Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta |
Sämitigge - Sämmilijd ovdâsteijee jiešhaldâšemorgaan |
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. |
Sämitigge – sämmilij ovdâskodde Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan. |
Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. |
Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld. |
Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. |
Ovdil Sämitige iivijn 1973 - 1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin. |
Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. |
Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiecânâs staatâ virgeomâhâin. |
Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa. |
Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin. Sämitige eidusâš tooimân láá väridum staatâ budjetist s. 1,6 miljovn eurod. |
lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. |
Lasseen sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämmilâš kulttuurân já servijd, sämikielâlâš arâšoddâdem- já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já sämikielâlâš oppâmateriaalpyevtittâsân. |
Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista. |
Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem staatâ já Euroop Union varijn. |
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. |
Sämitige tergâdumos toimâ lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos asâttum tooimâid ađai olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem sehe turvâstiđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem. |
Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §). |
Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâ niäljád ceehist (4 §). |
Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso. |
Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču. |
Tehtävät ja toiminta |
Kárttá: sämikuávlu |
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. |
Pargoh já toimâ Sämitigge čáittá sämmilij virgálâš uáinu. |
Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. |
Sämitige pargon lii sämitiggelaavâ § 6 mield ovdâstiđ sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv. |
Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston |
Keevâtlávt stuorrâ uási sämitige aalmugijkoskâsâš ovdâstemijn tahhoo kuulmâ eennâm sämitigij já Ruošâ sämiseervij, Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) tooimâ peht. |
Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. |
Sämitigge kiävttá jiecânâs meridemvääldi. |
Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5). |
Sämitigge puáhtá adeliđ oovdânpyehtimijd, alguid já ciälkkámušâid virgeomâháid (laavâ § 5). |
Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille. |
Sämitigge addel ihásávt 60-200 sierâlágán algud já ciälkkámužžâd sierâ peelijd. |
Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri |
Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid. |
Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. |
Nube válduášálâš toimâvyehhin láá virgeomâhâiguin toohum ráđádâlmeh. |
Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. |
Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn puoh vijđáht vaikutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih tállân já eromâš vuovvijn vaikuttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin. |
Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella. |
Ráđádâllâmkenigâsvuotâ kuáská el. sämmilijd kyeskee lahâasâttem oovdedmân, sämikielân já máttááttâšân kyeskee aššijd sehe eennâmkevttimân já ruukilaavâ miäldásij luuvij mieđeetmân sämikuávlust. |
, jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä. Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy |
Aalmuglii lahâasâttem lasseen sämitige tooimâ stivree sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig, mast aasât el. viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist sämitiggeest. |
Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle. |
Vaaljâpaje aalgâst sämitige čuákkim tuhhit toimâvuávám ubâ vaaljâpajan. |
Tarkemmat vuosittaiset tavoitteet asetetaan kunkin vuoden |
Toimâvuáváámist aasât uulmijd sämitige tooimân. |
Saamelaiskäräjien henkilöstöpolitiikkaa ohjataan |
Tärhibijd ihásijd uulmijd asâtteh jieškote-uv ive budjetist. |
henkilöstöpoliittisilla asiakirjoilla, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. |
Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh. |
Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. |
Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist säämi kulttuurkuávdáš Sajosist. |
Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella. |
Sämitiggeest láá lasseen uálgitoimâsajeh Iänuduvvâst já Ucjuuvâst. |
Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio |
Kove: Sämitige organisaatio |
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. |
Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâst jyehi niäljád ive olášuvvee vaaljâin. |
Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille. |
Jyehi sämikuávlu kieldâst kalga valjiđ ucemustáá kulmâ ovdâsteijee sämitiigán. |
Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys. |
Kuulmâ sämmilii vuáđudem väljejeijeeservi puáhtá asâttiđ iävtukkâs sämitiigán. |
Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä. |
Majemustáá vaaljâid toimâttij ive 2011 čohčuv. |
Saamelaiskäräjälain uudistus |
Kove: Sämitige čuákkim |
Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa. |
Sämitiggelaavâ uđâsmittem |
Uudistusta valmistellut työryhmä luovutti yksimielisen |
Sämitiggeest adelum laahâ lii eidu uđâsmittemnáál. |
vuoden 2013 lopussa. |
Uđâsmittem valmâštâllâm pargojuávkku luovâttij oovtmielâlâš oovdânpyehtim ive 2013 loopâst. |
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää. |
Oovdânpyehtimist iävtutteh, ete rievdâdeh sämmilâšmiäruštâllâm, sämitige pargoid, lasetteh sämitige ovdâsteijei mere, iävtutteh, ete asâtteh ohtsâštoimâkenigâsvuođâst tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ sajan sehe ete uđâsmiteh sämitige vaaljâvuáháduv. |
Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä. |
Lii tárguttâs, ete laahâ šadda vuáimán ceehij uásild, moh kyeskih vaaljâvuáhádâhân já sämmilâšmiäruštâlmân, ive 2015 já mudoi ive 2016 aalgâst talle ko uđđâ sämitigge lii algâttâm tooimâs. |
Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12. 2013 |
Sämitige čuákkim tuhhiittij čuákkimistis 18.12.2013 ciälkkámuš pargojuávhu oovdânpyehtimist. |
Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin. |
Oovdânpyehtim kyedittui motomij rievdâdemiävtuttâsâiguin. |
Saamelaisten muut edustukselliset elimet |
Sämmilij eres ovdâsteijeevâš orgaaneh |
Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella. |
Sämitige lasseen nuorttâlâšâin lii jieijâs, sierâ oovtâstpargo-orgaan, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nuorttâlâškuávlust. |
Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta. |
Nuorttâlâškuávlun kuleh uásih Aanaar kieldâst. |
on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. |
Nuorttâlâšlaahâ lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân. |
Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista. |
Nuorttâlâšlaavâst asâtteh el. nuorttâlâšâi iäláttâslijn vuoigâdvuođâin. |
perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. |
Taažâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. |
Ruotsin saamelaisten edustuksellinen elin, |
Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin. |
saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. |
Ruotâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst. |
Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. |
Ruotâ sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh. |
Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana. |
Ruotâ sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist. |
Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä. |
Ruošâ sämmilijd oovdâst kyehti Ruošâ sämiseervi. |
Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa. |
Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv. |