index2.php_option=com_content_task=view_id=119_lang=finnish.html.xml
Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta
Sämitigge - Sämmilijd ovdâsteijee jiešhaldâšemorgaan
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin.
Sämitigge – sämmilij ovdâskodde Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan.
Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla.
Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld.
Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.
Ovdil Sämitige iivijn 1973 - 1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin.
Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiecânâs staatâ virgeomâhâin.
Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa.
Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin. Sämitige eidusâš tooimân láá väridum staatâ budjetist s. 1,6 miljovn eurod.
lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon.
Lasseen sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämmilâš kulttuurân já servijd, sämikielâlâš arâšoddâdem- já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já sämikielâlâš oppâmateriaalpyevtittâsân.
Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista.
Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem staatâ já Euroop Union varijn.
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
Sämitige tergâdumos toimâ lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos asâttum tooimâid ađai olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem sehe turvâstiđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem.
Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §).
Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâ niäljád ceehist (4 §).
Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.
Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču.
Tehtävät ja toiminta
Kárttá: sämikuávlu
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan.
Pargoh já toimâ Sämitigge čáittá sämmilij virgálâš uáinu.
Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Sämitige pargon lii sämitiggelaavâ § 6 mield ovdâstiđ sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv.
Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston
Keevâtlávt stuorrâ uási sämitige aalmugijkoskâsâš ovdâstemijn tahhoo kuulmâ eennâm sämitigij já Ruošâ sämiseervij, Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) tooimâ peht.
Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa.
Sämitigge kiävttá jiecânâs meridemvääldi.
Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5).
Sämitigge puáhtá adeliđ oovdânpyehtimijd, alguid já ciälkkámušâid virgeomâháid (laavâ § 5).
Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille.
Sämitigge addel ihásávt 60-200 sierâlágán algud já ciälkkámužžâd sierâ peelijd.
Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri
Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid.
Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut.
Nube válduášálâš toimâvyehhin láá virgeomâhâiguin toohum ráđádâlmeh.
Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.
Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn puoh vijđáht vaikutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih tállân já eromâš vuovvijn vaikuttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin.
Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.
Ráđádâllâmkenigâsvuotâ kuáská el. sämmilijd kyeskee lahâasâttem oovdedmân, sämikielân já máttááttâšân kyeskee aššijd sehe eennâmkevttimân já ruukilaavâ miäldásij luuvij mieđeetmân sämikuávlust.
, jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä. Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy
Aalmuglii lahâasâttem lasseen sämitige tooimâ stivree sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig, mast aasât el. viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist sämitiggeest.
Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle.
Vaaljâpaje aalgâst sämitige čuákkim tuhhit toimâvuávám ubâ vaaljâpajan.
Tarkemmat vuosittaiset tavoitteet asetetaan kunkin vuoden
Toimâvuáváámist aasât uulmijd sämitige tooimân.
Saamelaiskäräjien henkilöstöpolitiikkaa ohjataan
Tärhibijd ihásijd uulmijd asâtteh jieškote-uv ive budjetist.
henkilöstöpoliittisilla asiakirjoilla, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.
Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella.
Sämitiggeest láá lasseen uálgitoimâsajeh Iänuduvvâst já Ucjuuvâst.
Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio
Kove: Sämitige organisaatio
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla.
Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâst jyehi niäljád ive olášuvvee vaaljâin.
Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille.
Jyehi sämikuávlu kieldâst kalga valjiđ ucemustáá kulmâ ovdâsteijee sämitiigán.
Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys.
Kuulmâ sämmilii vuáđudem väljejeijeeservi puáhtá asâttiđ iävtukkâs sämitiigán.
Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä.
Majemustáá vaaljâid toimâttij ive 2011 čohčuv.
Saamelaiskäräjälain uudistus
Kove: Sämitige čuákkim
Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa.
Sämitiggelaavâ uđâsmittem
Uudistusta valmistellut työryhmä luovutti yksimielisen
Sämitiggeest adelum laahâ lii eidu uđâsmittemnáál.
vuoden 2013 lopussa.
Uđâsmittem valmâštâllâm pargojuávkku luovâttij oovtmielâlâš oovdânpyehtim ive 2013 loopâst.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää.
Oovdânpyehtimist iävtutteh, ete rievdâdeh sämmilâšmiäruštâllâm, sämitige pargoid, lasetteh sämitige ovdâsteijei mere, iävtutteh, ete asâtteh ohtsâštoimâkenigâsvuođâst tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ sajan sehe ete uđâsmiteh sämitige vaaljâvuáháduv.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä.
Lii tárguttâs, ete laahâ šadda vuáimán ceehij uásild, moh kyeskih vaaljâvuáhádâhân já sämmilâšmiäruštâlmân, ive 2015 já mudoi ive 2016 aalgâst talle ko uđđâ sämitigge lii algâttâm tooimâs.
Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12. 2013
Sämitige čuákkim tuhhiittij čuákkimistis 18.12.2013 ciälkkámuš pargojuávhu oovdânpyehtimist.
Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin.
Oovdânpyehtim kyedittui motomij rievdâdemiävtuttâsâiguin.
Saamelaisten muut edustukselliset elimet
Sämmilij eres ovdâsteijeevâš orgaaneh
Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella.
Sämitige lasseen nuorttâlâšâin lii jieijâs, sierâ oovtâstpargo-orgaan, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nuorttâlâškuávlust.
Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta.
Nuorttâlâškuávlun kuleh uásih Aanaar kieldâst.
on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
Nuorttâlâšlaahâ lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân.
Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista.
Nuorttâlâšlaavâst asâtteh el. nuorttâlâšâi iäláttâslijn vuoigâdvuođâin.
perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista.
Taažâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
Ruotsin saamelaisten edustuksellinen elin,
Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin.
saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa.
Ruotâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst.
Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla.
Ruotâ sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh.
Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.
Ruotâ sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist.
Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä.
Ruošâ sämmilijd oovdâst kyehti Ruošâ sämiseervi.
Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa.
Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv.