sämikielâ, iäge sij jurgâl sárnumijdis suomâkielân ubâ aalgâstkin, ko párnááh iä vala ibbeerd sii. |
| Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. |
Pargeeh tuárjuh kielâ oppâm aicâlmistmáin sárnumis lihâstuvâiguin, saanij tiäduttâsâiguin, kuvijguin, tiŋgâiguin, lauvluiguin já lihâstâsâiguin. |
| Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä. |
Meid pargeeh sárnuh koskânis tuše kielâpiervâlkielâ. |
| Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen. |
Ko passiivlâš kielâtááiđu ovdán, ruokâsmuvá páárnáš kuuloold aktiivlâš kielâ kevttimân. |
| Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli. |
Pargeeh tipteh párnáá oppâđ kielâ aaibâs ráávhust. |
| Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä. |
Hástusin liiuv finniđ párnáid sárnuđ meid koskânis sämikielân. |
| 3.3. Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteet |
3.3. Sämikielâ oppâm ohtsiih ulmeh |
| Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona. |
Piäiválâš tooimâi ohtâvuođâst kielâ tuáimá riäidun, ij jiešárvun. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta. |
Aarâhšoddâdmist párnáá kielâ ovdánem ovdeduvvoo jieškote-uvlágán tooimâi pehti. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsi |
Aarâhšoddâdmist páárnáš |
| • vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan |
• naanood jieijâs sämmilâš identiteet já kulttuur |
| • kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; |
• oovded maaŋgâpiälásij kielâkevttimmáhđulâšvuođâi vievâst jieijâs kielâ piäiválâš tooimâin; |
| lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan |
páárnáš savâstâl, koijâdâl já muštâl jieijâs jurduin, tobdoin, tuoivuin |
| • saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee sen |
• uážžu vijđáht tiäđu já hárjánâm jieijâs kielâst, kulttuurärbivyevist já historjást sehe tobdá ton |
| arvokkaaksi |
mávsulâžžân |
| • rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä |
• ruokâsmuvá kevttiđ já ovdediđ aktiivlávt kielâ |
| • kehittää kielellistä tietoisuuttaan |
• oovded jieijâs kielâlâš tiäđulâšvuođâ |
| Lapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielen oppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti. |
Párnáá kielâoppâm tááhust lii tehálâš, et peerâ, suuhâ já siärvádâh láá mietimielâliih kielâ oppâmân já tuárjuh tom aktiivlávt. |
| Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet: |
Párnáá sämikielâ nanodem riäiduh: |
| • tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot |
• mainâseh, muštâlusah, párnáimainâseh, kukkâseh, iärvádâsah, tiivtah |
| • roolileikit, nukketeatteri, näytteleminen |
• roolisierâdmeh, nukketeatter, čaittâlem |
| • musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut |
• muusik, juáiguseh, leu´ddeh, livđeh, lavluuh |
| • radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio |
• radio, videoh, loostah, kirjeh, speelah, televisio |
| • vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvät monipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen, laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat |
• vaanhimijguin, huolhijguin já siärváduvváin ärbivuáválâš ihejurâmân kullee maaŋgâpiälásiih kielâkevttimtilálâšvuođah: pargoh, tuoijum, luándust jotteem, lávustâllâm, määđhih, kuáhtáá |
| • kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.) |
meh, kolliistâlmeh já tábáhtusah • čaallum sämikielâ oinum ohtâduv fyysilâš pirrâsist (almottâsah, plakateh, kovetaavluh, koolbah jna.) |
| • kirjastossa ja museossa vierailut |
• kolliistâlmeh kirjeráájust já museost |
| • vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa |
• vuáruvaikuttâs jieškote-uv ahasij sämipárnáiguin |
| • yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median, seurakunnan ja järjestöjen kanssa |
• ovtâspargo eres aarâhšoddâdemohtâduvâiguin, kielrâstenijguin já -ejijguin, säämi mediain, servikuddijn já servijguin |
| • vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet |
• vaanhimáid uáivildum savâstâllâm- já škovlimtilálâšvuođah |
| 3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi |
3.4 Argâpeeivi ovdâmeerhah kielâ oppâm oovdedmân |
| Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön. |
Mietimielâlâš já torvolâš tile sehe rävisulmuu já párnáá koskâsâš luáttámuš já täsiárvu ruokâsmiteh párnáá aktiivlâš kielâkevttimân. |
| Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä. |
Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuođâ ovdánmân kalgeh leđe sust ennuv maaŋgâpiälásiih kielâkevttimmáhđulâšvuođah puohâi tooimâi ohtâvuođâst. |
| Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy kielellä leikkiessä, loruillessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa. |
Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuotâ ovdán kieláin sierâddijn, kuhâdijn, lávludijn já uápásmuumáin kielâ sierâlágán haamijd. |
| Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle. |
Kielâlâš tiäđulâšvuotâ lááčá vuáđu luuhâm- já čäällimtááiđun. |
| Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen. |
Rävisolmooš puáhtá távjá huámmášhánnáá sárnuđ páárnážân movdijdithánnáá suu mahten kyevtkoskâsân savâstâlmân. |
| On tärkeää keskustelussa antaa aikaa lapsen omille ajatuksille ja kertomuksille. |
Lii tehálâš savâstâlmist adeliđ ääigi párnáá jieijâs jurduid já muštâlussáid. |
| Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan. |
Rävisolmooš kalga tiäđulávt kiddiđ huámášume jieijâs kielâkevttimân, vâi tot ličij nuuvt maaŋgâpiälásâš ko máhđulâš. |
| Usein ne lapset, joilla saamen kieli ei ole vielä kovin vahva, puhuvat keskenään mielellään suomea. |
Párnáiguin puáhtá piäiválávt hárjuttâllâđ kielâ oovtâst el. lavlui, laavlâsierâdemij já kukkâsij vievâst. |
| Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi. |
Juávhui hammim ohtâvuođâst taah párnááh juáhhojeh sierânâs juávhoid sämikielâ kevttim naanoodmân. |
| Pienryhmissä on enemmän aikaa käsitellä lapsen omia kokemuksia, tunteita tai vain tarinoida. |
Ucebijn juávhuin lii eenâb äigi kieđâvuššâđ párnáá jieijâs vuáttámušâid, tobdoid tâi tuše peri savâstâllâđ. |
| Kieltä opettelevien lasten kanssa tunteiden esille tuomisessa käytetään apuna kuvia, liikkeitä, ääniä, eleitä ja kerrotaan samalla millaiset käsitteet niihin kuuluvat. |
Kielâ máttááttellee párnáiguin tobdoi uáinusân pyehtimist kevttih pargeeh iššeen kuuvijd, lihâstuvâid, jienâid, sevimijd já muštâleh siämmást magareh tuáváduvah toid kuleh. |
| Arka lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea puhumisessa. |
Ärgis páárnáš taarbâš eenâb ääigi já torjuu sárnumist. |
| Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti. |
Tane lii tehálâš, et puoh savâstâllâmtilálâšvuođah suin kiävttojeh aktiivlávt ävkkin. |
| Tasavertaisen ja turvallisen kontaktin luomiseksi työntekijä voi asettua fyysisesti lasten tasolle lattialle. |
Täsiviärdásii já torvolii kontakt läčimân puáhtá pargee asâttiđ jieijâs fyysilávt párnái táásán lättei. |
| Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan. |
Párnááh väldih älkkeebeht kontakt já rävisolmooš puáhtá pyerebeht kuldâliđ já savâstâllâđ siiguin. |
| Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä. |
Rävisolmooš stivree aktiivlávt párnái sierâdemtilálâšvuođâid já siämmást tuárju sii sämikielâ kevttim. |
| Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita. |
Pargeeh sárnuh uccâ párnáid ennuv jieškote-uvlágán tipšotilálâšvuođâin (el. lippâr lonottem, posâdâttâm já kárvudâttâm ohtâvuođâst) já siämmást nomâtteh jieškote-uv ruummâšoosijd já káárvuid. |
| Käytännön esimerkkejä kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi: Kielen äännerakenne: Lorujen ja laululeikkien avulla lapsi tutustuu saamen kielen äänteisiin ja sääntöihin, miten erilaisia äänteitä voi yhdistellä. |
Keevâtlâš ovdâmeerhah kielâlâš tiä đ ulâšvuo đ â oovdedmân: Kielâ jienâdâhrááhtus: Kukkâsij já laavlâsierâdmij iššijn páárnáš uápásmuvá sämikielâ jienâduvváid já njuolgâdussáid, maht jieškote-uv jienâduvâid puáhtá ovtâstittiđ. |
| Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen. |
Kukkâsijguin, main láá jieškote-uvlágáneh sänipaarah (sänipaarah, moh iäráneh nubijnis oovtâ jienâduv vuáđuld) puáhtá adeliđ páárnážân oonâid tast maht jienâduvâid kalga kevttiđ saanij sierriistâlmân. |
| Tällaisia loruja ovat mm pohjoissaamessa: |
Tágáreh kukkâseh láá el. tavesämikielâst: |
| Sanojen rakentuminen: Lapsen tietoisuutta sanojen muodoista ja sanojen rakentumisesta voidaan edistää erilaisilla harjoituksilla; |
Saanij šoddâm: Párnáá tiäđulâšvuođâ saanij haamijn já saanij šoddâmist puáhtá ovdediđ sierâlágán hárjuttâsâiguin; |
| • yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; |
• kuálussänihárjuttâsah, ovdâmerkkân tavesämikielâst; |
| guollemuorra - muorraguolli |
guollemuorra – muorraguolli |
| • luonnonääniä muistuttavat sanaharjoitukset. |
• luándujienâid sulâstittee sänihárjuttâsah. |
| Esimerkiksi pohjoissaamessa; |
Ovdâmerkkân tavesämikielâst; |
| Dappasii gappasii duike Eallu-laulu |
Dappasii gappasii duike Eallu-laavlâ |
| Kielen lauserakenne: Lapsen tietoisuutta siitä miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi voidaan edistää erilaisilla loruilla. |
Kielâ ceelhârááhtus: Párnáá tiäđulâšvuođâ tast maht säänih lohtâseh nubbijdsis celkkun puáhtá ovdediđ jieškote-uvlágán kukkâsijguin. |
| Esimerkiksi pohjoissaamessa; |
Ovdâmerkkân tavesämikielâst; |
| Lei oktii áhkku (aikamuodot), Beahká viessu (relatiivilause), Meahcci eallit (verbien persoonamuodot), Okta guolli vuodjá (verbien taivutus) |
Lei oktii áhkku (äigihäämih), Beahká viessu (relatiivceelhâ), Meahcci eallit (veerbâi persovnhäämih), Okta guolli vuodjá (veerbâi sujâttem) |
| 4. |
4. |
| SAAMELAINEN KULTTUURI JA IDENTITEETTI |
Säämi kulttuur já identiteet |
| 4.1. Saamelainen lapsuus ja kasvatus |
4.1. Säämi páárnášvuotâ já šoddâdem |
| Perinteisesti saamelaisperheissä vanhemmilla ja lapsilla muodostui läheinen suhde yhteisten päivittäisten askareiden lomassa. |
Ärbivuáválávt sämiperrui vaanhimáid já párnáid šoodâi kieres koskâvuotâ ohtsijd piäiválâš pargoid porgâdijn. |
| Lapsia ohjattiin samalla, kun aikuisilla oli omat työnsä. |
Vanhimeh stivrejii párnáid siämmást, ko sist lijjii jieijâs pargoh. |
| Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa. |
Sierâdmáin páárnáš oopâi sosiaallâš tááiđuid, porgâđ pargo, kevttiđ luándu riggoduvâid já piergiittâllâđ korrâ luándust. |
| Saamelaisessa kasvatuksessa painotettiin sosiaalista huomiokykyä, toisten huomioon ottamista sekä työn ja leikin kautta oppimista. |
Säämi šoddâdmist tiäduttui sosiaallâš aiccâmnahcâ, eres ulmui vuotânväldim sehe pargo já sierâdem pehti oppâm. |
| Saamelaiskasvatusta kuvasi erityisesti epäsuora kasvatus. |
Säämi šoddâdem kuvvij eromâšávt epinjuálgu šoddâdem. |
| Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa. |
Párnááh oppii huámmášhánnáá väldiđ ovdâsvástádâs porgâmijnis já oromijnis oovtâst perruin já pirrâsáin. |
| Saamelaisesta kasvatusperinteestä on vielä heijasteita nykypäivän kasvatuksessa. |
Säämi šoddâdemärbivyevist láá vala spejâlistmeh onnáá peeivi šoddâdmist. |
| Lapsi kasvatetaan kohtelemaan kaikkia ihmisiä arvonannolla. |
Páárnáš šoddâduvvoo anneeđ áárvust puoh ulmuid. |
| Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon. |
Ulmui lasseen kalga kunnijâttiđ meiddei luándu. |
| Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut. |
Párnááh iä njuolgist rävvejuu pic sijjân muštâluvvojeh tábáhtusah já mainâseh, maid eres ulmuid lii tábáhtum. |
| Ihmisen kasvun ja kehityksen tavoitteena on monipuolinen persoonallisuus ja laajaalainen osaaminen. |
Ulmuu šoddâm já ovdánem ulmen lii maaŋgâpiälásâš persovnlâšvuotâ já vijđes mättim. |
| Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa. |
Tai jiešvuođâi oovdedmân viggoo šoddâdemtooimâiguin ovdediđ párnáá aicâdem- já jiešárvuštâllâmnaavcâ, vâi sun piergiiččij uđđâ já fakkist puáttee tilálâšvuođâin. |
| Vahva itsetunto, selkeä minäkuva ja vahva identiteetti auttavat lasta toimimaan omien edellytystensä ja taitojensa mukaan sekä itselleen luontevalla tavalla. |
Noonâ jieštobdo, čielgâ uáinu alnestis já noonâ identiteet išedeh párnáá toimâđ jieijâs iävtui já tááiđui mield sehe olssis luándulâš vuovvijn. |
| Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkuessa, keskusteluissa ja ajattelussa ovat välttämättömiä hyvän elämänhallinnan kannalta. |
Šiev täiđimmnahcâ meeccist, savâstâlmijn já juurdâšmist láá velttidmettumeh šiev eellimhaldâšem tááhust. |
| Saamelaisessa kasvatuksessa arvostetaan hyvän havainnointi- ja arviointikyvyn lisäksi vahvaa itsetuntoa ja identiteettiä, laaja-alaista osaamista, sopeutuvuutta, sosiaalisuutta ja kohtuullisuutta. |
Säämi šoddâdmist šiev aicâdem- já árvuštâllâmnaavcâ lasseen láá áárvust noonâ jieštobdo já identiteet, vijđes mättim, vuáhádume, sosiaallâšvuotâ já kuáhtulâšvuotâ. |
| Kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä elämässä pärjäämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa. |
Olesváldálâš ulmen lii ovdediđ párnáá jiečânâs piergim elimist ohtuunis já iärásijguin. |
| Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia. |
Jiečânâs cevzim váátá keevâtlâš tááiđui haldâšem lasseen psyykkilâš kiärgusvuođâ já osko toos, et vaja, máttá já kávná čuávdusijd vädisvuođáid já luáttá toos, et puoh aašijd puáhtá oppâđ. |
| Saamelaisessa yhteisössä perinteisesti suvulla ja yhteisöllä on lapsen kasvatusoikeus ja –vastuu. |
Ärbivuáválávt säämi siärvusist lii suuvâst já siärvusist párnáá šoddâdemvuoigâdvuotâ já – ovdâsvástádâs. |
| 4.2. Saamelaisten kulttuuriarvojen välittäminen |
4.2. Sämmilij kulttuuráárvui sirdem |
| Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku. |
Sämmiliih ovtâsteh kulttuurlâš áárvuid tegu kielâ, identiteet, luándu já suuvâ. |
| Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt. |
Säämi kulttuurân kuleh meiddei ärbivuáváliih iäláttâsah tegu puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo, nuurrâm já tyejeh. |
| Kulttuuria on myös saamelainen elämäntapa. |
Kulttuur lii meiddei säämi eellimvyehi. |
| Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä. |
Sämmilij eellimvyehi, kulttuur já ärbivuáváliih iäláttâsah láá aaigij mield nubástum. |
| Perinteisten tietojen ja taitojen oppiminen ei siirry enää perheessä luonnostaan lapsille. |
Ärbivuáválij tiäđui já tááiđui oppâm ij innig sirdâšuu perrust luándulávt párnáid. |
| Saamelaisen kulttuurin säilyminen edellyttää nykyisinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville. |
Säämi kulttuur siäilum váátá tááláá ääigi-uv ärbivuáválij tiäđui já tááiđui, sehe jiegâlâš uáiviomâduv sirdâšem puátteid suhâpuolváid. |
| Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon. |
Säämi ärbivuáválâš tiettim lii ubâlâšvuotâ, mii lii čonâsân ulmui já luándun. |
| Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. |
Säämi tiäđuh, tááiđuh já áárvuh sirdâšuveh iänááš tooimâi já tobdoi pehti sehe njálmálâš ärbivyehin suhâpuolvâst nuubán. |
| Saamelainen tietämys sisältää tiedon elämässä pärjäämisestä. |
Säämi tiettim tuálá siste tiäđu elimist piergiimist. |
| YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville. |
OA algâaalmugjulgáštâsâst páhuduvvoo, et algâaalmugist lii vuoigâdvuotâ iäláskittiđ jieijâs kulttuuräärbi já vuovijdis já máttááttiđ taid puáttee suhâpuolváid. |
| Perinteiden elvyttäminen on tärkeää saamelaisten itsemääräämisoikeuden, saamelaisyhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurin omaehtoisen sopeutumisen (nyky-yhteiskunnan haasteisiin) ja saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. |
Ärbivuovij iäláskittem lii tehálâš sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, sämisiärvusij kievrâsmittem, kulttuur jiešiävtulâš vuáhádume (tááláá ohtsâškode hástusáid) já sämmilij pyereestvaijeem já tiervâsvuođâ ovdedem tááhust. |
| Yhteiskunnan pysyviin rakenteisiin tulee luoda edellytykset saamelaisten kulttuurien kehittymiselle; |
Ohtsâškode pissoo ráhtusáid kalga lääččiđ iävtuid sämmilij kulttuurij ovdánmân; |
| esimerkiksi kieli- ja kulttuuriohjelmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja kehittämisohjelmien kautta. |
ovdâmerkkân kielâ- já kulttuurohjelmij, sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs škovlim- já ovdedemohjelmij pehti. |
| Lapsi omaksuu varhaiskasvatuksessa saamelaisia kulttuuriarvoja. |
Aarâhšoddâdmist páárnáš váldá säämi kulttuuráárvuid olssis. |
| Varhaiskasvatustoiminta pohjautuu seuraaville kulttuuriarvoille, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa: |
Aarâhšoddâdemtoimâ vuáđuduvá čuávvoo kulttuurárvoid, moh láá čovgâ ohtâvuođâst nubbijsis: |
| - Yhteisöllisyys |
- Siärvuslâšvuotâ |
| - Luontoyhteys - Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo |
- Luánduohtâvuotâ - Ärbivuáváliih iäláttâsah já áigápuátu |
| - Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys |
- Suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ |
| - Rauha ja sovinnollisuus - Monikulttuurisuus |
- Ráávhu já soovâdvuotâ - Maaŋgâkulttuurlâšvuotâ |
| Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. |
Identiteet hámášuvá vuáruvaikuttâsâst eres ulmuiguin. |
| Lapsen identiteetin määrittäjinä toimivat lapselle tärkeät ihmiset. |
Párnáá identiteet asâtteijen tuáimih sunjin teháliih ulmuuh. |
| Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä. |
Aldasiärvádâh já eenâblohokulttuur vaikutteh perruu vuáhán hammiđ párnáá identiteet. |
| Perheessä vallitseva kieli vaikuttaa myös identiteetin kehittymiseen. |
Perruu kiävttám kielâ vaikut meiddei identiteet ovdánmân. |
| Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan. |
Identiteet hámášume vuáđuduvá čielgâ uáinun alnestis. |
| Kun ihmisellä on selkeä minäkuva, hän tietää mihin joukkoon hän kuuluu ja sitoutuu. |
Ko ulmust lii čielgâ uáinu alnestis, sun tiätá mon juávkun sun kulá já čoonnâs. |
| Vahvat sukulaisuus- ja perhesuhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisöön sitoutumista. |
Noonâ hyelkki- já peerâkoskâvuođah nanodeh siärvuslâšvuođâ já siärvusân čonâsume. |
| Ihminen punnitsee identiteettiään niin omassa yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. |
Olmooš viekkiistâl jieijâs identiteet nuuvt jieijâs siärvusist ko ton ulguubelnuv. |
| Hyvin toimiva identiteetti edellyttää, että ihminen voi tuntea, että hänellä on samat juuret ja alkuperä kuin muilla saman alkuperän omaavilla ihmisillä. |
Pyereest tuáimee identiteet váátá tom, et olmooš puáhtá tubdâđ sust lemin siämmáid madduid já algâpuáttim ko láá iärásijn siämmáá algâpuáttim omâsteijee ulmuin. |
| Saamelaisnuoria koskevassa tutkimuksessa todetaan, että saamelainen identiteetti voi ilmentyä eri tasoilla: 5. Yksilö kokee saamelaisuuden luonnollisena. |
Säminuorâid kyeskee tutkâmušâst páhuduvvoo, et säämi identiteet puáhtá tiettuđ maaŋgâ tääsist: 5. Olmooš tobdá sämmilâšvuođâ luándulâžžân. |
| Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa. |
Sust lii täsitiäddusâš säämi identiteet já sun máttá jieijâs kielâ já tobdá kulttuur. |
| 4. Yksilö osaa saamen kielen, mutta ei tunne muita kulttuurinsa osa-alueita. |
4. Olmooš máttá sämikielâ, mut ij tuubdâ kulttuuris eres uásisuorgijd. |
| 3. Yksilö hallitsee yhden kulttuurinsa osa-alueen hyvin. |
3. Olmooš haaldâš oovtâ kulttuuris uásisyergi pyereest. |
| 2. Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta. |
2. Olmooš tobdá säämi identiteettis tiiŋgâi pehti. |
| 1. Yksilö tiedostaa saamelaisen taustansa, mutta ei halua tuoda sitä esille. |
1. Olmooš tiäđuušt säämi tuávážis, mut ij haalijd pyehtiđ tom uáinusân. |
| Varhaiskasvatus tukee kotien kasvatusta ja valmentaa uusia sukupolvia toimimaan uudenaikaisessa saamelaisyhteisössä. |
Aarâhšoddâdem tuárju paaihij šoddâdem já välmee uđđâ suhâpuolvâid toimâđ uđđâáigásâš sämisiärvusist. |
| Keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana, kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla niin, että lapsi kiinnittyy omaan kulttuuriinsa ja kokee saamelaisuuden luonnollisena. |
Kuávdášlâš pargon lii sirdeđ tiäđu sämmilijn aalmugin, kulttuurärbivyevi já eellimvyevi positiivlâš vuovvijn nuuvt, et páárnáš tarvan jieijâs kulttuurân já tobdá sämmilâšvuođâ luándulâžžân. |
| Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah kulttuuridentiteet naanoodmân aarâhšoddâdmist: |
| • lapsen havainto- ja arviointikyvyn kehittäminen luomalla erilaisia tilanteita, jossa lapsi saa kokeilla ja kehittää taitojaan, osaamistaan, tunteitaan |
• párnáá áiccu- já árvuštâllâmnaavcâ ovdedem läčimáin jieškote-uvlágánijd tilálâšvuođâid, main páárnáš uážžu iskâdiđ já ovdediđ jieijâs tááiđuid, mättim, tobdoid |
| • vahvat sukulaisuussuhteet |
• noonâ hyelkkikoskâvuođah |
| • saamelaisten tietojen ja taitojen opettaminen perinteentaitajien opastuksella |
• sämmilij tiäđui já tááiđui máttááttem ärbivyevimättei jođettâsâst |
| • tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella |
• tiätu sämmilij ohtsii historjást ohtân aalmugin neelji väldikode kuávlust |
| • tutustutaan isovanhempien elämän eri vaiheisiin |
• uápásmuđ äijihij já ááhui eellim jieškote-uv muddoid |
| • vahva suhde kieliryhmän jäseniin |
• noonâ koskâvuotâ kielâjuávhu jesânáid |
| 2 Yhteisöllisyys |
4.2.2 Siärvuslâšvuotâ |
| Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan ja suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan. |
Sämmilijn lii noonâ siärvuslâšvuotâ já tiäđulâšvuotâ jieijâs madduin, suuvâ jesânijn já sii aassâmsoojijn. |
| Yhteenkuuluvuuden tunne perheeseen muodostuu yhteisestä toimeentulosta, yhdessä asumisesta tai perheen historiasta. |
Oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo perrui šadda ohtsii áigápuáđust, oovtâst asâmist tâi perruu historjást. |
| Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä. |
Säämi kulttuurist peerâ lii vijđes sosiaallâš siärvus, mast hyelkkikoskâvuođah já oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo láá eromâš teháliih. |
| Pohjoissaamelaisilla ja kolttasaamelaisilla perhe on perinteisesti muodostunut useammasta sukupolvesta. |
Tavesämmilijn já nuorttâsämmilijn peerâ lii ärbivuáválávt hámášum maaŋgâ suhâpuolvâst. Aanaarsämmilijn peerâ lii iänááš vááimuspeerâ. |
| Inarinsaamelaisilla perheen muodostaa useimmiten ydinperhe. |
Toimâlâš šoddâdem naanood suhâpuolvâi koskâsâs siärvuslâšvuođâ. |
| Saamelaisille tärkeä sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen yhteenkuuluvuuden tunnetta. |
Sämmiláid tehálâš hyelkkivuođâ-, ristvaanhim- já käimivuáhádâh nanodeh párnáá oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo. |
| Eri saamelaisryhmien välillä on eroavaisuuksia kummien määrässä ja tehtävissä. |
Jieškote-uv sämmilâšjuávhui kooskâ láá iäruh ristvanhimij meereest já pargoin. |
| Esimerkiksi kolttasaamelaisessa perinteessä kummin kuollessa kummipojan tehtävä on tehdä risti haudalle ja kantaa se sinne. |
Ovdâmerkkân nuorttâsämmilâš ärbivyevist ko ristenni tâi risteeči jáámá kalga ristalge rähtiđ riistâ já kyeddiđ tom häävdi oolâ. |
| Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta. |
Taah vyevih puátih nuorttân ortodoksâlâš oskolduvâst. |
| Kolttasaamelaisessa kulttuurissa ortodoksisuus toimii tärkeänä sosiaalistumisen muotona. |
Nuorttâsämmilâš kulttuurist ortodoksâlâšvuotâ tuáimá tehálâš sosiaallistâšume häämmin. |
| Nykyisin yhteisöllisyys on suuri haaste, sillä alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. |
Tááláá ääigi siärvuslâšvuotâ lii stuorrâ háástus, ko vuálá 10-ihásijn sämipárnáin paijeel 70 % äässih sämikuávlu ulguubeln. |
| Saamelaisalueella erityisesti inarin- ja kolttasaamelaiset asuvat hajallaan. |
Sämikuávlust eromâšávt aanaar- já nuorttâsämmiliih äässih piäđgui. |
| Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että lapsi voi nauttia kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmäänsä kuuluvien kanssa. |
Aarâhšoddâdmist lii eromâš tehálâš rooli ton visásmitmist, et páárnáš puáhtá navdâšiđ jiejâs kulttuurist oovtâst siämmáá juávkun kulleiguin. |
| Käytännön esimerkkejä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah siärvuslâšvuo đ â naanoodmân aarâhšoddâdmist: |
| • opetellaan sukulaisnimityksiä laatimalla oma sukukartta |
• máttááttâllâđ hyelkkinomâttâsâid rähtimáin jieijâs suhâkáártá |
| • tutustutaan lasten kummeihin ja kaimoihin |
• uápásmuđ párnái ristvaanhimáid já kaimijd |
| • tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen |
• uápásmuđ säämi nommâärbivuáhán já noomâ addelmân |
| • muistetaan saamelaisia merkkipäiviä |
• mušteđ säämi merkkâpeeivijd |
| • muistetaan sukulaisten syntymäpäiviä |
• mušteđ huolhij šoddâmpeeivijd |
| • tehdään yksikön yhdestä huoneesta ”yhteisöhuone”, jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia |
• rähtiđ ohtâduv oovtâ visteet “siärvusviste”, mast párnái perruu jesâneh pyehtih čokánistiđ tâi juuhâđ käähvi párnáá pyevtidijn tâi viežâdijn |
| • vieraillaan vanhusten kerhoissa ja vanhainkodissa |
• kolliistâllâđ puárásij kerhoin já puárásijviäsust |
| • tiivis vuorovaikutus oman saamelaisyhteisön jäsenten kanssa; |
• čovgâ vuáruvaikuttâs jiejâs sämisiärvus jesânijguin; |
| vuotuiskiertoon liittyvät, työt, retket, vierailut ja yhteiset säännölliset tapahtumat |
ihejurâmân kullee, pargoh, määđhih, kolliistâlmeh já ohtsiih meriáigásâš tábáhtusah |
| • kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken |
• čalâččâttâm (čuovâkoveh, sárguseh) aarâhšoddâdemohtâduvâi kooskâ |
| • tapaamiset muualla asuvien saamelaisten kanssa |
• kuáhtáámeh eres kuávluin ässee sämmilijguin |
| • järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa |
• uárnejuvvojeh video- já nettikuáhtáámeh eres kuávluin ässee sämmilijguin |
| • juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu |
• juhlođ säämi aalmugpeeivi já máttááttâllâđ säämi suuvâ lavluu |
| • luodaan oma lipunnostokäytäntö liputuspäiviä varten ja tunnetaan saamelaisten lipun symboliikka |
• lääččiđ jieijâs lippukeessimvuáháduv lippupeivij várás já tubdâđ säämi liipu symboolik |
| 4.2. 3. Luontoyhteys |
4.2.3. Luánduohtâvuotâ |
| Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon. |
Sämmiliih láá ovttuu iällám alda luándu já eellim lii čonâsâm luándu ihejurâmân já iveaigijd. |
| Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa. |
Sij láá kiävttám luánduriggoduvâid pišteht, lamaš toi kevttimist kuáhtuliih já láá kunnijâttâm sehe tipšom luándu. |
| Saamelaisten perinteinen tietämys liittyy keskeisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. |
Sämmilij ärbivuáválâš tiettim lohtâs merhâšitteht ulmuu já luándu koskâvuotân. |
| Luonto, ihminen ja kulttuuri ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. |
Luándu, olmooš já kulttuur láá čovgâsávt čonâsâm oohtân. |
| Luonto on osa kulttuuria ja ihmisyyttä. |
Luándu lii uási kulttuur já olmoošvuođâ. |
| Kulttuurin säilymiseksi on tärkeää huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. |
Kulttuur siäilumân lii tehálâš huolâttiđ meid luándu pyereestvajemist. |
| Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään. |
Luándu kolgâččij leđe kuávdášlâš uássin párnáá jyehipiäiválâš eellim. |
| Käytännön esimerkkejä luontoyhteyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah luánduohtâvuo đ â naanoodmân aarâhšoddâdmist: |
| • lisätään lapsen ekologista luonnontietämystä saamelaisen ikääntyneen ihmisen opastuksella, mistä mitäkin luonnonmateriaalia voi ottaa ja minkä verran, liikutaan meluamatta, jälkiä jättämättä, ei katkota oksia tai käännellä kiviä, ei roskata |
• lasettiđ párnáá ekologâlâš luándutiettim säämi elilâm ulmuu jođettâsâst, mast mon-uv luándu-materiaal puáhtá väldiđ já mommit, lihâdiđ larmâdhánnáá, luodâid kyeđehánnáá, ij koolgâ tojâliđ oovsijd tâi jurâttâllâđ keeđgijd, ige roskiđ |
| • kehitetään lapsen luonnon havainnointikykyä ja luonnossa kulkemisen taitoja |
• ovdediđ párnáá luándu aicâdemnaavcâ já luándust jotteem tááiđuid |
| • opetellaan erilaisten maastojen nimityksiä ja erityispiirteitä |
• máttááttâllâđ jieškote-uv meccinomâttâsâid já sierânâsjiešvuođâid |
| • havainnoidaan päivittäin säätä ja eri luonnonilmiöitä |
• aicâdiđ piäiválávt šooŋâ já jieškote-uv luándualmonijd |
| • seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja sen vaikutuksia eläimissä ja kasveissa |
• čuávvuđ iveaaigij rievdâmijd já toi vaikuttâsâid elleid já šaddoid |
| • opetellaan tunnistamaan lintuja ja metsäneläimiä sekä niiden jälkiä |
• máttááttâllâđ tubdâđ luudijd já meeci elleid sehe toi luodâid |
| • opetellaan käyttämään luonnon materiaaleja eri vuodenaikoina |
• máttááttâllâđ kevttiđ luándu materiaalâid jieškote-uv iveaaigij |
| • tutustutaan saamelaiseen paikannimistöön |
• uápásmuđ sämmilij pase paihijd |
| 4. Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo |
4.2.4. Ärbivuáváliih iäláttâsah já áigápuátu |
| Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. |
Puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo já ucessiähá eennâmtuálu sehe tyejeh já luándupyevtittâsâi nuurrâm láá sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah, moi porgâm lii maŋgáid sämmiláid eellimvyehi. |
| Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella. |
Taid pargeh táválávt kuálusiäláttâssân tâi eres ámáttij paaldâst. |
| Poronhoidolla on poronhoitokulttuurissa eläville saamelaisille suuri kulttuurinen merkitys, sillä poronhoitoon liittyy lihantuotannon lisäksi koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnon ekologinen käyttö ja saamelaiset käsityöt. |
Puásuituálust lii puásuituálukulttuurist ellee sämmiláid stuorrâ kulttuurij merhâšume, ko puásuituálun lohtâseh piärgupyevtittâs lasseen ubâ perruu já suuvâ eellimpiirâs tegu sosiaallâš koskâvuođah, aassâm, jotteem, luándupirrâs tubdâm, ärbivuáválâš tiettim, luándu ekologâlâš kevttim já säämi tyejeh. |
| Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino. |
Kyelipivdo lii lamaš čuođijd iivijd sämmilij ärbivuáválâš iäláttâs. |
| Inarinsaamelaiset ovat kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä. |
Aanaarsämmiliih láá kyelipivdeeh Aanaarjäävrist já ton pirrâsijn. |
| Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa. |
Merârido nuorttâlâšsiijdâi perruin lijjii omâstemvuoigâdvuođah luosâpiivdon meerâst já Paččveist. |
| Lohenkalastus on edelleenkin Tenonlaakson saamelaisen kulttuurin keskeinen tekijä. |
Luosâpivdo lii ain-uv Tiänu leve säämi kulttuur kuávdášlâš tahhee. |
| Käytännön esimerkkejä elinkeinojen ja toimeentulon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa: Poronhoito: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah iäláttâsâi já áigápuá đ u vuotânväldimist aarâhšoddâdmist: Puásuituálu: |
| • opetellaan suopungin käyttöä, poromerkkejä, poron nimityksiä, leikitään poroleikkejä |
• máttááttâllâđ suoppâin kevttim, vittáid, poccuu nomâttâsâid, sierâdiđ puásuisierâid |
| • tehdään risuista poroja ja pieniä erotusaitoja sisä- ja ulkokäyttöön |
• rähtiđ riissijn poccuid já siemin pygálusaaiđijd sis- já olgokiävtun |
| • käydään poroerotuksissa, vasanmerkityksessä |
• eelliđ pygálusâin, vyesimiärkkumist |
| • seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä |
• čuávvuđ poccuu njuovvâm já jieškote-uv osijguin ávhástâllâm |
| • nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää |
• pajediđ jáhálijd, čoonnâđ suáhilostâkiästuid, rokkâđ huáši, nijtteđ |
| • opetellaan takkaporon sitomista ja tutustutaan poron lypsyyn |
• máttááttâllâđ kädiseergi kädistem já uápásmuđ ááldu pačemân |
| • opetellaan puukon ja leukun käyttöä |
• máttááttâllâđ puuvko já niijbe kevttim |
| Kalastus: |
Kyelipivdo: |
| • opetellaan kalojen nimityksiä, erilaisia pyyntimenetelmiä ja kalan käsittelyä |
• máttááttâllâđ kuolij noomâid já nomâttâsâid, jieškote-uvlágán pivdovuovijd já kyele kieđâvuššâm |
| • pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla |
• pivdeđ kiđđâtäälvi kyele jieŋâalnuággumáin, juoŋâsijguin, časkemvogijguin, katiskain, vogijguin, kuulkâtmáin |
| • pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla |
• pivdeđ kyele keessiv viermijguin, uštemáin, puzzâvuoggáin, katiskain, kiärdoin, suávvilluovdijn |
| • pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla |
• pivdeđ kyele čohčuv viermijguin, koldemáin, kiärdoin, kolkkâlmáin já suávvilluovdijn |
| • pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla |
• pivdeđ kyele tälviv juoŋâsijguin, nuottijn, jieŋâalnuággumáin já časkemvogijguin |
| • opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamista |
• máttááttâllâđ viermi čihtâm, kyelipivdopiergâsij já kárbá huolâttem Meccipivdo já nuurrâm: |
| Metsästys ja keräily: |
• máttááttâllâđ kárduđ |
| • opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella |
• máttááttâllâđ tubdâđ ellei luodâid já pivdovuovijd pivdočeepi jođettâsâst |
| • kerätään syksyllä marjoja |
• nuurrâđ čohčuv muorjijd |
| Maatalous: |
Eennâmtuálu: |
| • tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla |
• uápásmuđ kuusâi já saavzâi tipšomân viärdádâlmáin šiiveet- já savzâtáálust |
| • tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasveja |
• uápásmuđ šaddovuorkkimpargoid, kalveđ potásijd já eres šaddoid |
| Ruokakulttuuri: |
Purrâmâškulttuur: |
| • järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella |
• orniđ merikoskâsijd säämi purrâmâšpeeivijd já liäibumpeeivijd ärbivyevi mättee jođettâsâst |
| • savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa |
• mälistiđ piäiválávt • suovâstiđ kyele já poccuupiärgu, salttiđ piärgu, kyele |
| • opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; |
• máttááttâllâđ muorjij vuárkkum já nuurrâđ purâttettee luándu šaddoid; |
| väinönputki, suolaheinä |
puurrâmrääsi, sälttisyeini |
| • tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön |
• uápásmuđ sämmilij ärbivuáválijd talhâsšaddoid já toi kevttimân |
| • rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim. pienoismallit): laavu, korvakota, turvekota, erilaiset aitat |
• huksiđ sämmilij ärbivuáválijd viistijd já rakânâsâid (om. uccâmaalliš): láávu, peljikuáti, lavŋekuáti, sierâlágán ääitih |
| • pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; |
• ceggiđ láávu já máttááttâllâđ toos kullee vuovijd; |
| tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eri |
aarrânkeđgij já tuorgâi viežžâm, láávu sierânâs |
| osat, ruokailu |
uásih, purâdem |
| Saamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria. |
Säämi tyejiärbivyehi lii uáli riges já ellee uási sämikulttuur. |
| Käsityöt ovat käyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen. |
Tyejeh láá anokäävnih já toi rähtim vuáđuduvá ärbivuáválâš tietimân. |
| Saamelaiseen käsityöhön kuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa ja verkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla. |
Säämi tuáiján kuleh el. muorâ-, čuárvi- já nähkityejeh sehe kässeekeđgi- já tanesraŋgâhervim, čyeldim já paajâpihtâsij kuárrum já hervim párgálduvâiguin já padijguin. |
| Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon, Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku. |
Suomâ sämmilijn láá vittâ sämimááccuh váldumaali: Tiänu, Iänuduv-Kuovdâkiäinu, Vuáču sehe anarâš já nuorttâlâš mááccuh. |
| Pukujen mallit ja koristelu seuraavat saamen kielirajoja. |
Maccuhij maalih já hervim čuávuh kielâraajijd. |
| Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin. Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaisten kansallispukua. |
Máccuhij ovtâskâssajeh pyehtih muttuustâllâđ meiddei suuvâi já perrui mield. Nuorttâlâšmááccuh spiekâst enâmustáá eres sämimáccuhijn já sulâstit kärjillâš aalmugmááccuh. |
| Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä. |
Sämmiláid mááccuh lii uási säämi identiteet. |
| Saamelaisessa kulttuurissa kansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä on huomattava yhteisöllinen merkitys. |
Säämi kulttuurist aalmugtaaidâ já ton estetiik lii iäruthánnáá uási jyehipiäiválâš eellim já tast lii merhâšittee siärvuslâš merhâšume. |
| Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. |
Máccuhij, kaperij, vuoddui hervâttâsâi häämih já iivneh almotteh kulluumist monnii suuhân tâi stuárráb kuávlulâš siärvusân já toh nanodeh oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo. |
| Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitoja arkielämän hyödyllisinä taitoina. |
Kieđâiguin porgâmáin páárnáš uáppá anneeđ áárvust kieđâ tááiđuid argâeellim ávhálâš táiđun. |
| • tehdään nukeille saamelaisia asusteita |
Keevâtlâš ovdâmeerhah tyejiärbivyevist aarâhšoddâdmist: |
| • kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä |
• kuárruđ nukkeid säämi pihtâsijd • povdiđ tyejimätteid uápistiđ sämimááccuh já toos kullee pihtâsij kevttimist |
| • tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin |
• uápásmuđ jieškote-uv sämmilâšjuávhui máccuháid, pihtâsáid já kaperáid |
| • tehdään helmitöitä |
• porgâđ kässeekeđgipargoid |
| • karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua |
• kárttudiđ ulo, panneeđ snäldein, kođđeeđ ráánu |
| • tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta/palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut) |
• porgâđ ulloläigipargoid (tiepih, paadij ponnoom/pärgildem, njuškottâh, vaacah) |
| • valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä |
• naveldiđ poccuutyeljist šišne, porgâđ šišne- já čevđipargoid |
| • tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä |
• tuoijuđ muorâst já poccuutäävtist jieškote-uvlágánijd tiiŋgâid |
| • nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää |
• njuovvâđ, neskiđ já salttiđ kamâsijd, čuoppâđ já meidiđ kamuvsuoinijd |
| • kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja |
• kuškiđ kiđđuv puško čuomâid já tuoijuđ tain tuojijd já kyele taavtijn čiiŋâid |
| 5. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys |
4.2.5. Suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ |
| Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa, jolle on tyypillistä ollut etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys. |
Sämisiärvusist lii historjallávt lamaš nisonijn täsiárvusâš sajattâh almaiguin, moos lii kuullâm aainâs-uv roolij, pargoi já eellimpirrâs symmetrisâšvuotâ moh tievâsmiteh nubijdis. |
| Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia. |
Aarâhšoddâdem vuáváámist já olášutmist huolâttuvvoo suhâpeelij koskâsâš täsiáárvu olášutmist nuuvt, et páárnáš puáhtá ovdediđ jieijâs suhâpeliroolivuárdámušâi raijiittâsâittáá. |
| Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia. |
Oppâmist já identiteet naanoodmist váldojeh vuotân nieidâi já kaandâi jieijâs toimâmvyevih. |
| Pojat voivat kokea luonnossa toimimisen mielekkäämmäksi kuin sisätiloissa työskentelyn. |
Kaandah pyehtih tubdâđ luándust toimâm jiärmálubbon ko siste porgâm. |
| Tytöt ovat usein aktiivisempia sisätiloissa. |
Nieidah láá távjá aktiivluboh siste. |
| Varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää luontoa vahvistamaan poikien itseluottamusta myös heille vieraammassa ympäristössä. |
Aarâhšoddâdmist puáhtá ávhástâllâđ luándoin nanodiđ kaandâi jiešluáttámuš meiddei sijjân omâsub pirrâsist. |
| Ja vastaavasti hyödyntää tyttöjen aktiivisuutta sisätiloissa vahvistamaan heidän omatoimisuuttaan esimerkiksi luonnossa. |
Siämmáá náálá puáhtá kevttiđ ävkkin nieidâi aktiivlâšvuođâ siste nanodiđ sii jieštoimâlâšvuođâ ovdâmerkkân luándust. |
| Saamelaisen näkemyksen mukaan kohtuus on ihmisiksi elämistä. |
Säämi uáinu mield kuáhtulâšvuotâ lii olmožin eellim. |
| Kohtuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat ihmisyyden perustan. |
Kuáhtulâšvuotâ já vuoigâlâšvuotâ taheh olmoošvuođâ vuáđu. |
| Tavoitellakseen hyvää elämänhallintaa ihminen pyrkii päämäärätietoisesti elämään hallitusti ja kohtuullisesti. |
Vâi olmooš oláččij šiev eellimhaaldâšmân viggá sun meritiätulávt eelliđ sivâdávt já kuáhtulávt. |
| Ihmisyyteen kuuluu myös sovinnollisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja luonnon kanssa. |
Olmoošvuotân kulá meiddei soovâdvuotâ já nahcâ piergiittâllâđ jieškoteuvlágánij ulmuiguin já luándoin. |
| Varhaiskasvatuksessa tasa-arvoa ja ihmisyyttä voidaan edistää erilaisilla ystävä –keskusteluilla ja roolileikeillä, joissa harjoitellaan omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomista. |
Aarâhšoddâdmist täsiáárvu já olmoošvuođâ puáhtá ovdediđ sierâlágán ustev –savâstâlmijguin já roolisierâdmijguin, main puáhtá hárjuttâllâđ jieijâs tobdoi, jurdui já vuáttámušâi oovdân pyehtim. |
| 6. Rauha ja sovinnollisuus |
4.2.6. Ráávhu já soovâdvuotâ |
| Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan. |
Maaŋgâkulttuurlâš siärvusist máttá olmooš toimâđ noormâi mield, moh láá kiävtust já vuáháduvá toid moonâthánnáá persovnlâš jiešvuođâidis já kulttuuris. |
| Saamelaisille on luonteenomaista hakea kokemuksia muista kulttuureista, etsiä yhteyksiä eroavaisuuksiin ja sovittaa yhteen kulttuuriset ristiriitaisuudet elämänhallinnan ja pärjäämisen parantamiseksi. |
Sämmiláid lii luándulâš uuccâđ vuáttámušâid eres kulttuurijn, uuccâđ ohtâvuođâid iäroid já heiviittiđ oohtân kulttuurlâš ruossâlâsvuođâid eellimhaldâšem já piergim pyereedmân. |
| Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa. |
Šiev täiđimnahcâ meeccist jođedijn, savâstâlmijn já juurdâšmist ovdedeh meid šiev eellimhaldâšem. |
| Lapsen kanssa keskustellessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, mutta ei harhauduta sivuseikkoihin. |
Párnáin savâstâldijn väldih vuotân olesváldálávt puoh áášán vaikutteijee tahheid, mut iä čájádiđ uálgiaššijd. |
| Sosiaalinen huomiokyky ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä sosiaalisuuteen kasvamisessa. |
Sosiaallâš huámášemnahcâ já nube ulmuu vuotânväldim láá teháliih šoddâmist sosiaallâšvuotân. |
| Sukulaisuussuhteiden korostaminen ja lapsen mukaan ottaminen erilaisiin askareisiin edistävät lapsen sosiaalisuutta. |
Hyelkkikoskâvuođâi tiäduttem já párnáá fáárun väldim jyehilágán puđâldâssáid ovdedeh párnáá sosiaallâšvuođâ. |
| 4.2. 7. Monikulttuurisuus |
4.2.7. Maa ŋ gâkulttuurlâšvuotâ |
| Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella ja elävät monien kulttuurien vaikutusten alaisuudessa. |
Sämmiliih äässih neelji riijkâst já eellih maaŋgâi kulttuurij vaikuttâsâi vuálásâžžân. |
| Tämä edellyttää ihmiseltä hyviä monikulttuurisia piirteitä sekä monen maan kansalaistaitojen osaamista. |
Taat váátá ulmust puorijd maaŋgâkulttuurlâš jiešnaalijd já maaŋgâ eennâm aalmuglâštááiđui mättim. |
| Saamelaiset pyrkivät kasvatuksella kehittämään näitä ominaisuuksia. |
Sämmiliih viggeh šoddâdmáin ovdediđ täid jiešvuođâid. |
| Monikulttuurisuuskasvatus sisältää positiivisen ja aktiivisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, erilaisuuden kunnioittamisen sekä sellaisten taitojen ja tietojen oppimisen, jotka ovat edellytyksenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa menestymiselle. |
Maaŋgâkulttuurlâššoddâdem tuálá siste positiivlâš já aktiivlâs kulttuurij koskâsâš vuáruvaikuttâs, ereslágánvuođâ kunnijâttem sehe tagarij tááiđui já tiäđui oppâm, moh láá iähtun maaŋgâkulttuurlâš ohtsâškoddeest miänástumân. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä. |
Aarâhšoddâdmist kalga leđe párnáást máhđulâšvuotâ ovdediđ jieijâs kulttuurlâš tiäđulâšvuođâ já ereslágánvuođâi ohtâvuođâi iberdem. |
| Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta. |
Šiev aicâdemnahcâ iššeed huámášiđ ucemusâid-uv kulttuuriäruid já noonâ kulttuuribárdâssáin olmooš pasta jieškote-uvlágán tilálâšvuođâin heiviittiđ tooimâs kulttuurtuávážis vuáđuld. |
| Lapsen kasvatukseen osallistuvien tulisi tietoisesti ohjata lapsen kulttuurista tietoisuutta. |
Ko olmooš iälá maaŋgâkulttuurlâš pirrâsist kuáhtáá sun piäiválávt nube kulttuur almonijd já iäruid. |
| Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja. |
Vâi olmooš puáhtá haldâšiđ elimis lááčá sun ohtâvuođâid kulttuurlâš iärui kooskân já kiävttá iäruid pyerrin eellimhaaldâšmist. |
| Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä. |
Kulttuurlâš tiäđulâšvuođáin puáhtá olmooš iberdiđ ereslágánvuođâi ohtâvuođâid. |
| Monikulttuurisuuden säilymisen edellytyksenä on, että kulttuurien erilaisuuksien välillä on positiivinen yhteys. |
Maaŋgâkulttuurlâšvuođâ siäilum iähtun lii, et kulttuurij ereslágánvuođâi kooskâst lii positiivlâš ohtâvuotâ. |
| Kulttuuristen erojen korostaminen aiheuttaa sen, että ihminen välttää toisesta kulttuurista tulevia asioita kokien ne vaaraksi omalle kulttuurilleen. |
Kulttuurlâš iärui tiäduttem toovvât tom, et olmooš karva nube kulttuurist puáttee aašijd ko nabda taid lemin varâlâžžân jieijâs kulttuurân. |
| Tämä ylläpitää ennakkoluuloja ja mahdollistaa kulttuurista syrjintää. |
Taat tuálá ovdâjurdemijd já taha máhđulâžžân kulttuurlâš olgoštem. |
| Pelkästään suvaitsevaisuuteen pyrkivä monikulttuurisuus ei takaa kulttuurillista eikä yksilöiden välistä tasa-arvoa. |
Tuše soováášvuotân viggee maaŋgâkulttuurlâšvuotâ ij täähid kulttuurlâš ige ohtâgâsâi koskâsâs täsiáárvu. |
| Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti. |
Luándulâš maaŋgâkulttuurlâšvuotâ vuáđuduvá ohtsâšovdâsvástádâslâšvuotân, mast eres ohtâgâsah já kulttuureh láá täsiárvusiih. |
| Käytännön esimerkkejä monikulttuurisuuden arvostamiseksi ja kulttuuritajun kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah maa ŋ gâkulttuurlâšvuo đ â áárvustanemân já kulttuuribárdâs oovdedmân aarâhšoddâdmist: |
| • kerrotaan lapselle monivivahteisia ja -merkityksellisiä tarinoita |
• muštâliđ páárnážân maaŋgâivnáás já –siskáldâslâš mainâsijd |
| • luodaan tilanteita, jossa lapsi pääsee arvioimaan kulttuuristen erojen välisiä yhteyksiä (ei eroja) ja keskustellaan niistä |
• lääččiđ tilálâšvuođâid, main páárnáš piäsá árvuštâllâđ kulttuurlâš iärui koskâsijd ohtâvuođâid (ij iäruid) já savâstâllâđ tain |
| • luodaan tilanteita, jossa lapsi pohtii omia kulttuurisia kokemuksiaan |
• lääččiđ tilálâšvuođâid, main páárnáš suogârdâl jieijâs kulttuurlâš vuáttámušâid |
| • kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa |
• ovdediđ párnáá aicâdem- já árvuštâllâmnaavcâ orniimáin ohtsijd tilálâšvuođâid já tábáhtusâid eres kulttuur ovdâsteijeiguin |
| 4.3. Saamelainen musiikki, tanssi, kertomusperinne, taide ja kirjallisuus |
4.3. Säämi muusik, tanssâ, mainâsärbivyehi, taaidâ já kirjálâšvuotâ |
| Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. |
Säämi musikist lii tehálâš kulttuurlâš já siärvuslâš merhâšume. |
| Luohti, leu´dd, livđe tai kolttasaamelainen itkuperinne voi olla henkilön tuntomerkki, salaisten tarinoiden kertoja, yhteyden rakentaja, huvittaja, rakkauden tunnustaja, pilkkaaja, luonnon ja eläinten kuvailija, lasten kasvattaja tai väline toisen ihmisen muistamiseen ja suremiseen. |
Lyeti, juáigus, leu´dd, livđe tâi nuorttâsämmilâš čiärrumärbivyehi puáhtá leđe ulmuu tobdomerkkâ, syelimâs mainâsij muštâleijee, ohtâvuođâ huksejeijee, hávskuuttellee, rähisvuođâ tubdâsteijee, pilkkedeijee, luándu já ellei kovvejeijee, párnái šoddâdeijee tâi riäidu nube ulmuu muštemân já muurâštmân. |
| Saamelainen musiikki perinteisessä muodossaan on alkanut kadota ja sen esittäminen ja harjoittaminen on vähentynyt. |
Säämi muusik ärbivuáválâš häämist lii lappuuškuotmin já ton oovdânpyehtim já hárjuttem lii kiäppánâm. |
| Perinteisen musiikin rinnalle on elpynyt perinnemusiikki uudessa muodossa. |
Ärbivuáválâš muusik paaldân lii puáttám iäláskâm ärbivyehimuusik uđđâ häämist. |
| Perinteinen musiikki on edelleen saamelaisille tärkeä identiteetin symboli ja yhteen kokoava voima. |
Ärbivuáválâš muusik lii ain-uv sämmiláid tehálâš identiteet symbool já oohtân čuákkejeijee vyeimi. |
| Perinnemusiikin elvyttämiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus kuulla ja tavata musiikin taitajia. |
Ärbivyehimuusik iäláskitmân lii tehálâš, et aarâhšoddâdmist párnáást lii máhđulâšvuotâ kuullâđ já teivâdiđ muusik mätteid. |
| Katrillitanssi on kulkeutunut Venäjän kulttuuripiirien kautta kolttasaamelaisille. |
Katriltanssâ lii puáttám Ruošâ kulttuurpirrâduvâi pehti nuorttâsämmiláid. |
| Kolttasaamelainen katrillitanssi on neljän parin muodostama, johon kuuluu neljä miestä ja neljä naista. |
Nuorttâsämmilâš katriltanssâ lii neelji paarâ tanssâ, moos kuleh nelji almaa já nelji nissoon. |
| Tanssi on parien välistä vuoropuhelua, jota säestää hanurimusiikki tai leudd. |
Tanssâ lii paarâi koskâsâs savâstâllâm, mon miäđušt haidarmuusik tâi leu´dd. |
| Saamelaiselle kertomusperinteelle on luonteenomaista kielellisen ilmaisun rikkaus, sanallinen runsaus ja ilmaisujen moninaisuus. |
Säämi muštâlemärbivuáhán kulá luándulávt kielâlâš olgospyehtim riggodâh, saanij valje já olgospyehtimij maaŋgâhámásâšvuotâ. |
| Saamelainen kertomus on usein pala jotain muistoa, muistelma jostakin todellisesta tapahtumasta tai toisesta kertomuksesta. |
Säämi muštâlus lii távjá uási maidnii muštoid, muštâččem mastnii tuođâlâš tábáhtusâst tâi nube mainâsist. |
| Kertomukset ja tarinat liittyvät usein paikkoihin, tapahtumiin, ihmisiin, koiriin, poroihin, erilaisiin töihin sekä luonnonilmiöihin. |
Muštâlusah já mainâseh lohtâseh távjá soojijd, tábáhtussáid, ulmuid, pennuid, poccuid, jieškote-uvlágán pargoid já luándualmonáid. |
| Saamelaisen musiikki – ja kertomaperinteen kautta lapsi saa tietoa saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista. |
Säämi muusik – já muštâlemärbivyevi pehti finnee páárnáš tiäđu säämi eellimvuáhán já kulttuurân kullee aašijn. |
| Kuvataide on yksi ilmaisumuoto, joka kehittää lapsen mielikuvitusta ja rohkeutta itseilmaisussa. |
Kovetaaidâ lii ohtâ olgosadelemhäämi, mii oovded párnáá mielâkuvviittâs já ruokkâdvuođâ jiešolgosaddelmist. |
| Taidekasvatuksella pyritään lapsen persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. |
Taaidâšoddâdem viggâmužžân lii párnáá persovnlâšvuođâ maaŋgâpiälásii oovdedmân. |
| Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua. |
Párnáiguin kolgâččij kevttiđ nuuvt ennuv rijjâ koválâš olgosadelem, ko máhđulâš. |
| Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä. |
Ivnijd já haamijd uápásmem konkreetlâš tiiŋgâi pehti lii jo aarâh muddoost jiärmálâš. |
| Taiteen keinoin saamelaisuutta voi käsitellä monipuolisesti. |
Taiduu vuovijguin puáhtá sämmilâšvuođâ kieđâvuššâđ maaŋgâpiälásávt. |
| Pienten lasten kanssa tärkeintä on kokemuksellisuus ja asioiden käsittely kuvien ja tekemisen kautta. |
Uccâ párnáiguin lii tehálumos vuáttámušlâšvuotâ já aašij kieđâvuššâm kuuvij já porgâmij pehti. |
| Saamelaisen sanankäytön perinne on vahva. |
Säämi sänikevttim ärbivyehi lii nanos. |
| Satu- ja tarinaperinne välittyvät ennen kaikkea lastenkirjallisuudessa. |
Párnáimainâs- já mainâsärbivyehi sirdâšuvá iänááš párnáikirjálâšvuođâst. |
| Monen saamelaisen lastenkirjan pohjana on yhteys arkimaailman ja näkymättömän maailman välillä. |
Maaŋgâ säämi párnáikirje vuáđđun lii ohtâvuotâ argâmaailm já uáinimettum maailman kooskâst. |
| Kirjoissa korostuu saamen kielen rikkaus, joka nähdään tärkeänä koko kulttuuriperinteen ymmärtämiseksi. |
Kiirjijn luptân uáinusân sämikielâ riggodâh, mii lii tehálâš ubâ kulttuurärbivyevi ibbeerdmân. |
| Käytännön esimerkkejä perinteisen tiedon välittämisestä, taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah ärbivuáválâš tiä đ u sirdemist, taaidâlâš vuáttámušâi já esteetlâš fiätu naanoodmist aarâhšoddâdmist: |
| • tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja |
• toollâđ merikoskâsijd “mainâspeeivijd” elilâm ulmuiguin |
| • pidetään säännöllisiä ”tarinapäiviä” ikääntyneiden ihmisten kanssa |
• keččâđ elilâm ulmuiguin puáris kuuvijd já “muštâččiđ” tábáhtusâid |
| • katsotaan ikääntyneiden ihmisten kanssa vanhoja kuvia ja ”muistellaan” tapahtumia |
• kuldâliđ já máttááttâllâđ páihálâš ärbivyehimuusik muusikmätteiguin • uápásmuđ eres kuávlui muusikärbivuáhán |
| • kuunnellaan ja opetellaan paikallista perinnemusiikkia musiikin taitajien kanssa |
• rähtiđ jieijâs ohtâduvâst juáigus/leu´dd/livđe, hárjuttâllâđ jienâ kevttim já lávdástâllâm |
| • tutustutaan muiden alueiden musiikkiperinteeseen |
• sierâdiđ säämi sierâdmijd, laavlâsierâdmijd, rähtiđ säämi sierâid |
| • tehdään omasta yksiköstä joiku/leu´dd/livđe, harjoitellaan äänen käyttöä ja esiintymistä |
• uápásmuđ taiduu vuovijguin säämi ivnijd, máccuháid, luándun jieškote-uv iveaigijnis |
| • leikitään saamelaisia leikkejä, laululeikkejä, valmistetaan saamelaisia leikkikaluja |
• rähtiđ ohtâdâhân uđđâsistkevttimmateriaalijn monni kove (loostâin čuopâdum kuuvijd, pááppár, iivnij kevttim) |
| • tutustutaan taiteen keinoin saamelaisiin väreihin, pukuihin, luontoon eri vuodenaikoineen |
• tuoijuđ taaidâtuojijd (mielâkuvviittâs kevttim, uđđâ idea keksim) |
| • tehdään taidekäsitöitä (mielikuvituksen käyttö, uuden idean luominen) |
• čaittâliđ monnii säämi mainâs, keččâđ säämi elleekuuvijd |
| • näytellään jokin saamelainen tarina, katsotaan saamelaisia elokuvia |
• uápásmuđ säämi tivttáid já kirjálâšvuotân, nuurrâđ ärbivyehitiäđu el. sahhiittâlmáin |
| • tutustutaan saamelaisiin runoihin ja kirjallisuuteen, kerätään perinnetietoa mm. haastattelemalla |
• povdiđ páihálijd sämitaaidârijd kolliistâllâđ, kolliistâllâđ taaidâ- já kulttuurtábáhtusâin |
| • tutustutaan saamelaistaiteeseen ja symboleihin: Nils-Aslak Valkeapää: värien käyttö, symboliikka Kerttu Vuolab: leikkelytekniikat, kollaasit Merja Aletta Ranttila: Prinsessakuvat Brita Marakatt-Labba: kirjomistekniikka, tarinat |
• uápásmuđ sämitaidui já symbooláid: Nils-Aslak Valkeapää: iivnij kevttim, symboliik Kerttu Vuolab: čuopâdemtekniikah, kollaašeh Merja Aletta Ranttila: Prinseskoveh Brita Marakatt-Labba: čäällimtekniik, mainâseh |
| • järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia |
• orniđ sämipárnái ohtsijd ihásâš tábáhtusâid 5. |
| SOSIAALISUUS, LEIKKI, LIIKKUMINEN JA OPPIMINEN |
SOSIAALLŠVUOTÂ, SIERÂDEM, LIHÂDEM JÁ OPPÂM |
| 5.1. Oppiminen, leikki ja liikkuminen |
5.1. Oppâm, sierâdem já lihâdem |
| Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen. |
Oppâm ilo šadda torvolâš já movtijdittee pirrâduvâst, mast páárnáš uážžu máhđulâšvuođâ jiečânâs, jieštoimâlâš tutkâmân já porgâmân. |
| Jokainen lapsi on yksilöllinen oppija. |
Juáháš páárnáš lii persovnlâš uáppee. |
| Jotta jokainen lapsi voisi löytää oman tavan ja sen myötä ilon oppia, panostetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisuuteen myös oppimisen suhteen. |
Vâi jyehi páárnáš puávtáččij kavnâđ jieijâs vyevi já tađe mield ilo oppâđ, piäijoo tiäddu aarâhšoddâdmist maaŋgâpiälásâšvuotân meiddei oppâm háárán. |
| Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä. |
Aarâhšoddâdem pedagogâlâš hástusin lii adeliđ páárnážân jiärmálijd já maaŋgâpiälásijd oppâmvuáttámušâid kielâ já kulttuur háárán nuuvt, et páárnáš tobdá taid tivrâsin já tuástá meid irâttiđ já feiliđ. |
| Kasvatustoiminnassa lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä kehitetään monipuolisesti. |
Šoddâdemtooimâst párnáá aicâdem- já jiešárvuštâllâmnahcâ ovdeduvvoo maaŋgâpiälásávt. |
| Lapselle ei suoraan kerrota, kuinka jokin asia pitää tehdä vaan lasta ohjataan hyväksi havaittuun toimintatapaan antamalla hänelle vihjeitä. |
Páárnážân iä njuolgist muštâl, maht monnii ääši kolgâččij porgâđ pic stivrejeh párnáá pyerrin huámášum toimâmvuáhán addelmáin sunjin oonâid. |
| Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti. |
Ulmen lii, et páárnáš jieš kihtâluvvoo árvuštâllâđ jieijâs pargo puáttus já mättim tääsi nuuvt tuođâlávt ko máhđulâš. |
| Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa. |
Ovdánâm árvuštâllâmnahcâ iššeed párnáá čuolmâtilálâšvuođâin. |
| Lapsen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden kehittämiseksi asiat opetetaan kokonaisuuksina ja pyritään tuomaan esille kaikki siihen liittyvät yhteydet. |
Párnáá vijđessuárgásâšvuođâ já maaŋgâpiälásâšvuođâ oovdedmân máttááttuvvojeh ääših ubâlâšvuottân já viggâmuš lii pyehtiđ uáinusân puoh toos kullee ohtâvuođâid. |
| Kasvatus on tietoista, ei sattumanvaraista. |
Šoddâdem lii tiäđulâš, ij satummild tábáhtuvvee. |
| Uusi asia sidotaan kokemusten kautta aiemmin opittuihin. |
Uđđâ äšši čannoo vuáttámušâi pehti ovdeláá oppum aššijd. |
| Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia. |
Párnáá kalga finniđ jieš huámášiđ moos mii-uv äšši čoonnâs já ton vuáđuld talle hämmee ubâlâšvuođâid. |
| Vaikka ohjaus ei ole kovin yksityiskohtaista, lapsen turvallisuudentunnetta ei horjuteta. |
Veikkâ stivrim ij lah meendugin vuáđulâš, párnáá torvolâšvuođâtobdo ij huánnán. |
| Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma. |
Párnáást lii ovttuu torvon kiinii olmooš, kiäst puáhtá koijâdiđ, jis jieš ij lah peessâm tuđâttettee puátusân tâi lii jieijâs árvuštâllâmpuátusist epivises. |
| Saamelaiset leikit perustuvat pääosin luontoon ja elinkeinoihin. |
Säämi sierâdmeh vuáđuduveh iänááš luándun já iäláttâssáid. |
| Luonnosta saadaan ideoita, innostusta ja ainekset leikkikaluihin. |
Luándust finnee ideaid, movtijdittem já amnâsijd sieráid. |
| Leikit sovitetaan vuodenaikoihin ja ne usein kuvastavatkin aikuisten työhön liittyviä toimia. |
Sierâdmeh heiviittuvvojeh iveaigijd já távjá toh spejâlisteh-uv rävisulmui paargon kullee tooimâid. |
| Leikki on luovuuden perusta. |
Sierâdem lii kreatiivlâšvuođâ vuáđu. |
| Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. |
Lihâdem lii páárnážân luándulâš vyehi uápásmuđ olssis, eres ulmuid já pirrâsân. |
| Liikunta vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta itsestään ja oppimisessa tarvittavia taitoja. |
Šoddâmpiirâs já piäiválâš tooimah kolgâččii adeliđ páárnážân máhđulâšvuotâ maaŋgâpiälásâš luándust liihâdmân. |
| Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. |
Lihâdem naanood párnáá tiäđulâšvuođâ alnestis já oppâmist tarbâšum tááiđuid. |
| Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen. |
Páárnáš taarbâš piäiválávt ucemustáá kyehti tiijme virkkuus lihâdem. Motoriseh vuáđutááiđuh láá väzzim, kaččâm, njuškim, leggistem, kiddâväldim, čiehčâm sehe časkem. |
| Liikunta- ja leikkitilanteissa lapsi saa luontevasti harjoitella sosiaalisia taitoja. |
Lihâdem- já sierâdemtilálâšvuođâin piäsá páárnáš luándulávt hárjuttâllâđ sosiaallâš tááiđuid. |
| Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle. |
Jieijâs rummâš hammim taha vuáđu rummâškove já mietimilâlâš ovdánem uáinun alnestis. |
| Käytännön esimerkkejä saamelaisista leikeistä: |
Keevâtlâš ovdâmeerhah säämi sierâdmijn: |
| • susi- ja poroleikit, karhunpyyntileikit |
• kumppi- já puásuisierâdmeh, kuobžâpivdosierâdmeh |
| • suopunki- ja poroerotusleikit |
• suoppâin- já pygálussierâdmeh |
| • nuottausleikit |
• koldemsierâdmeh |
| • eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit |
• ellei luodâi tubdâmsierâdmeh, riävskásierâdmeh |
| • aurinko- ja sääleikit |
• piäiváš- já šoŋŋâsierâdmeh |
| 5.2. Yhdessä toimiminen ja huolenpito |
5.2. Oovtâst toimâm já huolâttem |
| Varhaiskasvatuksen arjessa hoitoa, kasvatusta ja oppimista ei voi erottaa toisistaan, vaan ne painottuvat lapsen tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuksessa päivä on täynnä tilanteita, joissa lapsi oppii toiminnan kautta. |
Aarâhšoddâdem aargâst tipšo, šoddâdem já oppâm ij pyevti sierriđ nubijnis, pic toh teddâšuveh párnáá táárbui mield. Aarâhšoddâdmist peivi lii tilálâšvuođâid tievâ, main páárnáš uáppá tooimâ pehti. |
| Päivittäisissä arjen tehtävissä lapsi oppii vastuuseen ja tavoitteellisuuteen. |
Piäiválâš aargâ pargoin páárnáš uáppá ovdâsvástádâsvuotân já ulmemiäldásâšvuotân. |
| Niin hoidon, kasvatuksen kuin oppimisenkin päämääränä on auttaa lasta tekemään ja ajattelemaan itse sekä ottamaan vastuuta. |
Nuuvt tipšo, šoddâdem ko oppâm-uv ulmen lii išediđ párnáá porgâđ já jurdâččiđ jieš sehe väldiđ ovdâsvástádâs. |
| Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen sekä sosiaaliset taidot ja leikki ovat keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa. |
Iärásij kunnijâttem já vuotânväldim sehe sosiaallâš tááiđuh já sierâdem láá kuávdášlâš saajeest aarâhšoddâdmist. |
| Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä. |
Páárnáš uáppá heiviittâllâđ, jyehiđ já toimâđ oovtâst. |
| Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken. |
Rääjih suáppojeh oovtâst ubâ šoddâdemsiärvus kooskâ. |
| Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti. |
Ruossâlâstilálâšvuođah stivrejuvvojeh savâstâlmáin párnái já rávisulmui kooskâ sovâdávt. |
| Yhdessä toimiminen on ilo lapselle ja onnistumisen kokemuksia on mahdollisuus saada leikkien ja uusien asioiden oppimisen kautta. |
Oovtâst toimâm lii ilo páárnážân já luhostume vuáttámušâid lii máhđulâš finniđ sierâdemen já uđđâ aašij oppâm pehti. |
| 5.3. Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö |
5.3. Piäiválâš tooimah, purâdem já šoddâmpiirâs |
| Lapselle ominaiset toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen, joiden kautta lapsi voi vahvistaa hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään. |
Páárnážân jiešvuođâlâš toimâmvyevih láá sierâdem, lihâdem, taaidâlâš vyettim já tutkâm, moi pehti páárnáš puáhtá nanodiđ pyereestvajemis já ibárdâs alnestis. |
| Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa. |
Párnáá jiešvuođâlâš toimâmvyevih váldojeh vuotân piäiválâš tooimâin. |
| Päivittäisissä toiminnoissa toteutetaan tässä suunnitelmassa mainittuja kulttuurisisältöjä ja arvoja niin, että lapsi voi kokea kielensä ja kulttuurinsa luonnollisena osana omaa elämäänsä. |
Piäiválâš tooimâin olášittojeh taam vuáváámist mainâšum kulttuursiskáldâsah já áárvuh nuuvt, et páárnáš puáhtá tubdâđ jieijâs kielâ já kulttuur luándulâžžân uássin jieijâs eellim. |
| Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja. |
Piäiválâš tooimâid olášittijn kiävttojeh iššeen sämisiärvus tiäđuh já tááiđuh. |
| Ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. |
Purâdem lii uási párnái vuáđutipšo, šoddâdem já máttááttâs. |
| Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia. |
Páárnáš movtijdittoo uápásmuđ uđđâ purrâmâšamnâsáid já smakkiđ jieškote-uvlágánijd purrâmâšâid. |
| Ruokailu on sosiaalisten taitojen harjoittelua, jossa lapsi oppii hyviä käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamaan ruokaa. |
Purâdem lii sosiaallâš tááiđui hárjuttâllâm, mast páárnáš uáppá puorijd lattimvuovijd, eres ulmui vuotân väldim já anneeđ áárvust purrâmâš. |
| Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä. |
Páárnáš movtijdittoo jieštoimâlâš purâmân huáputtis, torvolâš já máttááttâlmân mietimielâlâš pirrâsist. |
| Ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä. |
Purrâmâšvaljiimeh, purâdemtilálâšvuotâ, purrâmâšsaavah já munejurdâččemvyevih stivrejeh párnái purrâmâšhárjánmij ovdánem. |
| Leikki-iässä on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumusten välttäminen. |
Sierâdemavveest lii tehálâš purrâmâšváálju maaŋgâpiälásâšvuotâ, šadoi, heđâlmij já muorjij valjaas kevttim, timmâ vuojah raavâdvuoijân, vuojâttis mielkki, koskâpitái kvaliteet, juhâmušâi jiärmáás valjim já snuotârdâllâmuđhij velttim. |
| Lapsen kasvuympäristö tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöiltään sellainen, että se edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista. |
Párnáá šoddâmpiirâs kalga leđe fyysilâš, psyykkilâš já sosiaallâš tahhei peeleest taggaar, et tot oovded párnáá pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ, šoddâm, ovdánem já oppâm. |
| Erityistä huomiota kiinnitetään yksikön melutasoon. |
Eromâš huámášume kiddejuvvoo ohtâduv šlamâtáásán. |
| Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin. |
Liävuttisvuotâ, šlaamâ já liijkás ennuv sosiaallâš ohtâvuođah loptejeh párnáá stressiherkkivuođâ liijgás ollâgân, mii uásild puáhtá vaikuttiđ párnáá fiätulâš já kielâlâš ovdánmân, muušton, uáinun alnestis sehe sosiaallâš táiđoid. |
| Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti. |
Šoddâmpirrâsist kiddejuvvoo huámášume torvolâšvuođâ já pääihinálásâšvuođâ lasseen toimâviistij toimâmvuotân, luándualdavuotân já toos, maht toh adeleh máhđulâšvuođâ säämi ärbivyevi sirdâšem luándulávt. |
| Toimitiloissa on mahdollisuus myös erilaisten saamelaisten käsitöiden tekemiseen. |
Toimâviistijn lii máhđulâšvuotâ meid jieškote-uvlágánij säämi tuojij tuoijuunân. |
| Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle. |
Toimâviistij aldasijn lii máhđulâšvuotâ láávu já eres sämmilij ärbivuáválij šiljorakânâsâi ceggiimân. |
| Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia. |
Rievdâdmáin šiljopirrâs sämišiljopirrâsin puáhtá uásild nanodiđ párnáá kulttuuridentiteet já lääččiđ maaŋgâpiälásubboid kielâkevttimmáhđulâšvuođâid. |
| 6. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI |
6. SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM VUÁVÁM, OLÁŠUTTEM, STIVRIM JÁ ÁRVUŠTÂLLÂM |
| 6.1. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu |
6.1. Aarâhšoddâdemtooimâ vuávám |
| Suunnittelun runkona käytetään saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa, joka kuvastaa saamelaisten maailmankuvaa. |
Aarâhšoddâdemohtâduvâin ráhtoo ohtâdâhkuáhtásâš toimâvuávám, mii vuáđuduvá säämi aarâhšoddâdemvuáváámân já säämi iveaigijd. |
| Saamelainen maailmankuva hahmottuu ja elää arkipäivän töiden keskellä. |
Vuávám ruŋgon láá sämmilij käävci iveäigid, moh kovvejeh sämmilij maailmkove. |
| Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa ovat talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi. |
Sämmilij käävci iheäigid láá tälvi, kiđđâtälvi, kiđđâ, kiđđâkeesi, keesi, čohčâkeesi, čohčâ já čohčâtälvi. |
| Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa. |
Páárnážân ráhtoo persovnlâš aarâhšoddâdemvuávám (aavu) ovtâspargoost párnáá vaanhimijguin tâi iärásij párnáá huolâttâsâst västideijee ulmuiguin. |
| Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. |
Aavu ulmen lii párnáá ohtâgâslâš já vaanhimij uáinui vuotânväldim tooimâ orniimist el. párnáá vuáttámušah, táárbuh já puátteevuođâ uáinuh, párnáá mielâkiddiivâšvuođâ čuásáttuvah, nanoduvah já párnáá ohtâgâslâš torjuu já stivrim táárbuh. |
| Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. |
Aarâhšoddâdemvuáváámist suáppoo vaanhimijguin ovtâspargo toimâmvuovijn. |
| Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla. |
Páárnáš jieš puáhtá meiddei uásálistiđ aarâhšoddâdemvuávám rähtimân já árvuštâlmân vaanhimij já pargojuávhu oovtâst sooppâm vuovvijn. |
| Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään säännöllisiä suunnittelukokouksia perheiden kanssa. |
Ohtâdâhkuáhtásâš tooimâ vuáváámist já olášutmist kevttih vijđásubbooht iššeen ubâ sämisiärvus. |
| Yksikkökohtaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään laajemmin apuna koko saamelaisyhteisöä. |
Aarâhšoddâdemtooimâ vuáváámist pargeh ovtâspargo meid jieškote-uv sämiohtâduvâi kooskâ sehe jieijâs kieldâst já ubâ sämikuávlust. |
| Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia. |
Ulmen lii lääččiđ pissoo viärmáduv sämikuávlun, mii jieijâs uásild puáhtá torjuu paargon já lasseet säämi aarâhšoddâdemtooimâ siskáldâs ovdedemmáhđulâšvuođâid. |
| Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: |
Ohtâdâhkuáhtásâš toimâvuávám tuálá siste el. čuávvoo aašijd: |
| - yleiset tavoitteet |
- šoddâmpirrâs kuvvim |
| - kulttuuriarvojen toteutuminen käytännön toiminnaksi vuotuiskierron mukaan |
- sämikielâ oppâm ulmeh já riäiduh - kulttuuráárvui olášuttem keevâtlâš toimân ihejuurrâm mield |
| - yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet |
- ovtâspargo vaanhimijguin, suvváin já eres pelijguin - tooimâ árvuštâllâm já kuávdášlâš ovdedemčuásáttuvah |
| 6.2. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen |
6.2. Aarâhšoddâdem olášuttem |
| Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista. |
Párnái peivitipšo lii vuáđupalvâlus, mon ornim lii kieldâ kenigâsvuotâ já mon ruttâdem tábáhtuvá iänááš ohtsâškode vaarijn. |
| Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. |
Ohtsâškode pargon lii tähidiđ kvaliteetlávt šiev peivitipšo finnimvuođâ nuuvt, et puohâin párnáin lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ palvâlussáid peerusthánnáá perruu sosioekonomâlâš tâi eres ohtsâškodálâš sajattuvâst tâi aassâmsaajeest. |
| Palvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. |
Palvâlusah kalgeh leđe maaŋgâpiälásiih já sierânâs palvâlushaamij täsipiälásâš oovdedmist kalga huolâttiđ. |
| Saamenkielisten peruspalvelujen tuotannosta vastaavat ensisijaisesti saamelaisalueen kunnat. |
Sämikielâlâš vuáđupalvâlusâi pyevtitmist västideh vuosâsajasávt sämikuávlu kieldah. |
| Myös järjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla saamenkielisten palvelujen tuotantoon. |
Eenikielâlâš palvâlusâi pyevtittem lii kuittâg lahâaasâtmist miäruštâllum puohâi Suomâ kieldâi vuáđupargon. |
| Ainoastaan Utsjoen kunnassa toimii pohjoissaamelainen päiväkoti. |
Meid seervih láá uásálistám merhâšittee vuovvijn sämikielâlâš palvâlusâi pyevtitmân. |
| Ryhmäperhepäivähoitomuoto on painottunut pääasialliseksi toimintamuodoksi perustuen pitkiin etäisyyksiin sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen. |
Sämikuávlust uárnejuvvoo säämi peivitipšo já kielâpiervâltoimâ iänááš juávkkupeerâpeivitipšon. Tuše Ucjuv kieldâst tuáimá tavesämmilâš peivikiäčču. |
| Myös saamenkielisen päivähoidon tarpeen vaihtelu sekä pienet lapsimäärät kylittäin ovat vaikuttaneet ryhmäperhepäivähoitomuodon yleistymiseen. |
Juávkkupeerâpeivitipšohäämi lii teddâšum válduášálâš toimâmháámán mii vuáđuduvá kuhes koskáid já škuávlejum pargojuávhu finnimvuotân. |
| Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana. |
Meid sämikielâlâš peivitipšo táárbu molsâšuddâm já uceh páárnášmereh sijdâimield láá vaikuttâm juávkkupeerâpeivitipšohäämi lassaanmân. |
| Saamelaisten kotiseutualueella on lokakuun 2009 tietojen mukaan saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä yhteensä 104 lasta, joista saamenkielisessä päivähoidossa 71 lasta ja kielipesätoiminnassa 33 lasta. |
Pääihist tábáhtuvvee säämi peerâpeivitipšo ij lah sämikuávlu kieldâin finniimist. Sämikuávlust láá Roovvâdmáánu 2009 tiäđui mield sämikielâlâš aarâhšoddâdempalvâlusâi pirrâduvâst ohtsis 104 párnážid, main sämikielâlâš peivitipšoost 71 párnážid já kielâpiervâltooimâst 33 párnážid. |
| Saamenkielisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana lisääntynyt Inarin ja Utsjoen kunnissa ja vähentynyt Enontekiön kunnassa. |
Sämikielâlâš peivitipšo párnái meeri lii majemuu 5 ive ääigi lasanâm Aanaar já Ucjuv kieldâin já kiäppánâm Iänuduv kieldâst. |
| Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta. |
Sämikuávlu ulguubeln sämikielâlâš olespiäiválâš peivitipšo lii finniimist Ruávinjaargâst, mast láá 7 párnážid. |
| Oulussa toimii saamenkielinen varhaiskasvatuskerho, jossa on mukana 5 lasta. |
Oulust tuáimá sämikielâlâš aarâhšoddâdemkerho, mast láá mieldi 5 párnáá. |
| 6.3. Varhaiskasvatuksen ohjaus |
6.3. Aarâhšoddâdem stivrim |
| Saamenkielinen päivähoito ja kielipesätoiminta kuuluvat saamelaisalueen kunnissa sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnon alaisuuteen. |
Sämikielâlâš peivitipšo já kielâpiervâltoimâ kuleh sämikuávlu kieldâin sosiaaltooimâ tâi čuovviittâstooimâ haldâttâs vuálásâžân. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja. |
Säämi aarâhšoddâdem stivrim tábáhtuvá Suomâst iänááš suomâkielân, Ucjuv kieldâst tuáimá sämikielâlâš aarâhšoddâdemstivrejeijee. |
| Varhaiskasvatusohjauksesta vastaava henkilöstö varmistaa, että saamelaisten varhaiskasvatusyksiköiden toiminta tukee saamelaislapsen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä. |
Aarâhšoddâdemstivriimist västideijee pargojuávkku visásmit, et sämmilij aarâhšoddâdemohtâduvâi toimâ tuárju sämipárnáá jieijâs kielâ já kulttuur paijeentoollâm já ovdedem. |
| Varhaiskasvatuksesta vastaavalla henkilöstöllä tulisi olla riittävä saamen kielen ja kulttuurin tuntemus sekä tietoa monikielisyyskasvatuksesta. |
Aarâhšoddâdmist västideijee pargojuávhust kolgâččij leđe kelijdeijee sämikielâ já kulttuur tubdâm sehe tiätu maaŋgâkielâlâššoddâdmist. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa. |
Säämi aarâhšoddâdem stivriimist pargoo ovtâspargo Sämitiggijn. |
| 6.4. Toiminnan arviointi |
6.4. Tooimâ árvuštâllâm |
| Varhaiskasvatuspalvelujen arviointia toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa, suvun, henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. |
Aarâhšoddâdempalvâlusâi árvuštâllâm olášittoo oovtâst párnáin já suu vaanhimijguin, suvváin, pargojuávhoin já ovtâspargopelijguin. |
| Kasvatus on sidoksissa kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen. |
Šoddâdem lii čonâsâm kulttuur já ohtsâškode nubástusân. |
| Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat varhaiskasvatustoiminnan toteutuksen jatkuvaan arviointiin, sen mukaisen toiminnan kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. |
Toimâpirrâs nubástusah vaikutteh aarâhšoddâdemtooimâ olášuttem juátkojeijee árvuštâlmân, ton miäldásâš tooimâ oovdedmân, uulmij aasâtmân já olášutmân. |
| Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin. |
Aarâhšoddâdem siskáldâs árvuštâllâm iššijn ovdeduvvoo aarâhšoddâdem aargâ tooimâ nuuvt, et aarâhšoddâdem puávtáččij västidiđ jyehi párnáá tárboid já aarâhšoddâdem ohtân palvâlushäämmin perrui tárboid nuuvt pyereest ko máhđulâš. |
| Arvioinnin toteuttamisen osalta tulisi yksikkökohtaisessa suunnitelmassa määritellä miten tietoa kerätään, ketkä arvioivat, milloin ja miten. |
Árvuštâllâm olášuttem uásild kolgâččij ohtâdâhkuáhtásâš vuáváámist miäruštâllâđ maht tiäđu kalga nuurrâđ, kiäh árvušteleh, kuás já maht. |
| Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja. |
Tooimâ árvuštâlmân kulá meiddei párnáá aicâdem já suu aargâ uáinojeijen toohâm kirjiimáin páárnážân kullee huámášuumijd. |
| Havainnointi auttaa kasvattajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet ja yksilölliset piirteet. |
Aicâdem iššeed šoddâdeijee huámášiđ párnáá ovdánem muddoid já ohtâgâslâš jiešnaalijd. |
| Tilanteissa, joissa kasvattajalla herää huoli lapsesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. |
Tilálâšvuođâin, main šoddâdeijest paijaan huolâ párnáást, lii eromâš tehálâš orostiđ aicâdiđ párnáá tooimâ já tast tábáhtum nubástusâid. |
| Päivittäinen havainnointi antaa arvokasta tietoa vanhemmille. |
Piäiválâš aicâdem addel mávsulâš tiäđu vaanhimáid. |
| Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä. |
Aicâdem já dokumentistem láá meiddei šiev riäiduh párnáá uásálâšvuođâ oovdedmist. |
| Kasvattajan havainnoi myös lasten mielenkiinnon kohteita voidakseen suunnitella toimintaansa lapsilähtöisemmäksi jättäen tilaa lapsen omille ehdotuksille. |
Šoddâdeijee aaicâd meid párnái mielâkiddiivâšvuođâ čuásáttuvâid vâi puávtáččij vuáváđ tooimâs páárnášvuálgulubbon kyeđimáin saje párnáá jieijâs iävtuttâssáid. |
| Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää. |
Párnáá, vaanhimij já suuvâ adelem macâttâs iššeed pargojuávhu tiäđuštiđ mast lii luhostum já mast lii ovdedem tárbu. |
| Arviointi sisältää mm. |
Árvuštâllâm tuálá siste el. |
| - lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi |
- árvuštâllâm tast, maht säämi kulttuuráárvuh olášuveh keevâtlâš toimân - aarâhšoddâdem, vaanhimij já suuvâ šoddâdemovtâspargo árvuštâllâm |
| - arviointia siitä, miten toiminnan organisointi ja järjestäminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. |
- árvuštâllâm tast, maht tooimâ organisistem já ornim tuárjuh párnáá olesváldálâš pyereestvaijeem. |
| Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset. |
Pargojuávhu árvuštâllâm riäidun láá aicâdem, dokumentistem, jieijâs pargo árvuštâllâm, ovdedemsavâstâlmeh ovdâulmuin, ohtâdâhkuáhtásiih pargosaječuákkimeh já ubâ kieldâ säämi aarâhšoddâdem pargočuákkimeh. |
| Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta. |
Säämi aarâhšoddâdemvuávám siskáldâsâst já toimâmvuođâst čuákkejuvvojeh vuávám vuáđđun macâttâsah Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimâst. |
| Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. |
Säämi aarâhšoddâdem ovdedempargoost acâttâs pehti finnejum tiäđoin puáhtá ávhástâllâđ. |
| 6.4. Turvallisuussuunnitelma |
6.4. Torvâlâšvuo đ âvuávám |
| Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat. |
Peivitipšo torvolâšvuođâvuáváámân kuleh nuuvt pargei ko párnáid-uv kyeskee lahâaasâtlâš já eres torvolâšvuođâ já tiervâsvuođâ kyeskee vuáváámeh. Peivitipšolaahâ kenigit toimâohtâduv huolâttiđ peivitipšo torvolii orniimist. |
| Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikköä huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. |
Peivitipšo torvâlâšvuođâvuávám lii piäluštâsvuáváámist vijđásub olestorvolâšvuođâ pyereedmân já tolâmân sihtejeijee äššikirje. |
| Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja. |
Torvâlâšvuođâvuáváámist lii meeri árvuštâllâđ tooimâ äštee vaarâid já čielgiđ tooimâ riiskâid väldimáin vuotân peivitipšo asâttellee laavâi kuávdášlâš vátámâšâid, |
| Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. |
toimâohtâduv pargosuojâlem toimâohjelm sehe pargotiervâsvuođâhuolâttâs pargosaječielgiittâsâid. Tarkkuustâllâm pirrâdâhân kuleh el. toimâohtâduv pargojuávkku, tipšo párnááh, toimâohtâduvâst kolliistellee ulmuuh, toimâohtâduv šiljo já visteh sehe toimâriäiduh já aldaipiirâs. |
| Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja. |
Säämi aarâhšoddâdemohtâduvâin olášittum kulttuurân kullee maaŋgâpiälásâš toimâ párnáiguin el. tulâstâllâm, sierâlágán tábáhtussáid já mađhijd uásálistem váátá muneorniistâlmijd, ovtâspargo já torvolâšvuođâaašijd vuotânväldee vuávám sehe tuárvi pargojuávkkuresurssijd. |
| Retkiä ym. voidaan järjestää yhteistyössä lapsen perheen, suvun ja resurssihenkilöstön kanssa, mutta myös näissä tilanteissa tulee toiminnasta vastaavan henkilöstön selvittää vastuu- ja turvallisuuskysymykset vanhempien kanssa etukäteen. |
Maađhijd puáhtá orniđ ovtâspargoost párnáin perruin, suvváin já reesuurspargojuávhoin, mut meiddei täin tilálâšvuođâin kalga tooimâst västideijee pargojuávkku čielgiđ ovdâsvástádâs- já torvolâšvuođâkoččâmâšâid vaanhimijguin muuneeld. |
| Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit). |
Aarâhšoddâdemohtâduvâin ráhtojeh párnái jođettemravvuuh sehe suáppojeh táárbu mield oovtâst párnái vaanhimijguin kirjálávt párnái uásálistmist el. moottorkiälkká-, kärbis- ye. mađhijd já tain vaattum torvopiergâsijn (torvokapereh, kááijumliivih). |
| 6.5. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa |
6.5. Sierânâs toorjâ aarâhšoddâdmist |
| Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. |
Jyehi párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm lii ohtâgâslâš. |
| Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä osa-alueilla. |
Páárnáš puáhtá tarbâšiđ torjuu fyysilâš, tiäđulâš, táiđulâš, tobdoeellim tâi sosiaallâš ovdánmis uásisuorgijn. |
| Tuen tarve voi syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. |
Torjuu tárbu puáhtá šoddâđ talle, ko párnáá šoddâmtileh aštâšuveh tâi toh iä turvii suu tiervâsvuođâ já ovdánem. |
| Erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä lasten oppimisvaikeuksien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa. |
Eromâšávt aarâhšoddâdem já ravviittâh kolgâv toimâđ čovgâ ovtâspargoost párnái oppâmvädisvuođâi já arâhis torjuu táárbu tubdâmist. |
| Kun vanhemmat tai varhaiskasvatushenkilöstö havaitsevat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, keskustellaan yhteisesti, mikä lapsen kehityksessä on yksilöllistä tai persoonallisuuden piirteitä ja missä on tuen tarvetta. |
Ko vaanhimeh tâi aarâhšoddâdempargojuávkku äiccih párnáá ovdánmist ájánem tâi spiekâstem, kalga savâstâllâđ oovtâst, mii párnáá ovdánmist lii ohtâgâslâš tâi persovnlâšvuođâ jiešnaalijd já mast lii torjuu tárbu. |
| Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen. |
Tooimâ vuolgâsajeh láá párnáá ohtâgâslâšvuođâ vuotânväldim já jieštobdo nanodem. |
| Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi. |
Ávusvuotâ já luáttámušlâš tile párnáá vaanhimij já pargojuávhu kooskâst lääččih vuáđu tuáimee ovtâspaargon párnáá pyerrin. |
| Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla asiantuntijan lausunto. |
Táárbu mield puáhtá árvuštâllâm toorjân haahâđ äššitobdee ciälkkámuš vaanhimijguin sooppum vuovvijn. |
| Tarvittavat tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. |
Tárbulijd toorjâtooimâid puáhtá algâttiđ tállán ko torjuu tárbu lii aiccum. |
| 6.6. Esiopetus |
6.6. Ovdâmáttááttâs |
| Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. |
Ovdâmáttááttâs lii uási aarâhšoddâdem. |
| Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta. |
Kieldâst lii laahân vuáđuduvvee kenigâsvuotâ orniđ ovdâmáttááttâs. |
| Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa. |
Ovdâmáttááttâs puáhtá orniđ jo-uv peivitipšoost tâi škoovlâst. |
| Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. |
Talle ko ovdâmáttááttâs uárnejuvvoo peivitipšosaajeest, ovdâmáttááttâsân heiviittuvvoo tievâsmittee uássin meiddei peivitipšo lahâasâttâs. |
| Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti. |
Sämikuávlust sämikielâlâš ovdâmáttááttâs uárnejuvvoo vuáđumáttááttâs ohtâvuođâst. |
| Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. |
Ovdâmáttááttâs olášittoo vuáđumáttáátâslaavâ mield. Ovdâmáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđustâsah stivrejeh väldikodálávt ovdâmáttááttâs siskáldâs, kvaliteet já páihálij máttááttâsvuáváámij rähtim. |
| Saamen kielillä annettavan esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa. |
Sämikielâiguin adelum ovdâmáttááttâs kielâlâš ulmeh láá siämmááh ko eres-uv ovdâmáttááttâsâst. |
| Lapselle tulee kasvatuksen ja opetuksen avulla antaa mahdollisuus omaksua myös saamelainen kulttuuriperintö. |
Páárnážân kalga šoddâdem já máttááttâs iššijn adeliđ máhđulâšvuotâ oppâđ meiddei säämi kulttuuräärbi. |
| Opetuksen painoalueita ovat saamelainen kulttuuri, erityisesti joiku ja käsityöt, elinkeinot, elämäntapa ja paikallinen luonto. |
Máttáátâs tiäduttâssyergih láá säämi kulttuur, eromâšávt juáigus já tyejeh, iäláttâsah, eellimvyehi já páihálâš luándu. |
| Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa. |
Kielâlâš já kulttuurärbivyevi jotkum kalga ovdediđ ovtâspargoost páihálijn siärváduvváin. |
| 7. YHTEISTYÖ JA VASTUU |
7. OVTÂSPARGO JÁ OVDÂSVÁSTÁDÂS |
| 7.1. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja suvun kanssa |
7.1. Šoddâdemkyeimivuotâ vanhimijguin já suvváin |
| Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa henkilöstö, vanhemmat ja lapsen huolenpitoon osallistuvat henkilöt tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. |
Šoddâdemkyeimivuotâ lii koskâvuotâ, mast pargojuávkku, vaanhimeh já párnáá huolâtmân uásálistee ulmuuh tiäđulávt čonâseh párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm tuárjumân. |
| Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. |
Kyeimivuođâst vaanhimeh, suuhâ já pargeeh láá täsiviärdásiih, mut jieškote-uvlágáneh párnáá tobdeeh. |
| Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista. |
Párnáá pääihi já aarâhšoddâdempalvâlusâi noonâ ovtâspargo tuárju párnáá jienâ kullum. |
| Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä. |
Párnáást lii vuoigâdvuotâ uásálistiđ, vaikuttiđ já šoddâđ kuulluđ jyehipiäiválijn puđâldâsâin já sierâdmijn. |
| Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. |
Párnáin, perruin já pargojuávhoin savâstâlmij vuáđuld ráhtoo párnáá aarâhšoddâdemvuávám. |
| Kumppanuus edellyttää myös sitä, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa toistensa kasvatusnäkemyksistä ja –tavoista. |
Aarâhšoddâdem tooimâ já vuáváámij rähtidijn torvejuvvojeh vaanhimij já párnái vaikuttemmáhđulâšvuođah peivitipšo oovdedmân já árvuštâlmân. |
| Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys. |
Kyeimivuotâ váátá meiddei tom, et kuohtuin uásipeelijn lii tuárvi tiätu nubijdis šoddâdemuáinuin já |
| Työntekijällä on ammatillinen vastuu käynnistää ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta. |
Perrui ereslágánvuođâ já sierâlágán árvuvaljiimij tiäđuštem lii kyeimivuođâ iähtu. |
| 7.2. Moniammatillinen yhteistyö |
7.2. Maa ŋ gâáámmátlâš ovtâspargo |
| Varhaiskasvatus, neuvola, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. |
Aarâhšoddâdem, ravviittâh, ovdâmáttááttâs já vuáđumáttááttâs taheh párnáá ovdánem tááhust systemáátlávt ovdáneijee ubâlâšvuođâ. |
| Lapsen kasvun ja kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi tiivis yhteistyö neuvoloiden, koulujen ja varhaiskasvatuspalveluiden välillä on tärkeää. |
Párnáá šoddâm já ovdánem jotkum turviimân čovgâ ovtâspargo ravviituvâi, škoovlâi já aarâhšoddâdempalvâlusâi kooskâst lii tehálâš. |
| Myös neuvolan tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea vanhempia heidän kotikasvatuksessaan. |
Meid ravviittuv pargon lii ovdediđ párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm sehe tuárjuđ vaanhimijd sii päikkišoddâdmist. |
| Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että päivähoidon ja lastenneuvolan välillä on yhteisesti sovitut yhteistyö- ja tiedonvaihtomenettelyt. |
Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö avžut, et peivitipšo já párnáiravviittuv kooskâst láá oovtâst sooppum ovtâspargo- já tiäđulonottemvuáháduvah. |
| Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli. |
Maaŋgâin ohtâduvâin lii ovdedum 3- já 5-ihásij párnái ovdánem čuávumân vaanhimij, ravviittuv já peivitipšo ovtâspargomalli. |
| Yhteistyö on auttanut päiväkotihenkilökuntaa entistä paremmin tiedostamaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeet. |
Ovtâspargo lii išedâm peivikiäččupargeid ovdiist pyerebeht tiäđuštiđ párnáá ohtâgâslâš torjuu táárbuid. |
| Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt. |
Tehálâš aarâhšoddâdeijei ovtâspargokyeimin tuáimih vaanhimij lasseen el. párnáiravviittâh, škovlâ, psykoloog, sosiaal- já peerâpargeeh, sárnum-, toimâ- já fysioterapeut, sierâlágán maaŋgâáámmátlâš pargojuávhuh, pänitipšo, servikodde já seervih. |
| 7.3. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö |
7.3. Kuávlulâš já raajijd rastaldittee ovtâspargo |
| Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisella, alueellisella, rajat ylittävällä ja alkuperäiskansatasolla. |
Aarâhšoddâdmist pargoo ovtâspargo páihálâš, kuávlulâš, raajijd rastaldittee já algâaalmugtääsist. |
| Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa. |
Sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi lii sämikuávlu pargojuávhust pajanâm tárbu ovtâspargoost vuáváđ já ovdediđ säämi aarâhšoddâdemtooimâ. Pargei koskâsii mättim lonottem oovded meid jieijâs pargo ovdedem. |
| Työntekijöiden välisen osaamisen vaihto edistää myös oman työn kehittämistä. |
Säämi aarâhšoddâdem ovdedemen juátkim váátá merikoskâsijd viármádâhkuáhtáámijd. |
| Varhaiskasvatusyksiköiden tulee voida pitää vuosittain kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat yhdessä pohtia miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuisivat parhaiten arjen kasvatuskäytännöissä. |
Aarâhšoddâdemohtâduvah kalgeh pyehtiđ toollâđ ihásávt ovdedem- já vuávámtilálâšvuođâid, main pargeeh pyehtih oovtâst suogârdiđ maht säämi kulttuuráárvuh pyeremustáá olášuuččii aargâ šoddâdemvuáháduvâst. |
| Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaa lasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin. |
Ovtâspargo páihálij kulttuurtuáimeiguin naanood párnái ohtâvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân. |
| Paikallisten kulttuuritoimijoiden olisi hyvä huomioida toiminnassaan myös varhaiskasvatuksen tarpeet. |
Ličij pyeri, et páiháliih kulttuurtuáimeeh váldáččii toimâstis vuotân meiddei aarâhšoddâdem táárbuid. |
| Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa. |
Tavesämikielâ lii ohtsâš kielâ Tave-Kaaloot kuávlu sämmilij koskâvuođâst já nuorttâsämikielâ Ruošâst já Suomâst ässee nuorttâsämmilij koskâsvuođâst. |
| Saamelaisille rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista ja jatkuvaa. |
Sämmiláid raajijd rastaldittee ovtâspargo lii luándulâš já juátkojeijee. |
| Varhaiskasvatusyksiköiden yhteydenpito yli rajojen saamelaisten päiväkotien kanssa vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurien tuntemusta. |
Aarâhšoddâdemohtâduvâi ohtâvuođâtoollâm raajij paijeel sämmilij peivikiäjuiguin naanood sämmilij oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo já kulttuurij tubdâm. |
| Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan. |
Sämikuávlu kieldâin láá sopâmušah Ruotâ já Taažâ aldakuávlu kieldâiguin aarâhšoddâdempalvâlusâi uástimist rääji paijeel. |
| Myös muilla alkuperäiskansoilla on samanlaisia haasteita oman kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. |
Meid eres algâaalmugijn láá siämmáálágáneh hástuseh jieijâs kielâ, kulttuur já siärvuslâšvuođâ paijeentolâmân já naanoodmân. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville. |
Aarâhšoddâdempargojuávhu lii pyeri uápásmuđ eres algâaalmugij puorijd vuáválâšvuođáid kielâ já kulttuur sirdemân puáttee suhâpuolváid. |
| Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta. |
Algâaalmugovtâspargo lii algâttum párnáikulttuur uásild säämi párnáikulttuurkuávdáá tooimâst. |
| 8. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN |
8. SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM OVDEDEM |
| Alkuperäiskansan kielten uhanalaisuus edellyttää viranomaisilta positiivista erityiskohtelua, jolla kielten säilyminen ja uusille sukupolville siirtyminen voidaan turvata. |
Algâaalmug kielâi uhkevuálásâšvuotâ váátá virgeomâháin positiivlâš sierânâskohtâlem, moin kielâi siäilum já uđđâ suhâpuolváid sirdâšume puáhtá turviđ. |
| Suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvyttämisohjelman laatiminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen auttaisi palauttamaan saamen kielen sen menettäneille saamelaisille sekä tekemään saamen kielistä saamelaisyhteiskuntaa kannattelevan voimavaran. |
Vuáválâš kielâ- já kulttuuriäláskittemohjelm rähtim aarâhšoddâdmân já vuáđumáttááttâsân išedičij macâttiđ sämikielâ ton monâttâm sämmiláid sehe toohâđ sämikielâin sämmilâšohtsâškode kyeddee vyeimivääri. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteena on erityisesti koltta- ja inarinsaamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin tekeminen. |
Säämi aarâhšoddâdem hástusin lii eromâšávt nuorttâ- já aanaarsämikielâlâš aarâhšoddâdemmateriaal rähtim. |
| Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön. |
Säämi materiaalpaaŋki ovdedem interneetin lii tehálâš sämikielâlâš aarâhšoddâdemmateriaal čokkiimân oohtân aarâhšoddâdempargojuávhu já vaanhimij kiävtun. |
| Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen on perustyön osana tehtävää työtä. |
Aarâhšoddâdem siskáldâs ovdedem lii vuáđupargo uássin porgum pargo. |
| Pedagogisen |
Pedagogâlâš tooimâ |
| toiminnan edellytysten kehittämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pienryhmien muodostamismahdollisuuteen, toimintaan, tiloihin ja välineisiin. |
iävtui oovdedmân lii tehálâš kiddiđ huámášume uccâjuávhui hammimmáhđulâšvuotân, tooimân, soojijd já riäidoid. |
| Henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseksi on tärkeää huomioida henkilöstön koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksaminen. |
Pargojuávhu porgâmtile ađai pargopirrâs oovdedmân lii tehálâš väldiđ vuotân pargojuávhu škovlimmáhđulâšvuođâid já pargoost vaijeem. |
| Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä. |
Pargojuávkku taarbâš torjuu já stivrim sämikielân já kulttuurân kullee pedagogâlâš vuáválâšvuođâi tubdâmist, árvuštâlmist já oovdedmist. |
| Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja –menetelmiä. |
Jieijâs pargo ovdedem iššeed uáiniđ pargo uđđâ uáinimčievâst, luptiđ ton áárvustanneem, tubdâđ jieijâs mättim sehe oppâđ uđđâ pargovuovijd. |
| Kehittämisen haasteena ovat saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana luodun kehittämisverkoston ylläpitäminen, yhteistyöedellytysten turvaaminen sekä henkilöstön ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kehittämistyössä. |
Ovdedemen hástusin láá sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi laaččum ovdedemviärmáduv paijeentoollâm, ovtâspargoiävtui turvim sehe pargojuávhu já vaanhimij uásálâšvuođâ nanodem ovdedempargoost. |
| Varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja johtamisesta vastaavilla tahoilla on myös keskeinen rooli kehittämistyön etenemisessä. |
Aarâhšoddâdem stivriimist já joođeetmist västideijee peelijn lii meiddei kuávdášlâš rooli ovdedempargo ovdánmist. |
| Saamelaisten palvelujen kehittämistyössä on noussut esiin resurssien puute, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja toiminnan kehittämistä. |
Sämmilij palvâlusâi ovdedempargoost lii luptânâm uáinusân resurssij vááijuvvuotâ, mii taha vädisin ovtâspargo porgâm já tooimâ ovdedem. |
| Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja. |
Sämikuávlust lii tárbu ubâ kuávlu ohtsii säämi aarâhšoddâdemstivrejeijei. |
| Varhaiskasvatusohjaajan tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminen saamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa. |
Aarâhšoddâdemstivrejeijee pargoid kulâččii peivitipšo, kielâpiervâlij, ovdâmáttááttâs já ovtâspargo ravviituvâigin sehe stivrim já tieđettem sämikielân, kulttuurân, šoddâdmân já maaŋgâkielâlâšvuotân kullee aašijn. |
| 8.1. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminen |
8.1. Aarâhšoddâdem pargojuávhu finnimvuotâ, škovlim já mättim |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus. |
Säämi aarâhšoddâdem styeremus hástusin lii sämikielâlâš škuávlejum pargojuávhu finnimvuotâ. |
| Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi voida opiskella saamelaisten kotiseutualueella. |
Sämmilijn vuolgâsoojijn vuávájum áámmátlâš já ollâtääsi škovlim kolgâččij pyehtiđ oppâđ sämikuávlust. |
| Suomessa ei järjestetä saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta. |
Suomâst ij uárnejuu sämikielâlâš aarâhšoddâdemsyergi škovlim. |
| Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen. |
Oulu ollâopâttuvâst, máttáátteijeeškovlimlájádâsâst lii tiätumeeri (2 saje) algâalgâlâš sämikielâlâš párnáikärdimáttáátteijeeocceid suomâkielâlâš škovliittâsân. |
| Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee PohjoisNorjassa. |
Aldemus säämi aarâhšoddâdemmáttááttâs fällee ollâškovlâ lii Tave-Taažâst. |
| Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaan lastentarhanopettajiksi. |
Suomâpele sämikielâlijn lii vuoigâdvuotâ ucâluđ Taažân luuhâđ párnáikärdimáttáátteijen. |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen. |
Säämi máttááttâskuávdáást Anarist lii uárnejum sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi vuáđututkosân jođetteijee aldatipšooškovlim ive 1997 rääjist. |
| Koulutus on helpottanut äidinkieleltään saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta. |
Škovlim lii helppim eenikielâlâs škuávlejum pargojuávhu finnim. |
| Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenä vain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja. |
Máttááttâsvuáváámân kuleh puohháid ohtsâžžân tuše 2 oppâoho sämikielâ máttááttâs já 2 (oo) maaŋgâkulttuurlâšvuotâ oopah. |
| Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja. |
Rijjâ väljejum oppáid (10 oo) puáhtá siskáldittiđ sämikielâ já kulttuur oopâid. |
| Saamelaisalueella järjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja. |
Sämikuávlust uárnejum škovliimáid kolgâččij siskáldittiđ čuuvtij eenâb sämikielâ já kulttuur oopâid. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuneet vaativammiksi. |
Aarâhšoddâdempargojuávhu pargoh láá pedagogâlávt, sosiaallávt já ohtsâškodálávt muttum vätteebin. |
| Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavat työntekijöille omat lisähaasteensa. |
Párnái kielâtááiđu sierâlágán tääsi já ohtâgâslâš táárbuh asâtteh pargeid jieijâs lasehástusijd. |
| Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssä jaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin. |
Aarâhšoddâdmist rävisulmui koskâsâš koskâvuođah já pargoost vaijeem spejâlisteh párnáid já tipšosaje tilán já pirrâdâhân. |
| On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen. |
Lii tehálâš lemniđ pargojuávhu pargoost vajemân, pargostivriimân já škovliidâtmân. |
| Kasvattajan on hyvä pohtia omia toimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista. |
Lii pyeri, et šoddâdeijee suogârdâl jieijâs toimâmvuovijd já savâstâl jieškote-uvlágán tilálâšvuođâi tovâttem tobdoin já reagistemvuovijn. |
| Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista |
Aarâhšoddâdempargojuávkku taarbâš torjuu já mättim nanodem |
| - pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä |
- pedagogâlâš vuáválâšvuođâi já vuovij árvuštâlmist já oovdedmist |
| - yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; |
- oovtnálásittemproosees vaikuttâsâi já vuáháduvâi tubdâmist; |
| miten ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa (kolonialismi) |
maht toh stivrejeh jurdâččem já tooimâ (kolonialism) |
| - saamen kielissä ja kulttuureissa |
- párnái sämikielâ já kulttuur naanoodmist |
| - oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa |
- sämikielâin já kulttuurijn |
| - saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisällön ja toimien suunnittelussa |
- jieijâs säämi áámmátidentiteet naanoodmist - säämi kulttuur vuolgâsoojijn tábáhtuvvee aarâhšoddâdem uulmij, siskáldâs já tooimâi |
| - kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä - monikielisyyskasvatuksessa. |
- kulttuuribárdâs merhâšuumeest kielâ já kulttuur siäilutteijen - maaŋgâkielâlâšvuođâšoddâdmist. |
| Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestää koulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä. |
Sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi lii ittáám tárbu vuáváđ já orniđ škovlim kielâpiervâlpargojuávhoid já vaanhimáid sämikielâ já kulttuur iáláskitmist. |
| 8.2. Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuus |
8.2. Aarâhšoddâdempalvâlusâi maa ŋ gâhámásâšvuotâ |
| Saamelaisten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta järjestämällä avointa kerho- ja leikkitoimintaa sekä osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja. |
Sämmilij peerâ- já pargoeellim oohtânheivitmân kolgâččij ovdediđ sämikielâlâš aarâhšoddâdempalvâlusâi maaŋgâhámásâšvuođâ orniimáin ávus kerho- já sierâdemtooimâ sehe uásiáigásijd aarâhšoddâdempalvâlusâid. |
| Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa. |
Maaŋgâhámásâžžântoohâm adeličij pyerebeht máhđulâšvuođâ sämmilij ärbivuáválijn já kuálusiäláttâsâin áigápuáđus finnejeijee perrui táárbui vuotânväldimân peivitipšoaaigij orniistâlmist já tipšohaamij olášutmist. |
| Liite 1. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT SOPIMUKSET JA LAIT |
Lahtos 1. Aarâhšoddâdem stivrejeijee sopâmušah já laavah |
| Kansainväliset sopimukset |
Aalmugijkoskâsiih sopâmušah |
| Varhaiskasvatuksen arvopohjaa linjaavat monet kansainväliset sopimukset. |
Aarâhšoddâdem arvuvuáđu linjejeh maaŋgah aalmugijkoskâsiih sopâmušah. |
| Suomi on ratifioinut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla se sitoutunut saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. |
Suomâ lii ratifisistám maaŋgâid aalmugijkoskâsijd sopâmušâid, moiguin tot lii čonâsâm sämmilij kielâ já kulttuur siäilutmân já oovdedmân. |
| Tällaisia ovat mm. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998) ja Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998), KP-sopimus (SopS 7/1976) ja Lapsen oikeuksien sopimus (SopS60/1991). |
Tágáreh láá el. Kuávlulâš kielâid tâi ucceeblohokielâid kyeskee Eurooplâš vuáđukirje (SopS 23/1998) já Aalmuglâš ucceeblovoi suojâlem kyeskee raamialmossopâmuš (SopS 2/1998), KP-sopâmuš (SopS 7/1976) já Párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš (SopS60/1991). |
| Vuonna 2007 hyväksytty YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus osoittaa moraalisena asiakirjana myös suuntaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kehittymiselle tulevaisuudessa. |
Ive 2007 tuhhiittum OA algâaalmugijd kyeskee julgáštus čuujoot mooraallâš äššikirjen sunde meiddei algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi ovdánmân puátteevuođâst. |
| Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota turvaamaan lapsille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään sekä oikeuden suojeluun ja huolenpitoon. |
Párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš kenigit sopâmušriijkâid turviđ párnáid uási ohtsâškode vyeimivaarijn, vuoigâdvuođâ uásálistiđ jieijâs kyeskee miärádâstohâmân já ohtsâškodde-elimân sehe vuoigâdvuođâ suoijâlmân já huolâtmân. |
| Päivähoidossa lapsen osallisuudessa on kyse yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta. |
Peivitipšoost párnáá uásálâšvuođâst lii saahâ siärvusân kulâmist já toos vaikutmist. |
| Sopimuksessa painotetaan lapsen edun näkökulmaa kaikissa lasta koskevissa toiminnoissa. |
Sopâmušâst tiäduttuvvoo párnáá hiäđu uáinimčievâ puohâin párnáá kyeskee tooimâin. |
| Suomen lainsäädäntö |
Suomâ lahâasâttâs |
| Perustuslain perusoikeussäännöksissä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus, lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman arkensa ja kehitystasonsa kannalta tärkeisiin asioihin sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. |
Vuáđulaavâ vuáđuvuoigâdvuođânjuolgâdusâin aarâhšoddâdem olášutmist kuávdášlâš vuoigâdvuođah láá oovtviärdásâšvuotâ, olmoošáárvu luávkkááhánnáávuotâ, ohtâgâs rijjâvuođâ já vuoigâdvuođâi turvim, oskoldâhrijjâvuođâ, párnáá vuoigâdvuotâ uásálistiđ já vaikuttiđ jieijâs aargâ já ovdánemtääsi tááhust tehálâš aššijd sehe kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođah. |
| Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 §). |
Suomâ vuáđulaavâ mield lii sämmilijn algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur (PL 17.3 §). |
| Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. |
Almolâš vääldi kenigâsvuottân lii vuáđulaavâ 22 §:n mield turviđ vuáđuvuoigâdvuođâi já olmoošvuoigâdvuođâi olášuttem. |
| Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. |
Sämmilij vuáđuvuoigâdvuođânjuolgâdus oovtâst 22 §:jn kenigit almolâš vääldi tuárjuđ säämi algâaalmug jieijâs kielâ já kulttuur ovdedem. |
| Saamelaisten kielellisistä oikeuksista on säädetty saamen kielilaissa (1086/03). |
Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâin lii asâttum säämi kielâlaavâst (1086/03). |
| Muut varhaiskasvatuksessa huomioitavat lait ja yleiset linjaukset: yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. |
Eres aarâhšoddâdmist almolâš linjiimeh já laavah, maid kalga väldiđ vuotân: oovtviärdásâšvuođâlaahâ, laahâ sosiaalhuolâttâs äššigâš sajattuvâst já vuoigâdvuođâin, laahâ sosiaalhuolâttâs áámmátlâš pargojuávhu tohálâšvuođâvátámâšâin já aarâhšoddâdemvuávám vuáđustâsah. |
| Laki lasten päivähoidosta |
Laahâ párnái peivitipšoost |
| Lasten päivähoidosta annettu laki (875/1981) velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä (11 §). |
Párnái peivitipšoost adelum laahâ (875/1981) kenigit kieldâid huolâttiđ tast, et párnái peivitipšo puáhtá adelil párnáá eenikieláin ađai sämikieláin (11 §). |
| Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mukaan lasten päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu muun muassa saamelaisten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. |
Párnái peivitipšoost adelum asâttâs (239/1973) 1 a § (1336/1994) mield párnái peivitipšo šoddâdemulmijd kulá eres lasseen sämmilij jieijâs kielâ já kulttuur tuárjum ovtâspargoost áášánkullee kulttuur ovdâsteijeiguin. |
| Liite 2. YK:N LASTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LYHYESTI |
Lahtos 2. OA PÁRNÁI VUOIGÂDVUO Đ ÂI SOPÂMUŠ LYHYESTI |
| Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. |
1. Juáháš vuálá 18-ihásâš lii páárnáš. |
| 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. |
2. Párnáá vuoigâdvuođah kuleh jyehi páárnážân. |
| Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. |
Oovtâgin párnáá ij uážu olgoštiđ suu tâi suu vaanhimij jiešvuođâi, uáivilij tâi algâpuáttim keežild. |
| Lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. |
3. Párnáid kyeskee miärádâsâi tovâdijn kalga ain vuosmužžân väldiđ vuotân párnáá hiäđu. |
| 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. |
4. Staatâ kalga olášutteđ párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš meridem vuoigâdvuođâid. |
| 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. |
5. Staatâ kalga kunnijâttiđ vaanhimij tâi párnáá eres huolâtteijei ovdâsvástádâs, vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid párnáá šoddâdmist. |
| 6. Lapsella on oikeus elämään. |
6. Párnáást lii vuoigâdvuotâ elimân. |
| mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle omaan tahtiin. |
Staatâ kalga tähidiđ nuuvt šiev iävtuid ko máhđulâš párnáá rippâsmân já ovdánmân jieijâs tahtáin. |
| Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. |
Párnáá kalga registeristiđ tállán šoddâm maŋa. |
| Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. |
Šoddâm párnáást lii vuoigâdvuotâ noomân já aalmugjeessânvuotân. |
| Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän hoidettavanaan. |
Párnáást lii vuoigâdvuotâ tubdâđ vanhimijdis já leđe vuosâsajasávt sunnuu tipšoost. |
| Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. |
Párnáást lii vuoigâdvuotâ siäiluttiđ persovnvuođâs, aalmugjeessânvuođâs, noomâs já hyelkkikoskâvuođâs. |
| 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. |
9. Párnáást lii vuolgâsajasávt vuoigâdvuotâ eelliđ vanhimijdiskuin, jis sust lii pyeri já torvolâš leđe sunnuin. |
| Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. |
Vanhimijdis lunne iärust ässee párnáást lii vuoigâdvuotâ kuáhtáđ já toollâđ merikoskâsávt ohtâvuođâ kuohtuid vaanhimáid. |
| Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. |
Kuáhtám puáhtá estiđ, jis tot lii párnáá hiäđu vuástásâš. |
| 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. |
10. Jis páárnáš já suu vanhimeh šaddeh sierâ enâmáid, lii staatâ kenigâsvuotâ kieđâvuššâđ ucâmuš mietimielâlávt já ájáttâlhánnáá perruu uđđâsistoovtâstmân. |
| 11. Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen |
11. Staatâ kalga estiđ párnái lavâttis jođettem enâmist nuubán. |
| maasta toiseen. 12. Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä |
12. Párnáást lii vuoigâdvuotâ pyehtiđ uáivilijdis rijjâ puohâin jieijâs kyeskee aašijn. |
| kaikissa itseään koskevissa asioissa |
Párnáá uáivil kalga väldiđ vuotân avvees já ovdánemtääsis mield. |
| 13. Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia. |
13. Párnáást lii uáivilijdis olgospyehtimân vuoigâdvuotâ uuccâđ, vuástáväldiđ já levâttiđ tiäđu já jurduid rijjâ, jis tot ij luávkkáá iärásij vuoigâdvuođâid. |
| 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapauteen. |
14. Párnáást lii vuoigâdvuotâ jurduu-, uámitobdo- já oskolduvrijjâvuotân. |
| 15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia |
15. Párnáást lii vuoigâdvuotâ servâđ servijd já toimâđ tain. |
| 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. |
16. Párnáást lii vuoigâdvuotâ priivaatvuotân, päikkiráávhun já reivâsyelimâsvuotân. |
| 17. Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta |
17. Párnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ tieđettemniävui pehti taggaar tiäđu, mii lii tehálâš suu ovdánem já pyereestvaijeem tááhust. |
| sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. |
Párnáá kalga suojâliđ suu pyereestvaijeem tááhust vaahâglâš tiäđust já amnâstuvâst. |
| 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. |
18. Vanhimijn lii vuosâsajasâš já ohtsâš ovdâsvástádâs párnáá šoddâdmist. |
| Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä. |
Vaanhimeh kalgeh toimâđ párnáá hiäđu miäldásávt. |
| 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. |
19. Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii viehâvääldist, peerustmettum kohtâlmist já ávhástâlmist. |
| 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada erityistä suojelua ja tukea. |
20. Párnáást, kote ij pyevti aassâđ perruinis oovtâst, lii vuoigâdvuotâ finniđ sierânâs suojâlem já torjuu. |
| 21. Lapsia voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto 22. Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa |
21. Párnáá puáhtá adoptisistiđ, jis tot lii suu tááhust pyeremus molsâiähtu. 22. Patâreijeepárnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ sierânâs huolâttâs, mon sun taarbâš. |
| 23. Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan. |
23. Vádulâš páárnáš kalga finniđ nuuvt šiev tipšo já iše ko máhđulâš, mii oovded suu jiešluáttámuš já uásálistemvuođâ. |
| 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja |
24. Párnáást lii vuoigâdvuotâ eelliđ nuuvt tiervâsin ko máhđulâš já finniđ tiervâsvuođâ- já pyecceetipšo, maid taarbâš. |
| saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito. |
Ennijd kalga tähidiđ ášálii tiervâsvuođâtipšo. |
| 25. Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetulla lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen tarkistamiseen. |
25. Šoddâmpääihis ulguubel sajaldittum párnáást lii vuoigâdvuotâ sunjin adelum tipšo já suu soijimsaje vuáđusij koskâttuvâi tábáhtuvvee täärhistmân. |
| 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. |
26. Párnáást lii vuoigâdvuotâ sosiaaltoorvon. |
| 27. Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. |
27. Párnáást lii vuoigâdvuotâ suu ovdánem tááhust kelijdeijee eellimtáásán. |
| 28. Lapsella on oikeus saada maksuttomasti perusopetusta. |
28. Párnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ nuuvtá vuáđumáttááttâs. |
| 29. Koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua. |
29. Škovlim kalga ovdediđ párnáá persovnlijd tááiđuid, olmoošvuoigâdvuođâid sehe párnáá jieijâs kielâ já kulttuur kunnijâttem, ovdâsvástádâslâš aalmugjeessânvuođâ, unnuuvâšvuođâ, suhâpeelij täsiáárvu sehe pirrâs suojâlem. |
| 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä. |
30. Ucceeblohojuávkun tâi algâaalmugân kullee párnáást lii vuoigâdvuotâ jieijâs kulttuurân, oskoldâhân já kielân. |
| 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. |
31. Párnáást lii vuoigâdvuotâ vuoiŋâtmân, sierâdmâm já rijjâááigán sehe taaidâ- já kulttuurelimân. |
| 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. |
32. Párnáá ij uážu porgâttiđ taggaar pargoin, mii häittid suu oopâid tâi vahâgid suu tiervâsvuođâ tâi ovdánem. |
| 33. Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta huumekaupalta. |
33. Párnáá kalga suojâliđ narkotiikâin já lavâttis narkotiikkaavpâšmist. |
| 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta |
34. Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii seksuaallâš ávhástâlmist. |
| 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. |
35. Staatah kalgeh estiđ páárnáškäävpi. |
| 36. Lasta on suojeltava kaikelta hänen hyvinvointiaan uhkaavalta hyväksikäytöltä. |
36. Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii suu pyereestvaijeem äštee ávhástâlmist. |
| 37. Lasta ei saa kiduttaa. |
37. Párnáá ij uážu pijnediđ. |
| Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. |
Párnáá ij uážu ráŋgáštiđ julmes tâi hálbášeijee vuovvijn. |
| Lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet. |
Párnáá faŋgim kalga leđe majemuusajasâš vyehi já talle-uv kalga väldiđ vuotân suu ave miäldásijd táárbuid. |
| 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän |
38. Vuálá 18-ihásii ij uážu uálguttiđ suátiviehân ige sun uážu uásálistiđ suátán. |
| saa osallistua sodankäyntiin. |
Párnáid kalga suojâliđ viärjulâš stuuimijn. |
| Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on |
39. Puástudkevttim uhrân šoddâm párnáá kalga išediđ puárániđ já suu ohtsâškoodán vuáhádem kalga ovdediđ. |
| 40. Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen oikeuksiaan on kunnioitettava. |
40. Laavâ rikkom párnáá kalga suojâliđ já suu vuoigâdvuođâid kalga kunnijâttiđ. |
| 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. |
41. Jis staatâ aalmuglâš lahâasâttâs torvee párnáid pyereeb vuoigâdvuođâid ko taat sopâmuš, te tom kalga nuávdittiđ. |
| 42. Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet. |
42. Staatâ kalga huolâttiđ, et puoh aalmugjesâneh tietih párnáá vuoigâdvuođâin. |
| 43. - 54. |
44 - 54. |
| Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimukseen liittymisestä, muuttamisesta, valvonnasta, siitä raportoimisesta ja sopimuksen muusta voimassaolosta. |
Tah artiklah láá miärádâsah sopâmušân servâmist, nubástutmist, tast raportistmist já sopâmuš eres vyeimistoromist. |