index2.php_option=com_content_task=view_id=1084_lang=finnish.html.xml

" Hirviöräppiä " inarinsaameksi " Hirmâdâsráp " anarâškielân Saameräpin isä Amoc räppää uhanalaisella inarinsaamella, jonka puhujia on nykyään arviolta 350-450. Sämiráp eeči Amoc ráppáá uhkevuálásâš anarâškieláin, mon sárnooh láá onnáá peeivi áárvu mield 350-450. Kieli on elpynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti kielipesätoiminnan ansiosta, jonka laittoi Mikkalin isä Matti Morottaja taannoin käyntiin. Kielâ lii iäláskâm majemui kyevtlov ive äigin eromâšávt kielâpiervâltooimâ tiet. Mikkâl eeči Matti Morottaja lii lamaš piejâmin kielâpiervâl joton. Amocia on kutsuttu inarinsaamen lähettilääksi, mutta itse hän painottaa, että on vain yksi tekijä muiden kielen eteen työskentelevien joukossa. Amoc lii kočodum anarâškielâ sänituálvoojin, mutâ sun jieš iätá, et sun tuše ohtâ olmooš iärrásij kielâ oovdân pargei juávhust. Inarinsaameksi Amoc alkoi räpätä ensin kokeilumielessä, mutta koska se on hänen äidinkielensä, niin se oli myös luonnollista. Amoc aalgij ráppáđ anarâškielân vistig keččâlemmieláin, mutâ tot lâi sunjin meiddei luándulâs, tondiet ko tot lii suu eenikielâ. Amoc kokee musiikin tekemisen ja kirjoittamisen lähtökohtaisesti terapiatyönä. Amoc tobdá muusik rähtim já čäällim terapiatoimân. Inarinsaamenkielen käyttö ja kehittäminen siinä samalla on hienoa bonusta. Anarâškielâ kevttim já ovdevem tast siämmást lii fijnâ lase. Amoc keikalla Taiga Festivalilla 2015 Tankavaarassa. Amoc lávástâlmin Taiga Festivaalist 2015 Tankaväärist. Kun suomiräp nousi 90-luvun lopulla suosioon, Mikkalkin innostui siitä, koska se oli tavallaan helppo musiikkimuoto. Ko suomâráp aalgij leđe piivnoh 90-lovo loopâst, Mikkâl še movtáskij tast, ko tot lâi oovtâ mielâst älkkees muusikhäämi. Hän kiinnostui erityisesti sanoilla leikkimisestä ja teknisestä räpistä, kaikesta siitä mitä riimeillä voi saada aikaan. Sun mielâstui eromâšávt sanijguim konstušmân já teknisâš rääpin, puoh riimij máhđulâsvuođâid. Amoc on itse kuvannut musiikkiaan joskus ympäripyöreästi ” hirviöräpiksi ” ja sitä on havaittavissa joidenkin kappaleiden tarinoinnissa. Amoc jieš lii kuvvim suu muusik ” hirmâdâsräppin ” ja tot huámášuvá motomij pitái mainâsijn. Raskaan räpin lisäksi Amocin tuotannosta löytyy myös tunteisiin vetoavia kappaleita. Lusis rääpi lasseen Amoc lii ráhtâm meiddei tobdoid kiässeid pittáid. Amoc käyttää teksteissään paljon vertauksia eikä tee perinteistä iskulinjaräppiä. Amoc kiävttá suu teevstâin ennuv viärdádâsâid ijge räähti ärbivuáválâš čurmâmlinjâšrääpi. Teemoihin hän toisinaan löytää inspiraation saamelaisesta mytologiasta. Sämmilâš mytologia addel sunjin motomin inspiraatio teemaid. Muutoin saamelaisuus näkyy Amocin musiikissa tekijän saamelaisuuden lisäksi tekstien saamenkielisyytenä. Mudoi sämmilâšvuotâ uáinoo Amoc musiikist tevstâi sämikielâlâšvuottân. Biittien suhteen hänellä on globaali maku, Mikkal ei ole yrittänyt tuoda esimerkiksi soitinmaailman kautta saamelaisuutta biitteihin. Suu biitij stijlâ lii maailmvijđásâš, Mikkâl ij lah irâttâm pyehtiđ sämmilâšvuođâ toid ovdâmerkkân instrumentmaailm peht. Toisaalta on toissijaista eritellä mikä kappaleissa on saamelaista ja mikä ei. Nube tááhust ij lah tehálâš sierriistâllâđ, et moh ääših láá sämmiliih já moh iä. Amocin itsensä mielestä saamelaisen musiikin määritteeksi riittää, että tekijä on saamelainen. Amoc jiejâs mielâst sämmilâš muusik miäruštâllâmin pijsáá to, et muusikrähtee lii sämmilâš. Mikkalin musiikkirintamalle kuuluu tällä hetkellä hyvää. Mikkâl muusikpeeli ovdán táál pyereest. Amoc on alkanut keikkailla nyt myös bändin kanssa, mikä tuo uuden mielenkiintoisen lisän live-meininkiin. Amoc lii álgâm lávástâllâđ táál meiddei bändijn, mii puáhtá mielâkiddiivâš lase live-fiäránân. Bändin kanssa Amoc esiintyy muun muassa Riddu Riđđu – alkuperäiskansafestivaaleilla 2015 Pohjois-Norjassa. Bändijn Amoc lávdástâl el. Riddu Riđđu - algâaalmugfestivaalijn 2015 Tave-Taažâst. Siellä pidetään myös Inger-Mari Aikio-Arianaickin ohjaaman “ Amoc – Vuosmuš ” - dokumenttifilmin ensi-ilta. Tobbeen tuálloo meiddei Inger-Mari Aikio-Arianaick stivrim ” Amoc ¨– Vuosmuš ” - dokumentfiilmâ vuosâeehid. Lisäksi kesällä 2015 ilmestyy Amocin toinen albumi, joka kulkee työnimellä Faabelit. Lasseen keessiv 2015 almostuvá Amoc nubbe album, mon pargonommân lii Faabelit. Uudella levyllä on Mikkalin itsensä mukaan ensimmäiseen täyspitkään Amok-kaččâm - levyyn verrattuna mustan huumorin lisäksi enemmän pilkettä. Uđđâ skiärrust lii Mikkâl mield eenâb čapis huumor já suottâs ko vuosmuš oleskukkosâš Amok-kaččâm - skiärrust. Uusi levv on monimuotoinen ja sieltä löytyy jopa yksi metallibiisi. Uđđâ skiärru lii maaaŋgâhámásâš já tast lii ohtââ meetaalpittá-uv. Tekstillisesti uusi levy on tarinallinen. Tevstâlávt uđđâ skiärru lii mainâsteijee. Se sisältää näkemyksiä tulevaisuuteen sekä muutaman henkilökohtaisemman kappaleen. Tast láá uáinuh puátteevuođâst sehe muáddi persovnlâš pitá. Lyriikoista löytyy metaforia, jotka viittaavat yhteiskunnallisiin ongelmiin globaalilla tasolla. Lyriikkain láá metaforah ohtsâskodálijn čuolmâin gloobaallâš tääsist. Muuten Amocia ei saarnaaminen kiinnosta eikä hän halua ottaa kantaa politiikkaan. Mudoi Amoc ij lah kiäsuttum säärnidmist ijge sun haalijd väldiđ uáivil politiikan. - Minulla ei ole taka-ajatuksena vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, sanoo Mikkal. - Must ij lah tyehijuurdân vaiguttiđ ulmui jurduid, iätá Mikkâl. - Päällimmäinen tarkoitus on tehdä viihdetaidetta itselle ja kavereille, ja jos muutkin ihmiset haluavat kuunnella, niin se on vain hyvä asia. - Tehálumâš ulme lii rähtiđ makkuuttâstaiđuu olssân já skipárijd, já jis eres ulmuuh-uv halideh kuldâliđ, te to lii tuše šiev äšši. Linkkejä: Liiŋkih: Teksti ja kuvat: Milla Elmiina Pulska Tekstâ já koveh: Milla Elmiina Pulska