Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia koskeva koulutus käynnistyy perjantaina 27.2.	Sämimáttááttâs pargoviehân čujottum kielâlávgummetodân kyeskee škovlim vuálgá joton vástuppeeivi 27.2. Sajosist
Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia käsittelevä koulutushanke käynnistyy perjantaina 27.2.	Sämimáttááttâs pargoviehân čujottum škovlimhaahâ, mii kieđâvuš kielâlávgummeetood, vuálgá joton vástuppeeivi 27.2. Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist.
Koulutukseen on ilmoittautunut noin 40 saamen kielen ja saamenkielisten ryhmien opettajaa perusopetuksesta, lukiosta ja varhaiskasvatuksesta.	Škovliimân láá almottâttâm suulân 40 sämikielâ já sämikielâlij juávhui máttáátteijed vuáđumáttááttâsâst, luvâttuvvâst já arâšoddâdmist.
Lisäksi mukaan on ilmoittautunut yliopisto-opiskelijoita.	Lasseen mieldi láá almottâttâm ollâopâttâhuáppeeh.
Hanke on saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyötä ja sen rahoittaa Opetushallitus.	Haahâ lii sämitige já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut oovtâstpargo já tom ruttâd Máttááttâshaldâttâs.
Yhteistyössä ovat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla, ja Vaasan yliopisto.	Oovtâstpargoost lává mieldi meid säämi ollâškovlâ, Sámi allaskuvla, já Vaasa ollâopâttâh.
Koulutus järjestetään kokonaan lähiopetuksena, yhteensä neljänä kahden päivän koulutustilaisuutena.	Škovlim uárnejuvvoo ollâsávt aldamáttááttâssân, ohtsis nelji kyevti peeivi škovlimtilálâšvuottân.
Koulutuksen suorittaneet saavat kuusi (6) opintopistettä, jotka on mahdollista lukea hyväksi omissa yliopisto-opinnoissa.	Toh, kiäh čođâlditeh škovlim, finnejeh kuttâ (6) oppâčuágástuv, maid lii máhđulâš luuhâđ pyerrin jieijâs ollâopâttâhuápuin.
Koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista kielikylpymetodin soveltamiseksi Suomessa annettavaan saamelaisopetukseen.	Škovlimhaavâ ulmen lii lasettiđ tiäđu já máátu kielâlávgummeetood heiviitmân sämimáttááttâsân, mii adeluvvoo Suomâst.
Kielikylpyopetuksen laajentaminen kuuluu mm. Stubbin hallituksen ohjelmaan.	Kielâlávgummáttááttâs vijđedem kulá el. Stubb haldâttâs ohjelmân.
Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa.	Uđđâ vuáđumáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđusijn, maid Máttááttâshaldâttâs adelij juovlâmáánust 2014, kielâlávgummáttááttâsân kiddejeh eenâb huámmášume ko oovdeb vuáđđusijn.
Kielikylpyopetuksen edistäminen saamelaisopetuksessa on ajankohtaista monesta syystä.	Kielâlávgummáttááttâs ovdedem sämimáttááttâsâst lii äigikyevdil maaŋgâ suujâst.
Varhaiskasvatuksessa kielikylpymenetelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen alle kouluikäisille tarkoitettu inarinsaamen kielipesä käynnistyi.	Arâšoddâdmist kielâlávgummeetood lii lamaš kiävtust jo ive 1997 rääjist, kuás vuossâmuš vuálá škovlâahasáid uáivildum anarâškielâ kielâpiervâl vuolgij joton.
Kielipesiä on toiminnassa jo yhteensä yhdeksän, joista kolme inarinsaamenkielistä, kaksi koltansaamenkielistä ja neljä pohjoissaamenkielistä.	Kielâpiervâleh láá jo ohtsis oovce, main kulmâ anarâškielâlâš, kyehti nuorttâlâškielâlâš já nelji tavesämikielâlâš.
Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä.	Kielâpiervâlijn käävci tuáimih sämikuávlust já ohtâ Helsigist.
Saamelaiskäräjät on selvittänyt kielipesien avaamismahdollisuuksia myös muissa kaupungeissa.	Sämitigge lii selvâttâm kielâpiervâlij lekkâmmáhđulâšvuođâid meid eres kaavpugijn.
Kielipesän käynnistyminen on lähimpänä Rovaniemen kaupungissa.	Kielâpiervâl joton vyelgim lii aldemustáá Ruávinjaargâ kaavpugist.
Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta myös kouluopetuksessa.	Kielâlávgumân kyeskee škovlimhaahâ addel säämi máttááttâspargoviehân máhđulâšvuođâid ovdediđ já jyehiđ jieijâs mättim kielâlávgum olášutmist meid máttááttâsâst.
Kielikylpyopetuksen laajeneminen perusopetukseen mahdollistaa varhaiskasvatuksessa aikaan saadun saamen kielten elvyttämisen jatkumisen oppivelvollisuuskoulussa.	Kielâlávgummáttááttâs vijdánem vuáđumáttááttâsân taha máhđulâžžân arâšoddâdmist ááigán finnejum sämikielâi iäláskittem jotkum oppâkenigâsvuođâškoovlâst.
Saamenkielistä perusopetusta on annettu Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen.	Sämikielâlâš vuáđumáttááttâs lii adelum Suomâst 1970-lovo pelimudo rääjist.
Osa saamenkielisestä opetuksesta on käytännössä ollut kielikylpyopetusta kautta vuosikymmenten, vaikka sitä ei virallisesti olekaan sellaiseksi määritelty.	Uási sämikielâlâš máttááttâsâst lii keevâtlávt lamaš kielâlávgummáttááttâs miätá iheluuvij, veikâ ton iä lah virgálávt tagarin miäruštâllâm.
Valtaosa saamen kieltä perusopetuksessa ja lukiossa oppivista saa kuitenkin opetusta vieraan kielen oppiaineena.	Väldiuási sämikielâ vuáđumáttááttâs já luvâttuv uáppein finnee kuittâg máttááttâs vieres kielâ oppâamnasin.
Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saa-melaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli.	Iänáás uási vieres kielâ uáppein láá sämiuáppeeh, kiäid sämikielâ lii pyerebeht nubbe kielâ ko vieres kielâ.
Vieraan kielen opetus ei tutkimusten mukaan tuota toiminnallista kaksikielisyyttä, johon kielikylpyopetuksella yleensä päästään.	Vieres kielâ máttááttâs ij tutkâmušâi mield pyevtit toimâlii kyevtkielâlâšvuođâ, moos kielâlávgummáttááttâssáin táválávt peesih.
Hankkeen pedagogisena johtajana toimii FT Marja-Liisa Olthuis ja asiantuntijaopettajana tutkija/ sivistystoimen johtaja Laura Arola.	Haavâ pedâgogisâš jođetteijen tuáimá FT Marja-Liisa Olthuis já äššitobdeemáttáátteijen totkee/ čuovviittâstooimâ jođetteijee Laura Arola.
Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa tästä.	Škovlimhaavâ vuossâmuu aldamáttááttâspaje ohjelm.
Lisätietoja:	Lasetiäđuh:
Tutkija/sivistystoimenjohtaja Laura Arola, Giellagas-instituutti/Utsjoen kunta laura.	Totkee/čuovviittâstooimâjođetteijee Laura Arola, Giellagas-instituut/Ucjuv kieldâ laura.
arola(at)utsjoki.fi	arola(at)utsjoki.fi