index2.php_option=com_content_task=view_id=1028_lang=finnish.html.xml

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyisivät parhaiten rajayhteistyönä	Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah ovdániččii puoh pyeremustáá räjioovtâstpargon
Poliittinen ja hallinnollinen rajayhteistyö parantaisi saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta.	Poolitlâš já haaldâtlâš räjioovtâstpargo pyeredičij sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kvaliteet já finnimvuođâ.
Suomen Lapissa, Norjan Finnmarkissa ja Ruotsin Norrbottenissa rajakuntien koordinoitu verkostoituminen toisi huomattavaa parannusta palvelujen laatuun.	Suomâ Laapist, Taažâ Finnmarkist já Ruotâ Norbottenist räjikieldâi koordinistum viärmádâttâm puávtáččij huámášittee puáránem palvâlusâi kvaliteetân.
Muun muassa yhteispohjoismaisten perusterveydenhuollossa käytettävien lähetteiden ja maksusitoumusten käytäntöjä pitäisi selkeyttää ja yksinkertaistaa.	Eres lasseen ohtsâštave-eennâmlij vuáđutiervâsvuođâhuolâttâsâst kevttum vuolgâttâsâi já máksučonâsmij vuáháduvâid kolgâččii čielgâsmittiđ já toohâđ eenâb oovtkiärdásâžžân.
Näin turvattaisiin saamelaisväestölle paremmin omaa kieltä ja kulttuuria huomioivat palvelut.	Návt turviiččii pyerebeht sämiaalmugân jieijâs kielâ já kulttuur vuotânväldee palvâlusâid.
Inarissa 25.2.2015 pidetyssä saamelaisten rajayhteistyöseminaarissa, jonka järjestivät Pohjois-Suomen Kaste-ohjelma, Saamelaiskäräjät ja sosiaali- ja terveysministeriö, käsiteltiin saamenkielisten palveluiden laatua ja saatavuutta.	Sämmilij räjioovtâstpargoseminaarist, mii tollui Anarist 25.2.2015 já mon uárnejii Tave-Suomâ Kaste-ohjelm, Sämitigge já sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö, kieđâvuššii sämikielâlij palvâlusâi kvaliteet já finnimvuođâ.
Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteytti sosiaali- ja terveyspalveluiden rajayhteistyön tilanteen: Mitä enemmän rajat ylittäviä esteitä pyritään poistamaan, sitä enemmän niitä löytyy.	Sosiaalneuvos Viveca Arrhenius sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst eeđâi uánihávt sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi räjioovtâstpargo tile: Mađe eenâb raajijd rastâldittee iästuid viggeh meddâlistiđ, tađe eenâb toh kávnojeh.
Rajat ylittävää toimintaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus on monimutkainen sisältäen EU-oikeuksia, pohjoismaisia sopimuksia ja eri maiden kansallista lainsäädäntöä.	Raajijd rastâldittee tooimân kyeskee lahâasâttemubâlâsvuotâ lii muálkkáá já ana sistees EU-vuoigâdvuođâid, tave-eennâmlijd sopâmušâid já sierâ enâmij aalmuglii lahâasâttem.
Suomessa hyvän pohjan rajat ylittävälle yhteistoiminnalle antaa mm. tuleva Sote-järjestämislaki sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen välinen sopimus rajayhteistyöstä ensihoidossa sekä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin sopimus erikoissairaanhoidon palveluista.	Suomâst šiev vuáđu raajijd rastâldittee oovtâstpaargon adeleh el. puáttee Soti-ornimlaahâ sehe Taažâ, Ruotâ já Suomâ koskâsâš sopâmuš räjioovtâstpargoost vuosâtipšoost sehe Laapi pyecceetipšopirrâduv já Helse Finnmark sopâmuš spesiaalpyecceetipšo palvâlusâin.
Eri maiden palvelujärjestelmiin ja lainsäädäntöön on tutustuttava käytännön pulmien ratkaisemiseksi sekä jatkuva viranomaisten välinen yhteydenpito ja tiedonkulku palvelunkäyttäjille on varmistettava.	Sierâ enâmij palvâlemvuáháduvváid já lahâaasâtmân kalga uápásmuđ keevâtlij čuolmâi čuávdim tiet sehe juátkojeijee virgeomâhái koskâsâš ohtâvuođâtoollâm já tiäđujotteem palvâluskevtteid kalga visásmittiđ.
Kansallisten toimijoiden (ministeriö, Kela ja Valvira) on tuettava ja edistettävä rajayhteistyötä.	Aalmugliih tuáimeeh (ministeriö, AIL (Kela) já Valvira) kalgeh tuárjuđ já ovdediđ räjioovtâstpargo.
Kielivähemmistöihin kuuluvien pienten erityisryhmien tarvitsemien palvelujen varmistamiseksi palveluja voidaan määritellä EU-säännösten mukaisiksi velvoitepalveluiksi (SGEI).	Kielâucceeblovvoid kullee uccâ sierânâsjuávhui tarbâšem palvâlusâi visásmitmân palvâlusâid puáhtá miäruštâllâđ EU-njuolgâdusâi miäldásâš kenigâspalvâlussân (SGEI).
Esimerkiksi, jos saamenkieliset palvelut saadaan luokitelluksi tällaisiksi palveluiksi, niitä ei tarvitsisi kilpailuttaa.	Ovdâmerkkân, jis sämikielâlijd palvâlusâid finnejeh taggaar palvâlussân luokittâllum, taid ij taarbâš kištottiđ.
Utsjoen kunnan edustaja Heidi Eriksen totesi, että saamelaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa 30 vuotta jäljessä verrattuna Norjan tilanteeseen.	Ucjuv kieldâ ovdâsteijee Heidi Eriksen pahudij, ete sämmiliih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá Suomâst 30 ihheed maajeeld ko verdid Taažâ tilán.
Suomessa saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on asia, joka ei saa huomiota mediassa.	Suomâst sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem lii äšši, mii ij finnii huámmášume mediast.
Tällä hetkellä saamenkielisten palvelujen saatavuus, kehittäminen ja edistäminen ovat yksittäisten ihmisten varassa.	Tääl sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ já ovdedem láá ovtâskâs ulmui väärist.
Saamenkielisen työntekijän harteille on asetettu liian suuri taakka.	Sämikielâlii pargee kyeddimnáál lii piejum liijkás stuorrâ nuađi.
Saamenkielisten työntekijöiden asemaa ja työtilannetta tulee parantaa.	Sämikielâlij pargei sajattuv já pargotile kalga pyerediđ.
Lisäksi Eriksen nosti esille tarpeen saada ajankohtaista tutkimustietoa saamelaisten terveysongelmista.	Lasseen Eriksen puovtij oovdân táárbu finniđ äigikyevdilis tutkâmuštiäđu sämmilij tiervâsvuođâčuolmâin.
Tällä hetkellä on valmisteilla pohjoismainen saamelaissopimus rajat ylittävästä yhteistyöstä.	Tääl lii valmâštemnáál tave-eennâmlâš sämisopâmuš raajijd rastâldittee oovtâstpargoost.
Valtioiden tulee poistaa rajayhteistyön esteitä järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluja saamelaisille ja niitä järjestettäessä tulee huomioida kielen lisäksi myös saamelaisten sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet.	Staatah kalgeh meddâlistiđ räjioovtâstpargo iästuid ko uárnejuvvojeh sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah sämmilijd já tai orniidijn kalgeh väldiđ vuotân kielâ lasseen meid sämmilij sosiaallijd já kulttuurlijd tiilijd.
Knut Johnsen Karasjoen erikoislääkärikeskuksesta toi esiin, että ennen nykyistä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välistä lähete- ja maksusitoumusmenettelyä heillä kävi Suomesta enemmän saamenkielisiä potilaita, kun järjestelmä oli yksinkertaisempi.	Knut Johnsen Kárášjuv spesiaaltuáhtárkuávdáást puovtij oovdân, ete ovdil tááláá Laapi pyecceetipšopirrâduv já Helse Finnmark koskâsii vuolgâttâs- já máksučonâsemlattim sist ellii Suomâst eenâb sämikielâliih äššigâsah, ko vuáhádâh lâi eenâb oovtkiärdán.
Kristine Gaup-Grønmo Saamelaisen hoidon ja hoivan kehittämiskeskuksesta, Karasjoelta kertoi, että saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi on vielä paljon tekemätöntä työtä.	Kristine Gaup-Grønmo Sämmilii tipšo já aitâr ovdedemkuávdáást Kárášjuuvâst mainâstij, ete sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuođâ pyereedmân lii vala ennuv porgâhánnáá pargo.
Valtioiden, kuntien, työnantajien, esimiesten ja työntekijöiden taholta tarvitaan sitoutumista ja vastuuta nähdä saamelaisten todelliset kulttuuriin ja kieleen perustuvat palvelutarpeet.	Staatâi, kieldâi, pargoadeleijei, hoovdâi já pargei peeleest tarbâšuvvoo čonâdâttâm já ovdâsvástádâs uáiniđ sämmilij tuođâlijd kulttuurân já kielân vuáđuduvvee palvâlemtáárbuid.
Saamelaisten yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvitaan vastuunottoa valtio- ja aluetasolla, rajayhteistyötä sekä yhteistä saamelaista sosiaali- ja terveydenhoidon koulutusta.	Sämmilij oovtviärdásij já šiev kvaliteet palvâlusâi turviimân tarbâšuvvojeh ovdâsvástádâs väldim staatâ- já kuávlutääsist, räjioovtâstpargo sehe ohtsâš sämmilâš sosiaal- já tiervâsvuođâtipšoo škovlim.
Opetus tulisi sisältää myös tietoa saamelaisten perinteisistä hoitomuodoista.	Máttááttâs kolgâččij anneeđ sistees meid tiäđu sämmilij ärbivuáválijn tipšovuovijn.
Norjalaiset seminaarivieraat toivat puheenvuoroissaan esille suunnitteilla olevan Saamelainen Terveyssiida / Sámiid Dearvvasvuohta-siida – hankkeen Finnmarkissa.	Taažâ seminaarkyesih puovtii sahâvuáruinis oovdân vuávámnáál leijee Säämi Tiervâsvuođâsijdâ – haavâ Finnmarkist.
Sen avulla saamelaisille tarjottavat erikoissairaanhoito-, mielenterveys- ja ikääntyneiden palvelut on tarkoitus yhdistää kokonaisuudeksi, joka huomioi myös kulttuurilliset erityispiirteet mm. saamelaisen vuodenkierron hoitosuunnitelmaa tehtäessä.	Ton vievâst lii tárguttâs ovtâstittiđ spesiaalpyecceetipšo-, mielâtiervâsvuođâ- já elilâm ulmui palvâlusâid, maid fäälih sämmilijd, ubâlâsvuottân, mii váldá vuotân meid kulttuurlijd sierânâsjiešvuovijd el. sämmilii ivejuurrâm talle ko rähtih tipšovuávám.
Tämä malli sisältää myös perheille suunnatut palvelut.	Taat malli ana sistees meid perruid čujottum palvâlusâid.
Finnmarkissa asuu 16 000 saamenkielistä asukasta, Utsjoella ja Inarissa 4000.	Finnmarkist ääsih 16 000 sämikielâlâš ässed, Ucjuuvâst já Anarist 4000.
Alueella on yhteensä noin 20 000 potentiaalista asiakasta, jotka tarvitsevat saamenkielisiä erikoislääkärien palveluja.	Kuávlust láá ohtsis suulân 20 000 máhđulâš äššigâssâd, kiäh tarbâšeh sämikielâlijd spesiaaltuáhtárij palvâlusâid.
Yhteistyö Suomen kanssa onnistuisi hyvin.	Oovtâstpargo Suomáin luhostuččij pyereest.
Rajayhteistyönä tuotettujen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita tulisi selkeyttää virallisen yhteistyösopimuksen avulla, jonka saaminen etenisi parhaiten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta.	Räjioovtâstpargon pyevtittum sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusijd kolgâččij čielgâsmittiđ virgálii oovtâstpargosopâmuš vievâst, mon finnim ovdáničij puoh pyeremustáá Tave-eennâmlij sämisopâmuš peht.
Byrokratiaa tulisi vähentää ja kilpailutussäännöistä tulisi olla mahdollisuus poiketa, jotta saadaan esimerkiksi erityislääkäripalveluita tarjoava hoitobussi ja Saamelaisen Terveyssiidan palvelut toimimaan Suomen saamelaisille.	Byrokratia kolgâččij kepidiđ já kištottemnjuolgâdusâin kolgâččij leđe máhđulâšvuotâ spiekâstiđ, vâi finnejeh ovdâmerkkân spesiaaltuáhtárpalvâlusâid fällee tipšobuusi já Säämi Tiervâsvuođâsiijdâ palvâlusâid toimâđ Suomâ sämmilijd.
Lääkärien lähetekäytäntöjä tulisi yksinkertaistaa sekä parantaa tiedotusta saamenkielisille asiakkaille rajat ylittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksista.	Tuáhtárij vuolgâttâsvuáháduvâid kolgâččij toohâđ eenâb oovtkiärdásâžžân sehe pyerediđ tieđettem sämikielâlijd äššigâssáid raajijd rastâldittee sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kevttimmáhđulâšvuođâin.
Lisäksi LSPH:n ja Helse Finnmarkin välinen sopimus tulisi laajentaa koskemaan perusterveydenhuoltoa.	Lasseen Laapi pyecceetipšopirrâduv já Helse Finnmark koskâsii sopâmuš kolgâččij vijđediđ kuoskâđ vuáđutiervâsvuođâtiipšon.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön kielen ja kulttuurin osaamista varten tulisi Suomessa olla samanlainen osaamiskeskus kuin Norjassa on tällä hetkellä.	Sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargovievâ kielâ já kulttuur mättim várás kolgâččij Suomâst leđe siämmáálágán mättimkuávdáš ko Taažâst lii tääl.
Seminaarin lopputulemana todettiin, että on tarpeen perustaa työryhmä, joka voisi valmistella esityksen Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille ja viedä asia sieltä edelleen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta saamelaiselle ministerityöryhmälle ja valtiolle.	Seminaar loppâpuátusin pahudui, ete lii tárbu vuáđudiđ pargojuávkku, mii puávtáččij valmâštâllâđ oovdânpyehtim Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitiggijd já tuálvuđ ääši tast ain ovdâskulij säämi parlamentaarlii rääđi peht säämi ministerpargojuávkun já staatân.
Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen suurimpana haasteena ovat asenteet sekä saamenkielinen henkilöstö- ja resurssipula.	Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtittem stuárráámus hástusin láá jurdâččemvyevih sehe sämikielâlâš pargoviehâ- já reesuursvänivuotâ.
Niiden voittamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa, koulutus- ja aluepoliittisia toimenpiteitä ja taloudellista panostusta.	Tai vyeittimân tarbâšuvvojeh ohtsâš táttu, škovlim- já kuávlupoolitliih tooimah já ekonomâlij resurssij lasettem.
Kaikki lähtee siitä, että päättäjillä on oikeanlaista tietoa alueellisista ja kulttuurisista erityispiirteistä.	Puoh vuálgá tast, ete merideijein lii olmâlágán tiätu kuávlulijn já kulttuurlijn sierânâsjiešvuovijn.
Norjassa on onnistuttu luomaan malleja, joita kannattaa hyödyntää myös Suomessa.	Taažâst láá luhostum lääččiđ maalijd, maid kannat anneeđ ävkkin meid Suomâst.