saamen_kieliteko_2013_suomi.pdf.xml

Saamen kieliteko	Säämi kielâtaho
- palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä Suomessa.	– palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâ sajattuv já sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân porgum merhâšittee pargoost Suomâst.
Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein:	Säämi kielârääđi mieđeet Säämi kielâtaho – palhâšume Yle Sápmin čuávvoo agâiguin:
Yle Sápmi on pitkäjänteisellä kymmenien vuosien työllä ansiokkaasti edistänyt saamen kielten asemaa ja tarjonnut palveluja saamen kielillä.	Yle Sápmi lii meritiätulâš luvij iivij pargoin ánsulávt ovdedâm sämikielâ sajattuv já fáálám palvâlusâid sämikielâiguin.
Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella toiminut saamen kielten elävänä säilymisen ja myös saamen kielten elvyttämisen puolesta.	Yle Sápmi lii vuáđupargos tiäđusirdem paaldâst toimâm sämikielâi ellen siäilum já meid sämikielâ iäláskittem peeleest.
Yle Sápmi on omalla toiminnallaan nostanut saamen kielten statusta sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko Suomessa.	Yle Sápmi lii jieijâs toimáin pajedâm sämikielâi sajattuv sehe sämikuávlust ete ubâ Suomâst.
Saamelaisväestöstä yli puolet asuu suomenkielisessä ympäristössä eri puolilla Suomea saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sämiaalmugist paijeel peeli áásá suomâkielâlâš pirrâsist jieškote-uv kuávluin Suomâst sämikuávlu ulguubeln.
Asuinympäristössä, jossa saamen kieltä kuulee vain harvoin, omakielisten uutisten ja muiden saamenkielisten ohjelmien tärkeys korostuu.	Aasâmpirrâsist, kost sämikielâ kulloo tuše harvii, jieijâskielâlij uđđâsij já eres sämikielâlij ohjelmij tergâdisvuotâ tiäduttuvá.
Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.	Yle Sápmi kiävttá puoh Suomâst sárnum sämikielâid.
Inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame kuuluvat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, mutta Yle Sápmia kannustetaan lisäämään inarinsaamenkielistä ja koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.	Anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já tavesämikielâ kullojeh Yle Sápmi vuolgâttâsâin piäiválávt, mut Yle Sápmi movtijdittoo lasettiđ anarâškielâlâš já nuorttâlâškielâlâš ohjelmpyevtittâs.
Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđasat sekä Yle Sápmin joulukuun 2013 alussa aloittamat iltapäivän tv-uutiset ovat olleet merkittäviä askelia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja kuuluvuutta.	Yle Sápmi sämikielâliih radiovuolgâttâsah, ohtsâštaveeennâmliih tv-uđđâseh Ođđasat sehe Yle Sápmi juovlâmáánu 2013 aalgâst algâttâm eehidpeeivi tv-uđđâseh láá lamaš merhâšittee läävhih jieijâskielâlii tiäđusirdem ovdánmist já toh láá lasettâm sämikielâi oinumvuođâ já kullumvuođâ.
Yle Sápmi on kehittänyt ohjelmatuotantoa kaikille ikäryhmille.	Yle Sápmi lii ovdedâm ohjelmpyevtittâs puoh ahejuávhoid.
Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi.	Uđđâsumos lii nuoráid rävisulmuid uáivildum radioohjelm, mii laiđiistuvvoo anarâškielân já tavesämikielân.
Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan myös internetissä.	Yle Sápmi lii ovdedâm palvâlusâidis meid interneetist.
Yle Sápmin internetsivuilla on luettavissa uutisia parhaimmillaan kolmella saamen kielellä sekä suomeksi.	Yle Sápmi internetsiijđoin láá uđđâseh luuhâmnáál pyeremuu tááhust kuulmâ sämikielân sehe suomâkielân.
Sieltä voi ladata saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia.	Tobbeen puáhtá luođiđ sämikielâlijd radio- já tv-ohjelmijd.
Sivuilla on myös saamenkielinen, kaikille avoin Shoutbox-keskustelupalsta, joka on tärkeä nuorten kielenkäyttöareena.	Siijđoin lii meid sämikielâlâš, puohháid áávus Shoutbox-savâstâllâmsaje, mii lii tergâdis nuorâi kielâkevttimaareen.
Yle Sápmin radiokanavaa on mahdollista kuunnella Internetradion kautta koko Suomessa ja missä päin maailmaa tahansa.	Yle Sápmi radiokanava lii máhđulâš kuldâliđ Internetradio peht ubâ Suomâst já kost peri maailmist.
Saamelaiskäräjät ja saamen kielineuvosto toivovat Saamen kieliteko - palkinnon kannustavan Yle Sápmia jatkamaan ja entisestään parantamaan saamen kielten eteen tekemäänsä hyvää työtä.	Sämitigge já Säämi kielârääđi tuáivuv, et Säämi kielâtaho – palhâšume movtijdit Yle Sápmi juátkiđ já ovdiist pyerediđ sämikielâi oovdân ráhtám šiev pargos.
Áiligas, maa sulaa ” ja ” Kultamaa ”.	Áiligas, eennâm suddá ” já ” Kolle-eennâm ”.
” Maalausten lähtökohtana on suhteeni lähiympäristön maisemaan, eri maisemankoh-tien historiaan, tarinoihin ja omiin kokemuksiin niissä.	” Maalâkuuvij vuolgâsaijeen lii muu koskâvuotâ aldâpirrâs enâdâhân, jieškote-uv enâdâhsoojij historján, mainâsáid já muu jieččân ferimáid tain.
Pyrin laajentamaan ajatusta maiseman katsomisesta sen kokemiseen, kokonaisvaltaisuuteen, johon kuuluvat myös maisemaan liittyvät myytit ja tarinat.	Viigâm vijđediđ jur-duu enâduv keččâmist ton feerimân, olesváldálâšvuotân, moos kuleh meid enâdâhân
Minua kiinnostaa, miten tunturiluonto on samal-la sekä erämaa että kulttuuriympäristö.	lohtâseijee oskomušah já mainâseh. Muu kiäsut, ete maht tuodârluándu lii siämmást sehe meccikuávlu ete kulttuurpiirâs.
Nuvvos Áiligas on entisaikojen pyhä tunturi jonka kupeet ovat yhä täynnä merkityksiä.	Nuvvos Áiligas lii toovláš pase tuodâr mon vieltih láá ain tievâ merhâsuumijn.
Maalausten reunoja koristaa riessamat, saamenpuvun huivin hapsut.	Maalâkuuvij roobdâid čiŋâtteh sämimááccuh liijne riessâmeh.
Teoksissani usein näkyvät perinteiset saamenkäsityön elementit luovat yhteyden henkilöihin, jot-ka elävät tai ovat eläneet maalauksessa kuvatussa paikassa.	Muu tuojijn távjá uáinojeijee ärbivuáváliih sämityeje elemeentih lääččih ohtâvuođâ ulmuid, kiäh eellih teikâ láá iällám maalâkooveest kovvejum saajeest.
Minua kiinnostaa liikkua kuvataiteen ja duodjin rajapinnoilla, ” kertoo Outi Pieski maalauksistaan.	Muu kiäsut jotteeđ kovetaiđuu já tyeje rääjist, ” maainâst Outi Pieski suu maalâkuuvijn.
Kuvataitelija Outi Pieski (s.1973) asuu ja työskentelee Utsjoella ja Helsingissä.	Kovetaaidâr Outi Pieski (š. 1973) áásá já parga Ucjuuvâst já Helsigist.
Poh-joinen luonto tulee esiin monissa hänen teoksissaan.	Tave luándu puátá oovdân maaŋgâin suu tuojijn.
Pieskin taide pitää sisällään maalauksia, kollaseja ja tilateoksia, joita usein on työstetty saamenkäsityötekniikoilla.	Pieski taaiđâ siskeeld maalâkuuvijd, taaiđâubâlâšvuođâid já sajetaaiđâráhtusijd, moh távjá láá amnâstum sämityejitek-niikâid kevttimáin.
Työskentelyssä näkyy luonnon ja kulttuurin vahva yhteys.	Porgâmist uáinoo luándu já kulttuur noonâ ohtâvuotâ.
Realismi laajenee henkilö-kohtaisuuden ja ajattomuuden tuntemukseen.	Realism juállán persovnlâšvuođâ já äigittemvuođâ tobdon.
Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000.	Outi Pieski lii valmâštum Kovetaaiđâakatemiâst ive 2000.
Hän on pitänyt yk-sityisnäyttelyitä pohjoismaissa ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyt-telyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.	Sun lii toollâm prii-vaatčáitálmâsâid tave-enâmijn já suu pargoh láá lamaš čáittusist maaŋgâin juávkkučáitálmâsâin Euroopâst já Tave-Amerikâst.
Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. vuonna 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, lisäksi hänen töitään on useissa jul-kisissa ja yksityisissä kokoelmissa.	Pieski lii porgâm meid almos ráh-tusijd, el. ive 2012 Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân, lasseen suu pargoh láá maaŋgâin almos já priivaat čuágálduvvâin.