Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittinen strategia	Säämi parlamentaarlâš rääđi šoŋŋâdâhpoolitlâš strategia
Hyväksytty saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa 14.04.	Tuhhiittum säämi parlamentaarlâš rääđi čuákkimist 14.04.2010
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on erittäin tyytyväinen YK:n ihmisoikeuskomissioon, kun se painottaa päätöksissään ja toiminnassaan painottaa ilmastonmuutoksen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien yhteyttä sekä ottaa selkeästi huomioon alkuperäiskansojen haavoittuvan tilanteen ilmastonmuutoksen suhteen.	Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii uáli tuđâvâš OA olmoošvuoigâdvuođâkomission, ko tot tiäddud miärádâsâinis já toimâinis šoŋŋâdâhnubástus já almosmaailmlâš olmoošvuoigâdvuođâi ohtâvuođâ sehe váldá čielgâsávt vuotân algâaalmugij rašes tile šoŋŋâdâhnubástus háárán.
SPN:n näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen yhteydessä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat monella lailla alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin, ja siksi alkuperäiskansojen äänen tulee kuulua myös kansainvälilisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa.	SPR uáinu mield šoŋŋâdâhnubástus ohtâvuođâst toohum tooimah vaikutteh maaŋgânáál algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođáid, já tondiet algâaalmugij jienâ kalga kulluđ meiddei aalmugijkoskâsijn šoŋŋâdâhnubástusráđádâlmijn.
SPN näkee ilmastonmuutoksen laajemmassa yhteydessä: jatkuva ympäristökuormitus ja lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntäminen tekevät sopeutumisesta vaikeaa ja sama pätee myös saamelaiselinkeinojen ja elämänmuodon/toimeentulon sopeutumisen suhteessa muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin.	SPR uáiná šoŋŋâdâhnubástus vijđásub ohtâvuođâst: oovtmanolâš pirâskuormiittâs já lasanâm luánduriggoduvâiguin ávhástâllâm taheh vuáháduumeest váduháá. Siämmáš tuálá tiäivás meiddei sämi-iäláttâsâi já eellimhäämi/áigápuáđu vuáhádume nubástum šonnâdâhnubástustilán.
SPN korostaa, että saamelaisyhteisö sopeutuu ilmastomuutokseen parhaiten niin, että haavoittuvuutta vähennetään ja samalla edistetään Saamen maan ihmisten, eläinten ja luonnon kantokyvyn säilymistä.	SPR tiäddud, et sämisiärvádâh vuáháduvá šoŋŋâdâhnubástusân pyeremustáá nuuvt, et háváduttem tovâtteijeeh kepiduvvojeh já siämmást ovdeduvvoo Säämi ulmui, ellei já luándu suvdemnaavcâ siäilum.
Maailmanlaajuisena haasteena on se, että ilmastonmuutos voidaan ratkaista vain yhteistyön kautta ja ottamalla käyttöön parhaat olemassa olevat tiedot – saamelainen perinteinen tieto on hyvin tärkeä myös osana tämän haasteen ratkaisua.	Maailmvijđosâš hástusin lii tot, et šoŋŋâdâhnubástus puáhtá čuávdiđ tuše oovtâstpargo pehti já väldimáin kiävtun pyeremusâid tiäđuid moh kávnojeh – säämi ärbivuáválâš tiätu lii uáli tehálâš meid uuássin taam hástus čuávdim.
Saamen kieli ja sen sisältämä luokittelujärjestelmä kantaa saamelaisten kulttuuria ja sen perinteitä sukupolvelta toiselle.	Sämikielâ já ton sistetoollâm luokittâllâmvuáhádâh suvdá sämikulttuur já ton ärbivyevi suhâpuolvâst nuubán.
Ilmastonmuutoksen varautumissuunnitelmassa ja sopeutumisen resursoinnissa on huomioitava saamen kielten asema ja turvattava saamen kielten säilyminen.	Šoŋŋâdâhnubástus rahttâttâmvuáváámist já vuáhádume naavcâi väärridmist kalga väldiđ vuotân sämikielâi sajattuv já turviđ sämikielâi siäilum.
Saamen kielen ja sen elinkeinoihin liittyvän tietämyksen säilyminen edellyttää, että saamelaiselinkeinot säilyvät elinvoimaisina.	Sämikielâ já ton iäláttâssáid lohtâseijee tiettim siäilum váátá, et sämi-iäláttâsah siäiluh eellimvuámálâžžân.
Saamelaiskäräjien tulee pystyä osallistumaan tasa-arvoisesti ilmastonmuutosta koskeviin päätöksentekoprosesseihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.	Sämitigeh kalgeh pasteđ uásálistiđ täsiárvusávt šoŋŋâdâhnubástus kyeskee miärádâstoohâmprosessáid aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš tääsist.
Saamelaiskäräjille tulee antaa suurempi määräysvalta oman alueensa hallintaan ja ohjaukseen, koska se antaa parhaimmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin.	Sämitiggijd kalga adeliđ stuárráb meridemvääldi jieijâs kuávlu haaldâšmân já stivriimân, ko tot addel pyeremusâid máhđulâšvuođâid vuáháduđ šoŋŋâdâhnubástusân sämikulttuur vuolgâsoojijn läddin.
SPN näkee, että Suomen ja Ruotsin valtioiden tulee ratifioida ILO 169-sopimus ja valtioiden tulee ottaa YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi kansallista lainsäädäntöään.	SPR uáiná, et Suomâ já Ruotâ staatah kalgeh ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš já staatah kalgeh väldiđ OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin uássin aalmuglâš lahâaasâtmis.
Valtioiden tulee turvata saamelaisten ihmisoikeuksien toteutuminen myös ilmastonmuutoksessa.	Staatah kalgeh turviđ sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášume meid šoŋŋâdâhnubástusâst.
Sopimus mahdollistaisi saamelaiskulttuurin kehittämisen kolmen valtion alueella saamelaiskulttuurin lähtökohdista helpottaen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja turvaisi saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisen.	SPR váátá, et taveeennâmlâš sämisopâmuš ratifisistoo jotelávt äššitobdeepargojuávhu puáhtám iävtuttâs mield. Sopâmuš adeličij máhđulâšvuođâ sämikulttuur oovdedmân kuulmâ staatâ kuávlust sämikulttuur vuolgâsoojijn.
SPN vaatii, että Meksikossa joulukuussa 2010 pidettävissä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskevan puiteyleissopimuksen seuraavassa osapuolikokouksessa, COP16ilmastoneuvotteluissa on sovittava laillisesti sitovista päästövähennyksistä ja sopimuksen rikkomisen sanktiojärjestelmästä.	Tot tovâččij älkkeebân šoŋŋâdâhnubástusân vuáhádume já turviiččij sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášume. SPR váátá, et Meksiko juovlâmáánust 2010 Ovtâstum aalmugij (OA) šoŋŋâdâhnubástus kyeskee raamialmossopâmuš puáttee uásipeličuákkimist, COP16-šoŋŋâdâhráđádâlmijn kalga sooppâđ lavâlávt čannee luáštukiäpádâsâin já sopâmuš rikkom sanktiovuáháduvâst.
SPN vaatii, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta yli 1,5 celsiusasteen.	eennâmpáálu koskâliegâsvuođâtile ij uážu pajaniđ paijeel 1,5 celsiusceehi.
Tätä korkeamman lämpötilan nousun vaikutukset olisivat vaikeasti ennakoitavissa ja ilmeisesti vaarantaisivat arktisten alkuperäiskansojen kulttuurien elinmahdollisuudet arktisilla alueilla.	Taam aaleeb liegâsvuođâtile pajanem vaikuttâsâid ličij vaigâd muneldiđ já viehâ vissásávt áštáččii arktâsij algâaalmugij kulttuurij eellimmáhđulâšvuođâid arktâsijn kuávluin.
Valtioiden, jotka eivät täyttäisi päästövelvoitteitaan, tulisi maksaa merkittäviä sakkoja vuosittain.	Staatah, moh iä tiävdáččii luáštukenigâsvuođâidis, kolgâččii mäksiđ merhâšittee sááhuid ihásávt.
Sakot käytettäisiin kehitysmaiden päästöttömien energiatuotantomuotojen kehittämiseen.	Sááhuh kevttuuččii ovdedemenâmij luáštuttis energiapyevtittemvuovij oovdedmân.
Sopimuksen toteutumista varten tulee perustaa YK:n alaisuuteen kansainvälinen elin, jonka yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansaelin, joka valvoo sopimuksen toteutumista ja sen vaikutuksia alkuperäiskansoihin.	Sopâmuš olášume várás kalga vuáđudiđ OA vuálásâžžân aalmugijkoskâsii orgaan, mon ohtâvuotân kálga vuáđudiđ algâaalmugorgaan, mii kocá sopâmuš olášume já ton vaikuttâsâid algâaalmugáid.
SPN vaatii, että päästöjä on leikattava merkittävästi.	SPR váátá, et luáštuid kalga kepidiđ merhâšitteht.
Kioton protokollassa päästöjen leikkaamisen vertailukohdaksi on annettu vuosi 1990. SPN näkee, että vain yhden vuoden päästöjen asettaminen vertailukohdaksi kohtelee eri valtioita epätasa-arvoisesti ja mahdollistaa tilanteen, jossa käytännössä joidenkin valtioiden ei tarvitse tehdä lainkaan päästövähennyksiä.	Kioto protokollaast luáštui kepidem viärdádâllâmmuddon lii adelum ihe 1990. SPR uáiná, et tuše oovtâ ive luáštui asâttâm viärdádâllâmmuddon kohtâl jieškote-uv staatâid epitäsiárvusávt já addel máhđulâšvuođâ tilán, mast tuođâlávt motomeh staatah iä taarbâš ollágin toohâđ luáštukiäpádâsâid.
SPN esittää, että vertailukohtana olisivat valtioiden keskimääräiset päästöt vuosina 1990–2000. SPN vaatii, että valtioiden tulee vähentää kasvihuonepäästöjään tästä keski-arvosta 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 90 % vuoteen 2050 mennessä.	SPR iävtut, et viärdádâllâmmuddon liččii staatâi koskâmiäráliih luáštuh iivijn 1990–2000. SPR váátá, et staatah kalgeh kepidiđ šaddovisteluáštuidis taam koskâáárvust 40 % ive 2020 räi já 90 % ive 2050 räi.
SPN näkee, että päästöjen määrää tulee hillitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja kehittämällä ja saamalla ne suuren yleisön käyttöön edullisilla hinnoilla.	SPR uáiná, et luáštui mere kalga haldâšiđ oovdedmáin uđâsmuvvee energipyevtittemhaamijd já uážžumáin taid aalmug kiävtun hälbis hodijguin.
Rakentamisen energiatehokkuutta on parannettava rakennussäännöksillä ja avustuksilla.	Huksim energiapehtilvuođâ kalga pyerediđ huksimnjuolgâdusâiguin já torjuiguin.
Kansallisella tasolla tulee laatia ilmastolakeja, joiden avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä ja turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ilmastonmuutoksessa.	Aalmuglâš tääsist kalga asâttâđ šoŋŋdâhlaavâid, moi vievâst puáhtá haldâšiđ luáštuid já ruttâdiđ šoŋŋâdâhnubástus estimtooimâid já turviđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid šoŋŋâdâhnubástusâst.
SPN näkee, että kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa tulee keskittyä erityisesti ilmastonmuutokseen haittojen vähentämiseen alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansojen vaikutusvallan turvaamiseen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa.	SPR uáiná, et aalmugijkoskâsii algâaalmugpolitiijkâst kalga vuáijuđ eromâšávt šoŋŋâdâhnubástusân, hemâdâsâi keeppidmân algâaalmugáid já algâaalmugij vaikuttemvääldi turviimân šoŋŋâdâhnubástusân lohtâseijee miärádâstohâmist.
Ilmastonmuutoksen vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet on tehtävä siten, että niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansojen terveyteen ja elinmahdollisuuksiin.	Šoŋŋâdâhnubástus keeppidmân viggee tooimâid kalga porgâđ nuuvt, et tain iä lah negatiivlâš vaikuttâsah algâaalmugij tiervâsvuotân já eellimmáhđulâšvuođáid.
SPN kannattaa erityisesti aurinkoenergian hyödyntämisen lisäämistä.	SPR tuárju eromâšávt piäivášenergiain ávhástâllâm lasettem.
Tuulivoiman lisäämisestä saamelaisten perinteisesti asuttamille alueille on sovittava ao. saamelaiskäräjien kanssa, sekä myös ao. alueiden paikallisten perinteisten elinkeinojen edustajien, erityisesti poronhoidon (paliskuntien) kanssa.	Pieggâvyeimi lasseetmist sämmilij ärbivuáválavt aassâm kuávloid kalga sooppâđ ääšiuásilii sämitiggijn, sehe meiddei ääšiuásálij kuávlui páihálij ärbivuáválij iäláttâsâi ovdâsteijeiguin, eromâšávt puásuituáloin (palgâsijguin).
Tuulivoima ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaisten perinteisille elinkeinoille kuten saamelaisporonhoidolle.	Pieggâvyeimi ij uážu tovâttiđ smávvást stuárráb hemâdâs sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid tegu sämmilâš puásuituálun.
Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen edellyttää myös bioenergian käytön lisäämistä, mikä voi lisätä pienhiukkaspäästöjä ilman asianmukaisia suodattamia.	Uđâsmuvvee energiahaamij lasettem váátá meiddei bioenergia kiävtu lasettem, mii puáhtá ääšimiäldásij silleittáá lasettiđ sieminčalmaašluáštuid.
Joillakin alueilla bioenergian keruu uhkaa alkuperäiskansojen elinoloja.	Motomijn kuávluin bioenergia nuurrâm áštá algâaalmugij eellimtile.
Bioenergian keruun tulee tapahtua kestävällä tavalla ja prosessissa on kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia.	Bioenergia nuurrâm kalga tábáhtuđ pištee vuovvijn já prosessist kalga kunnijâttiđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid.
SPN edellyttää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa lisätä pienhiukkaspäästöjä ja vaatii, että pienhiukkaspäästöjä tulee hillitä tehokkailla suodattimilla.	SPR váátá, et bioenergia kiävtu lasettem ij uážu lasettiđ sieminčalmaašluáštuid já váátá, et sieminčalmaašluáštuid kalga haldâšiđ pehtilis silleiguin.
Vesivoiman lisääminen ei saa uhata luontoarvoja eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille.	Čäcivyeimi lasettem ij uážu äštiđ luánduáárvuid ige tovâttiđ smávvást stuárráb hemâdâs sämikulttuurân.
SPN korostaa myös, että turve ei ole uusiutuva energiamuoto.	SPR tiäddud meid, et lavŋe ij lah uđâsmuvvee energiahäämi.
SPN vastustaa ydinvoiman lisäämistä.	SPR vuástálist vááimusvyeimi lasettem.
Saamelaisten muistissa on edelleen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ja jonka vaikutukset saamelaisyhteisöihin ja saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on tunnistettavissa edelleenkin.	Sämmiliih mušteh ain-uv Tšernobyl vááimusvyeimilájádâs luhottisvuođâ ive 1986 já mon vaikuttâsah sämisiärváduvváid já sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid láá tiettuumist vala-uv.
energiantuotantomuoto, vaan aiheuttaa päästöjä niin sen rakentamisen, uraanin hankkimisen ja louhinnan yhteydessä kuten myös jätteiden jälkisijoittamisen yhteydessä.	Vááimusvyeimi ij lah putes energiapyevtittemhäämi, pic toovvât luáštuid nuuvt ton huksim, uuraan haahâm já laigom-uv ohtâvuođâst tegu meiddei pasâttâsâi loppâsajostittem ohtâvuođâst.
Pohjoismaissa, Suomessa ja Venäjän lähialueilla uraanin louhinta ja hankinta, kaivostoiminta ja ydinonnettomuus voisivat tuhota saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset.	Tave-enâmijn, Suomâst já Ruošâ aldakuávluin uuraan laigom já haahâm, ruukitoimâ já vááimusluhottisvuotâ puávtáččii tuššâdiđ sämmilij ärbivuávlij iäláttâsâi toimâmiävtuid.
Uudessa ilmastosopimuksessa on sovittava pienhiukkaspäästöjen merkittävästä vähentämisestä, niiden seuraamiseen on luotava kansainvälinen valvontajärjestelmä ja valtioiden on rajoitettava pienhiukkaspäästöjä teollisuudessa, liikenteessä sekä kotitalouksissa säännöksillä ja energiaavustuksilla.	Uđđâ šoŋŋâdâhsopâmušâst kalga sooppâđ sieminčalmaašluáštui merhâšittee keeppidmist, toi čuávumân kalga lääččiđ aalmugijkoskâsii kocceemvuáháduv já staatah kalgeh raijiđ Kyoto protocol, 1997 Säämi puásuituálu, -eennâmtuálu, nuurrâm, meccipivdo já eres iäláttâsah, moh vuáđuveh
Pienhiukkaspäästöjä ei toistaiseksi rajoiteta erityisesti, vaan rajoitukset koskevat ainoastaan yleisesti pienhiukkaspäästöjä.	mecciriggoduvâiguin ávhástâlmân. sieminčalmaašluáštuid ráhtulâšvuođâst, jotoluvâst sehe tálutuáluin njuolgâdusâiguin já energiatorjuiguin.
Erityisesti kehitysmaiden kotitalouksiin ja teollisuudelle on valmistettava oma rahoitusjärjestelmä, jonka kautta järjestetään huokeat suodattimet niiden käyttöön.	Eromâšávt ovdedemenâmij tálutuáloid já ráhtulâšvuotân kalga lääččiđ jieijâs ruttâdemoornig, mon pehti uárnejuvvojeh hälbis silleeh toi kiävtun.
Näin voitaisiin halvasti ja tehokkaasti hillitä pienhiukkaspäästöjä maailmanlaajuisesti.	Návt puávtáččij häälbiht já pehtilávt haldâšiđ sieminčalmaašluáštuid maailmvijđosávt.
Epätäydellisestä palamisesta aiheutuvat pienhiukkaset kuten musta hiili ja noki ovat odotettua merkittävämmässä roolissa maapallon lämpenemisessä.	Epitievâslâš pyelimist šaddee sieminčalmaah tegu čapis čiđđâ já kiepâ láá merhâšitteb roolist eennâmpáálu lieggânmist, ko vuárdáččijgin.
Pienhiukkaspäästöillä on myös merkittäviä terveysvaikutuksia aiheuttaen ennenaikaisia kuolemia globaalisti.	Sieminčalmaašluáštuin láá meiddei merhâšittee tiervâsvuođâvaikutâsah, moh tovâtteh ovdiláigásijd jämimijd maailmvijđosávt.
Näiden päästöjen leikkaaminen tuo nopeita ja myönteisiä tuloksia.	Tai luáštui kepidem puáhtá jotelis já positiivlâš puátusijd.
Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.	Sieminčalmaah jođálmiteh šoŋŋâdâhnubástus eromâšávt arktâsii kuávlust já tai luáštui kepidem lii uáli tehálâš šoŋŋâdâhnubástus estimist.
Valtaosa pienhiukkasista kulkeutuu ilmavirtausten mukana arktiselle alueelle Aasiasta.	Iänááš uási sieminčalmain joteh Aasiast áimuvirdij mield arktâsii kuávlun.
Laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle noki mustaa pinnan.	Luáštádâttijn muottuu já jieŋâ oolâ kiepâ čápusmid toi ase.
Musta pinta imee auringonsäteilyä tehokkaammin ja täten lumi ja jää sulavat nopeammin.	Čapis ase njama piäiváásuonjârdem pehtilubbooht já návt muotâ já jieŋâ suddâv jotelubbooht.
Prosessi kiihdyttää lämpenemistä erityisesti arktisella alueella.	Proosees jođálmit lieggânem eromâšávt arktâsii kuávlust.
SPN vetoaa, että moottorikelkkojen ja mönkijöiden energiatehokkuutta parannetaan pikaisesti.	SPR kiäsá toos, et moottorkiälhái já pehhei energiapehtilvuotâ pyereduvvoo jotelávt.
Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat näitä välineitä työssään, mutta niitä tulisi kehittää vähäpäästöisemmisiksi ja erityisesti mönkijöitä tulisi kehittää turvallisemmiksi ja luontoon vähemmän jälkiä jättäviksi.	Sämmilij ärvivuáváliih iäláttâsah tarbâšeh täid riäiduid pargostis, mut taid kolgâččij ovdediđ uccááluáštulubbon já eromâšávt pehheid kolgâččij ovdediđ torvolubbon já luándun ucceeb luodâid kyeđđen.
Tämä tukisi myös biodiversiteetin suojelua.	Taat tuárjuččij meid biodiversiteet suojâlem.
SPN esittää, että valtiolliset tutkimuslaitokset yhdessä yritysten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edustajien kanssa aloittaisivat tällaisen kehitystyön pikaisesti.	SPR iävtut, et staatâ tutkâmlájádâsah oovtâst irâtteijeiguin já sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi ovdâsteijeiguin algâttiččii tággáár ovdedempargo jotelávt.
SPN näkee, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee noudattaa YK:n biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):tä ja huomioida saamelaisten perinteinen tieto, käytännöt ja innovaatiot ja saamelaisten vaikutusmahdollisuudet myös kansainvälisissä elimissä kyseisen artiklan nojalla.	SPR uáiná, et šoŋŋâdâhnubástus tuástumist kalga nuávdittiđ OA biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j) já väldiđ vuotân sämmilij ärbivuáválii tiäđu, vuáválâšvuođâid já innovaatioid já sämmilij vaikuttemmáhđulâšvuođâid meid aalmugijkoskâsijn orgaanâin nomâttum artikla vuáđuld.
SPN haluaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen artiklaan 10(c), joka määrää, että sopimusosapuolien tulee suojella ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.	SPR haalijd kiddiđ huámášume meid sopâmuš artiklan 10(c), mii meerrid, et sopâmušuásipeleh kalgeh suojâliđ já movtijdittiđ biologisij naavcâi ärbivuáválii kevttim ärbivuávlij kulttuurlij vuovij miäldásávt, moh heivejeh suojâlem já pištee kevttim vátámâššáid.
SPN näkee, että artikla velvoittaa valtioita kunnioittamaan saamelaisten perinteistä luonnonkäyttöä.	SPR uáiná, et artikla kenigit staatâid kunnâjâttiđ sämmilij ärbivuáválii luándukevttim.
SPN on huolissaan siitä, että valtiot eivät ole saavuttaneet tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä.	SPR lii huolâst tast, et staatah iä lah juksâm ulmees orostittiđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ kiävhum ive 2010 räi.
SPN kehottaa valtioita suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja turvamaan sen erityisesti kansainvälisenä biodiversiteettivuonna 2010. SPN pitää tärkeänä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia perinteiseen tietoon ja sen huomioimista ilmastonmuutostutkimuksessa ja päätöksenteossa käsiteltäisiin biodiversiteettisopimuksen kontekstissa ja otettaisiin huomioon vuoden 2010 jälkeisessä biodiversiteetti tavotteissa.	SPR avžut staatâid suojâliđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já turviđ tom eromâšávt aalmugijkoskâsâžžân biodiversiteetihheen 2010. SPR ana tehálâžžân, et šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah ärbivuáválii tiätun já tiäđu vuotânväldim šoŋŋâdâhnubástustutkâmušâst já miärádâstohâmist kieđâvuššuuččii biodiversiteetsopâmuš konteekstâst já valduuččii vuotân ive 2010 maŋasijn biodiversiteet uulmijn.
SPN esittää, että sopimuksen COP10-kokouksessa 2010 Nagoyassa 18.	orostittiđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ kiävhum ive 2010 räi.
10.2010 päätettäisiin, että artikla 8(j):n monivuotiseen työohjelmaan otettaisiin uusi tehtävä: ilmastonmuutos ja perinteinen tieto.	SPR iävtut, et sopâmuš COP10-čuákkimist 2010 Nagoyast 18.–29.10.2010 meriduuččij, et artikla 8(j) maaŋgâihásii pargo-ohjelmân valduuččij uđđâ pargo: šoŋŋâdâhnubástus já ärbivuáválâš tiätu.
SPN pyytää valtioita edistämään kokouksessa tämän tehtävän toteutumista.	SPR táttu staatâid ovdediđ čuákkimist taam pargo olášume.
YK:n ilmastomuutossopimuksen yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansojen virallinen elin, joka valmistelee ja seuraa alkuperäiskansoja koskevaa ilmastonmuutospäätöksentekoa.	OA šoŋŋâdâhnubástussopâmuš ohtâvuotân kalga vuáđudiđ algâaalmugij virgálâš orgaan, mii valmâštâl já čuávu algâaalmugijd kyeskee šoŋŋâdâhnubástusmiärádâstoohâm.
Elimen tulisi toimia yhteistyössä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin ja biodiversiteettisopimuksen WG8J-työryhmän kanssa.	Orgaan kolgâččij toimâđ oovtâstpargoost OA algâaalmugij pissoo foorumáin já biodiversiteetsopâmuš WG8Jpárgojuávhoin.
Elimen toiminnan perustana tulisi olla YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (alkuperäiskansajulistus).	Orgaan tooimâ vuáđđun kolgâččij leđe OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin (algâaalmugjulgáštus).
Elimelle on turvattava riittävät toiminta- ja asiantuntijaresurssit.	Orgaanân kalga turviđ kelijdeijee toimâm- já äššitobdeenaavcâid.
Sen tulee myös toimia yhteistyössä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Arktisen Neuvoston kanssa.	Tot kalga meiddei toimâđ oovtâstpargoost haldâttâsâikoskâsii šoŋŋâdâhnubástuspaneláin já Arktâsáin Raađijn.
Elimessä tulee olla edustettuina kattavasti alkuperäiskansojen edustuksellisia elimiä ja järjestöjä, jotka edustavat alkuperäiskansoja huomioiden maantieteellinen kattavuus.	Orgaanâst kalgeh leđe ovdâstum tuárvi pyereest algâaalmugijd ovdâsteijee orgaaneh já seervih, moh ovdâsteh algâaalmugijd väldimáin vuotân eennâmtieđâlii luávdimvuođâ.
Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen.	Staatah kalgeh adeliđ sämitiggijd ihásávt pisovâš ruttâdem šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumân, ton tutkâmân já jieijâs šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmân.
Jokaisella saamelaiskäräjillä tulee toimia ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava virkamies ja asiantuntijalautakunta joka käsittelee näitä kysymyksiä.	Jyehi sämitiggeest kalga toimâđ pirâs- já šoŋŋâdâhaašijn västideijee virgealmai já äššitobdeelävdikodde mii kieđâvuš täid koččâmâšâid.
Valtioiden tulee antaa pysyvä rahoitus näiden tehtävien hoitoon.	Staatah kalgeh adeliđ pisovâš ruttâdem tai pargoi tipšomân.
SPN näkee, että ilmastonmuutostutkimusta on lisättävä ja tutkimuksessa on keskityttävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja haittojen minimoimiseen arktisten alkuperäiskansojen asumaalueilla.	SPR uáiná, et šoŋŋâdâhnubástustutkâm kalga lasettiđ já tutkâmist kalga vuáijuđ eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâi já hemâdâsâi minimistmân arktâsij algâaalmugij aassâmkuávluin.
Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao. alkuperäiskansan kanssa.	Tutkâm já tutkâmruttâdem kolgâččij koordinistiđ oovtâstpargoost staatâiguin, arktâsii raađijn já ääšiuásálii algâaalmugáin.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto kehottaa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiä sitoutumaan edistämään toimia kestävän kehityksen mukaisesti energiahyödyntämisen tehostamiseksi ja ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjen hillitsemiseksi.	Säämi parlamentaarlâš rääđi avžut Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitiigijd čonnâsiđ ovdediđ tooimâid pištee ovdánem miäldásávt energiaávhástâllâm pehtilitmân já šoŋŋâdâhnubástus tovâtteijee luáštui haaldâšmân.
SPR tulee toimia edistääkseen uudistuvien energiamuotojen käyttöä.	SPR kalga toimâđ nuuvt, et oovded uđâsmuvvee energiahaamij kevttim.
SPN sitoutuu laatimaan ilmastopoliittisen ohjelman.	SPR čoonnâs rähtiđ šoŋŋâdâhpoolitlâš ohjelm.