index2.php_option=com_content_task=view_id=1016_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 24.2.2015	Sämitige stiivrâ čuákkim 24.2.2015
Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui käsittelemään kiireellisiä asioita saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen yhteydessä.	Sämitige stivrâ čokkânij kieđâvuššâđ huápulijd aašijd sämitige eidusii čuákkim ohtâvuođâst.
Kiireellisin asiakokonaisuus koski saamelaiskäräjien osallistumista Giellagáldu- hankkeeseen.	Puoh huápumus äššiubâlâšvuotâ kuoskâi sämitige uásálistmân Kielâkäldee-haahân.
Suomen saamelaiskäräjät sai helmikuun puolivälissä puuttuvia tietoja yhteistyökumppaneilta rahoitushakemukseen.	Suomâ sämitigge finnij kuovâmáánu pelimuddoost váiloo tiäđuid oovtâstpargokuoimijn ruttâdemucâmušân.
Sáfá2-hanke oli käynnissä 1.1.2013-30.6.2014, jonka aikana toiminut Sámi Giellagáldu oli kolmen maan saamelaiskäräjien yhteinen saamenkielien ammatti- ja resurssikeskus.	Sáfá2-haahâ lâi joođoost 1.1.2013-30.6.2014, mon ääigi toimâm Säämi Kielâkäldee lâi kuulmâ eennâm sämitigij ohtsâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät valmistelee rahoitushakemuksen Giellagáldun jatkoprojektiksi.	Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) stivrâ meridij, ete Suomâ sämitigge valmâštâl ruttâdemucâmuš Kielâkäldee jotkâprojektin.
Hankkeen tarkoituksena on käynnistää Interreg-rahoitteinen hanke Giellagáldu, jotta Sámi Giellagáldun toiminta voitaisiin käynnistää uudelleen ja jonka aikana resurssi- ja ammattikeskuksen pysyvä rahoitus saataisiin varmistettua.	Haavâ ulmen lii pieijâđ joton Interreg-ruttâdlâš haavâ Kielâkäldee, vâi Säämi Kielâkäldee tooimâ puávtáččii pieijâđ uđđâsist joton já mon ääigi finniiččii visásmittuđ reesuurs- já áámmátkuávdáá pisovâš ruttâdem.
Giellagáldun tehtäviin kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja nimistöpalvelu.	Kielâkäldee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâ ovdedem, terminologiapargo, normâdem já nommâdâhpalvâlus.
Kielityöntekijöitä hankkeessa työskentelisi etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja pohjoissaamessa.	Kielâpargeeh haavâst porgâččii maadâ-, julev-, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâst.
Suomen saamelaiskäräjät on hankkeessa päähankekumppani ja hankekumppaneina on Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät.	Suomâ sämitigge lii haavâst válduhahâkyeimi já hahâkyeimin láá Taažâ já Ruotâ sämitigeh.
Hankkeen kesto on 34 kuukautta ja sen on suunniteltu alkavan 1.8.2015 ja päättyvän 31.5.2018.	Haavâ pištem lii 34 mánuppaijeed já lii suunnâttâllum, ete tot álgá 1.8.2015 já nohá 31.5.2018.
Hankkeessa työskentelisi 12 henkilöä.	Haavâst porgâččii 12 olmožid.
Suomessa työskentelisivät projektipäällikkö, projektisihteeri ja kielityöntekijät pohjois-, inarin- ja koltansaamessa.	Suomâst porgâččii proojeekthovdâ, proojeektčällee já kielâpargeeh tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâst.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 170 927 €, josta Suomen saamelaiskäräjien osuus on 238 000 euroa (7,5 % Suomen saamelaiskäräjien rahoitusosuuden muodostaa oikeusministeriön saamelaiskäräjille vuosittain myöntämä valtionavustus yhteiseen kieliyhteistyöhön.	Haavâ olesbudjet lii 3 170 927 €, mast Suomâ sämitige uási lii 238 000 eurod (7,5 % Suomâ sämitige ruttâdemuási šadda riehtiministeriö sämitiigán ihásávt mieđettem staatâtorjust ohtsii kielâoovtâstpaargon.
Saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymässä talousarvio- toimintasuunnitelmassa kuluvalle vuodelle yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu rahoituksen hakeminen Sámi Giellagáldulle ja toiminnan kehittäminen pysyväksi.	Sämitige almosčuákkim tuhhiittem budjet-toimâvuáváámist taan ihán ohtân ulmen lâi asâttum ruttâdem uuccâm Säämi Kielâkäldei já tooimâ ovdedem pisovâžžân.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti osallistua Giellagáldu-hankkeseen ja lähettää rahoitushakemuksen Lapin Liittoon ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Nord ohjelmaan.	Sämitige stivrâ meridij uásálistiđ Kielâkäldee-haahân já vuolgâttiđ ruttâdemucâmuš Laapi Liton já Euroop kuávluovdedemruttârááju Interreg Nord ohjelmân.
Hallitus hyväksyi vastauksen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanosta.	Stivrâ tuhhiittij vástádâs OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâhân OA algâaalmugjulgáštuš olášutmist.
Vastaus päätettiin lähettää tiedoksi myös SPN:lle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja mm. eri ministeriöille.	Meridui, ete vástádâs vuolgâttuvvoo tiättun meid SPR:n, oovtviärdásâšvuođâváldálâžân ja el. sierâ ministeriöid.
YK:n ihmisoikeusneuvosto on pyytänyt päätöslauselmassaan 27/13 (Human Rights and indigenous people) YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia (EMRIP) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) tuella laatimaan selvityksen, jossa selvitetään valtioiden ja alkuperäiskansojen näkemyksiä parhaista menetelmistä täyttää YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteet.	OA olmoošvuoigâdvuođârääđi lii pivdám miärádâsciälkkámušâstis 27/13 (Human Rights and indigenous people) OA algâaalmugaašij äššitobdeemekanism (EMRIP) OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii (OHCHR) torjuin rähtiđ čielgiittâs, mast selvâtteh staatâi já algâaalmugij uáinuid pyeremus vuovijn olášuttiđ OA algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid.
EMRIP esittelee raportin YK:n ihmisoikeusneuvoston 13 istunnossa 30. syyskuuta 2015.	EMRIP oovdânpuáhtá raapoort OA olmoošvuoigâdvuođârääđi 13 čuákkimist čohčâmáánu 30. peeivi 2015.
Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa ja myös Euroopan Unionissa.	Sämitigge kieđâvušâi vástádâsâstis algâaalmugjulgáštuš olášuttem Suomâst já meid Euroop Unionist.
Saamelaiskäräjät totesi, että suurin ongelma alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on valtioiden halu olla sitoutumatta julistukseen pitäen sitä vain moraalisesti velvoittavana.	Sämitigge pahudij, ete stuárráámus čuolmâ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii staatâi haalu leđe čonâdâthánnáá julgáštušân já anneem tom tuše mooraallávt kenigitten.
Myös Suomessa tulkitaan, ettei alkuperäiskansajulistus velvoita Suomen juridisesti.	Meid Suomâst tulkkojeh, ete algâaalmugjulgáštuš ij kenigit Suomâ riehtiopâlávt.
Julistusta pidetään tärkeänä vain kansainvälisissä alkuperäiskansakokouksissa.	Julgáštuš aneh tergâdin tuše aalmugijkoskâsijn algâaalmugčuákkimijn.
Suurin ongelma julistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on tahdon puute.	Stuárráámus čuolmâ julgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii haalu vääni.
Saamelaiskäräjät painotti, että Suomella on hyvät mahdollisuudet edistää alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa, mikäli eduskunta hyväksyy saamelaiskäräjien hallituksen esitykset saamelaiskäräjälaiksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi esitysten mukaisina.	Sämitigge tiäduttij, ete Suomâst láá šiev máhđulâšvuođah ovdediđ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem, jis ovdâskodde tuhhit sämitige stiivrâ oovdânpyehtimijd sämitiggelaahân já ILO 169-sopâmuš ratifisistmân oovdânpyehtimij miäldásávt.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa tulisi seurata säännöllisesti.	Sämitige uáinu mield algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem kolgâččii čuávvuđ merikoskâsávt.
Seurannan tulisi olla valtiokohtaista ja seurannassa tulisi kuulla myös valtion alueella asuvia alkuperäiskansoja.	Čuávvum kolgâččij leđe staatâkuáhtásâš já čuávumist kolgâččii kuullâđ meid staatâ kuávlust ässee algâaalmugijd.
Valtiolle tulisi voida antaa suosituksia tehostaa julistuksen toimeenpanoa.	Staatân kolgâččii pyehtiđ adeliđ avžuuttâsâid pehtilittiđ julgâštuš olášuttem.
Jotta valtiot toimeenpanisivat alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita, on välttämätöntä, että valtioille luodaan kansainvälistä painetta täyttää velvoitteensa.	Vâi staatah olášutáččii algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid, lii velttidmettum, ete staatâid vuárnutteh aalmugijkoskâsávt olášuttiđ kenigâsvuođâs.
Saamelaiskäräjät pitäisi hyvin tärkeänä että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja EMRIP tutkisivat erityisesti Venäjän alkuperäiskansojen tilannetta.	Sämitigge anaččij uáli tergâdin ete olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâh já EMRIP tuđhâččii eromâšávt Ruošâ algâaalmugij tile.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan EU:n tulee kehittää toimintaansa alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi myös sisäpolitiikassa.	Sämitige uáinu mield EU kalga ovdediđ tooimâs algâaalmugvuoigâdvuođâi oovdedmân meid sispolitiikâst.
EU:n tulee systemaattisesti tavata ja kuulla sekä neuvoteltava saamelaiskäräjien ja SPN:n asioista, jotka vaikuttavat saamelaisiin saadakseen erityisesti alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon vapana, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen.	EU kalga systemaatlávt teivâđ já kuullâđ sehe ráđádâllâđ sämitige já SPR aašijn, moh vaikutteh sämmiláid, vâi finnejeh eromâšávt algâaalmugáid já sii vuoigâdvuođáid kyeskee miärádâstohâmân rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš.
Saamelaiskäräjät pyytää, että EMRIP kiinnittää huomiota EU:n rooliin alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan velvoitteiden toimeenpanossa.	Sämitigge pivdá, ete EMRIP kiddee huámmášume EU roolin algâaalmugjulgáštuš já algâaalmugij maailmkonferens loppâäššikirje kenigâsvuođâi olášutmist.
Seuraava saamelaiskäräjien hallitus pidetään maaliskuun alussa.	Čuávuvâš sämitige stiivrâ čuákkim tuálloo njuhčâmáánu aalgâst.