taustaa_ja_voittajat_inarins.pdf.xml

Saamen kielistä Lasketaan, että saamen kielillä on noin 20 000 – 30 000 puhujaa.	Sämikielâin Rekinisteh, ete sämikielâin láá suulân 20 000 – 30 000 sárnod.
Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.	Kollekielâ lii vuáđudum sämikielâ ovdedem- já iäláskittemtooimâi movtijdittem tiet.
Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.	Stuárráámus sämikielâin lii tavesämikielâ, mon sárnuh Taažâst, Ruotâst já Suomâst.
Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaame, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea.	Ruotâst já Taažâst sárnuh meid maadâsämikielâ, juulevsämikielâ, umesämikielâ já pittáámsämikielâ.
Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaame ja koltansaamea.	Suomâst sárnuh tavesämikielâ lasseen anarâškielâ já nuorttâlâškielâ.
Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea.	Ruošâst stuárráámus uási sämikielâ sárnoin sárnu kieldâsämikielâ já viehâ häärvih nuorttâlâškielâ, äkkil- já tarjesämikielâ.
Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.	Puoh sämikielah láá uhkevuálásiih.
Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:	Ovdiist kielâpalhâšume vyeitteeh:
Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon.	Divvun já Giellatekno Tromsa ollâopâttuvvâst sehe Aleksandra Andrejevna Antonova já Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžuu ive 2014 kielâpalhâšume.
Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta.	Antonova já Afanasjeva uážžoin palhâšume, ko láin kuhháá porgâm kieldâsämikielâ árvuštem paajeedmân čälimáin kiirjijd sehe jurgâlmáin sämikielân já sämikielâst.
Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa.	Ton lasseen suái lává porgâm ortografian kyeskee koččâmušâiguin.
Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.	Divvun já Giellatekno uážžoin palhâšume uđđâáigásâš teknologia ävkkin anemist tienuuvt, ete tot lii toohâm máhđulâžžân sämikielâlijd kevtteid riävtuičäällim- teikâ njuolgâluuhâmohjelmid sehe sänikiirjijd, moh láá neetist finnimnáál.
Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon.	Kyehti säminissoon, Máret Sárá Kárášjuuvâst sehe Lajla Mattson Magga Kuovdâkiäinust juohijn ive 2010 kielâpalhâšume.
Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana.	Sárá lii ovdedâm sämikielâ máttáátteijen, journalistin já čällen.
Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi.	Sun lii čáállám oppâkiirjijd sehe nuurrâm el. sierâid já sänivaaijâsijd kirjen.
Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea.	Mattson Magga lii pargoidis peht tipšom, máttááttâm já ovdedâm maadâsämikielâ.
Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.	Sun lii čáállám maadâsämikielâ sänikiirjijd, čaabâ- já áámmátkirjálâšvuođâ sehe ton lasseen ráhtám jurgâlempargoid já čokkim kielâiskosijd.
Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon.	Sámi Siida Ucjuuvâst Suomâst já Henrik Barruk Straejmiest Ruotâst juohijn ive 2008 kielâpalhâšume.
Sámi Siida - yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa.	Sámi Siida – servi uážui palhâšume sämikielâ sajattuv naanoodmân porgum pargoost Ucjuv kieldâst.
Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea.	Henrik Barruk lii kuhháá dokumentistâm já iäláskittâm umesämikielâ.
Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm..	Vuossâmuid čälimijd, maid almostittii sämikielân 1600-lovvoost, lijjii čáállám umesämikielân, el.
ABC-kirja.	ABC-kirje.
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon.	Harald Gaski já Jouni Moshnikoff uážžoin ive 2006 kielâpalhâšume.
Jouni Moshnikoffia (19402012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi.	Jouni Moshnikoff (1940-2012) lâi áárvust oonnum kuhes já korrâ pargoost nuorttâlâškielâ pyerrin.
Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.	Harald Gaski lii porgân vijđes kielâovdedempargo já jieijâs tutkâmpargoin lamaš merhâšittee tahhee sämikielâlii čaabâkirjálâšvuođâ árvuštem paajeedmist.
Ella Holm Bulla ja Anarâškielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.	Ella Holm Bulla já Anarâškielâ servi uážžoin eidu vuáđudum tave-eennâmlâš sämikielâ Kollekielâpalhâšume ive 2004.
Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi.	Ella Holm Bull (1929-2006) poorgâi ubâ suu eellim pargo maadâsämikielâ oovdedmân.
Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä.	Suu ulmen lâi lasettiđ sehe njálmálii ete kirjálii maadâsämikielâ kevttim.
Anarâškielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.	Anarâškielâ servi lii ton rääjist ko servi vuáđudui Anarist ive 1986 porgâm korrâsávt pargo anarâškielâ iäláskitmân.