index2.php_option=com_content_task=view_id=11_lang=finnish.html.xml

Parlamentaarinen neuvosto Parlamentaarlâš rääđi Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä. Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen SPR:st. Murmanskin alueen saamelaisparlamentti on hakenut pysyvää jäsenyyttä SPN:ssä. Murmansk kuávlu sämiparlament lii uuccâm pisováá jeessânvuođâ SPR:st. SPN perustettiin maaliskuun 2. päivä vuonna 2000. SPR vuáđudui njuhčâmáánu 2. peeivi ive 2000. Ruotsin Saamelaiskäräjät liittyi neuvostoon huhtikuussa 2002. Ruotâ Sämitigge seervâi rááđán cuáŋuimáánust 2002. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa. Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigeh jođetteh rääđi 16 mánuppaje poojijn. Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on. Čäällimkodden tuáimá tot sämitigge, kiäst lii jođettemovdâsvástádâs kuás-uv. SPN:n toimintaa ohjaavat vuonna 1997 sovittu yhteistyösopimus ja vuonna 2003 hyväksytty työjärjestys. SPR tooimâ stivrejeh ive 1997 soppum oovtâstpargosopâmuš já ive 2003 tuhhiittum pargo-oornig. Puheenjohtajuus on parhaillaan Ruotsin saamelaiskäräjillä. Saavâjođettemvuotâ lii párásist Ruotâ sämitiggeest. Vuonna 2015 puheenjohtajuusvuorossa on Suomen saamelaiskäräjät. Ive 2015 saavâjođettemvuotâvuárust lii Suomâ sämitigge. Suomen saamelaiskäräjien edustajat SPN:ssä Suomâ sämitige ovdâsteijeeh SPR:st Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi. Sämitige čuákkim väljee ovdâsteijeid säämi parlamentaarlâš rááđán vaaljâpajan. SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee kuulua neuvostoon. SPR oovtâstpargosopâmuš mield sämitige poolitlâš njunoš kalga kulluđ rááđán. Toimikaudella 2012-2015 edustajina ovat: Toimâpaajeest 2012-2015 ovdâsteijen láá: Klemetti Näkkäläjärvi (varalla Ulla Magga) Klemetti Näkkäläjärvi (väärrin Ulla Magga) Tiina Sanila-Aikio (varalla Pertti Heikkuri) Tiina Sanila-Aikio (väärrin Pertti Heikkuri) Heikki Paltto (varalla Yrjö Musta) Heikki Paltto (väärrin Yrjö Musta) Pentti Valle (varalla Tauno Haltta) Anne Nuorgam (väärrin Ilmari Tapiola) Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen saamelaiskäräjiä edustavat Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio. Säämi parlamentaarlâš rääđi stiivrâst Suomâ sämitige ovdâsteh Klemetti Näkkäläjärvi já Tiina Sanila-Aikio. SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee osallistua jäseninä SPN:n hallituksen toimintaan. SPR oovtâstpargosopâmuš mield sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân. Toiminta Toimâ SPN:n toimintaa ohjaa vuosittain vähintään kerran järjestettävä täysistunto. SPR tooimâ stivree tievâsčuákkim, mii uárnejuvvoo ihásávt ucemustáá ohtii. Kokous hyväksyy SPN:n toimintasuunnitelman, joka laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Čuákkim tuhhit SPR toimâvuávám, mii ráhtoo kyevti ihán häävild. SPN piti edellisen kerran kokouksensa Uumajassa syksyllä 2013. SPR toolâi ovdebáá keerdi čuákkimis Uumeest čohčuv 2013. SPN on perustanut yhteyteensä nuorisolautakunnan, johon tulevat edustajat kunkin maan saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoista / - lautakunnista. SPR lii vuáđudâm ohtâvuotâsis nuorâilävdikode, kuus puátih ovdâsteijeeh jieškote-uv eennâm sämitige nuorâiraađijn / - lävdikuudijn. Nuorisolautakunta kokoontuu SPN:n yleiskokouksen yhteydessä. Nuorâilävdikodde čokkân SPR almosčuákkim ohtâvuođâst. Suomen saamelaiskäräjien edustajina lautakunnassa on nuorisoneuvoston puheenjohtaja Nilla Rahko ja jäsen Anne-Máret Labba. Suomâ sämitige ovdâsteijen lävdikoddeest lii nuorâirääđi saavâjođetteijee Nilla Rahko já jeessân Anne-Máret Labba. SPN on perustanut myös petoasioiden lautakunnan. SPR lii vuáđudâm meid piätuaašij lävdikode. Lautakunnassa Suomen saamelaiskäräjiä edustaa II varapuheenjohtaja Heikki Paltto Lävdikoddeest Suomâ sämitige oovdâst II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto. SPN:n toimintasuunnitelmaa toimeenpanee SPN:n hallitus, joka kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. SPR toimâvuávám olášut SPR stivrâ, mii čokkân suulân neljii ivveest. SPN:n tehtävänä on edistää saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä sekä käsitellä asioita, jotka koskevat tai voivat koskea saamelaisia useammassa maassa tai saamelaisia kansana. SPR pargon lii ovdediđ sämitigij koskâsâš oovtâstpargo sehe kieđâvuššâđ aašijd, moh kyeskih teikâ pyehtih kuoskâđ sämmiláid maaŋgâ enâmist teikâ sämmiláid almugin. SPN edustaa Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisia pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. SPR oovdâst Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämmilijd tave-eennâmlijn já aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. SPN:n päätavoitteita on pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen, SPN:n toiminnan kehittäminen ja saamelaisten oikeusaseman parantaminen. SPR váldu-ulmeh láá tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittem, SPR tooimâ ovdedem já sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv pyeredem. SPN on päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan SPN:ssä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa. SPR lii meridâm, ete sämmiliih hämmejeh ohtsii uáivil SPR:st tave-eennâmlii sämisopâmuš jotkâráđádâlmijn. Tavoitteena on kehittää SPN:n toimintaa suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin sekä parantaa Venäjän saamelaisten mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön. Ulmen lii ovdediđ SPR tooimâ tave-eennâmlii sämisopâmuš kenigâsvuođâi háárán sehe pyerediđ Ruošâ sämmilij máhđulâšvuođâ uásálistiđ oovtâstpaargon. Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi Sämiparlamiänttárij konferens Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäinen yhteinen konferenssi järjestettiin Jokkmokkissa 24.2.2005. Sämiparlamiänttárij vuossâmuš ohtsâš konferens uárnejui Juhâmohheest 24.2.2005. Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten edustajat. Konfereensân uásálistii Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigij sehe Ruošâ sämmilij ovdâsteijeeh. Ennen konferenssia kunkin maan saamelaiskäräjät piti oman täysistuntonsa Jokkmokkissa. Ovdil konferens jieškote-uv eennâm sämitigeh tollii jieijâs tievâsčuákkim Juhâmohheest. Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi oli historiallinen tapahtuma. Sämiparlamiänttárij konferens lâi historjállâš tábáhtus. Konferenssi hyväksyi Jokkmokkin julistuksen, jonka mukaan yhteinen konferenssi oli historiallinen merkkipaalu saamelaispoliittisessa työssä. Konferens tuhhiittij Juhâmohe julgáštus, mon mield ohtsâš konferens lâi historjállâš merkkâstuálppu sämipoolitlii pargoost. Konferenssi muistutti siitä, että saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa. Konferens muštottij tast, ete sämmiliih láá ohtâ aalmug, mon ohtâlâšvuođâ staatâi rääjih iä uážu rikkođ. Julistus painottaa muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiseksi. Julgáštus tiäddut eres lasseen sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já pargo tave-eennâmlii sämisopâmuš ááigán finniimân. Jokkmokkissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen yhteinen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein. Juhâmohheest meridui, ete sämiparlamiänttárij ohtsâš konferens uárnejuvvoo kuulmâ ive kooskâi. Toinen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Rovaniemellä 28.10.2008. Nubbe sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Ruávinjaargâst 28.10.2008. Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Kirkkoniemellä 10.11.2011. Kuálmád sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Kirkkonjaargâst 10.11.2011. Konferenssin julistuksessa käsitellään saamelaisten yhteistyön kehittämistä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kehotetaan valtioita ratifioimaan ILO-169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista. Konferens julgáštusâst kieđâvušeh sämmilij oovtâstpargo ovdedem, sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe avžuutteh staatâid ratifisistiđ ILO-169 sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. Konferenssin mukaan määritelmän siitä, keitä pidetään saamelaisina, tulee perustua saamelaisten omaan ja yhteiseen käsitykseen asiasta. Konferens mield miäruštâllâm tast, kiäid tuálih sämmilâžžân, kalga vuáđuduđ sämmilij jieijâs já ohtsâš ibárdâssân ääšist. Neljäs saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Uumajassa 20.2.2014. Niäljád sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Uumeest 20.2.2014. Konferenssin aiheena oli saamelaisten perinteisen asuinalueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja pohjoismainen saamelaissopimus. Konferens fáddán lâi sämmilij ärbivuáválij aassâmkuávlui luánduriggoduvâiguin ávhástâllâm já tave-eennâmlâš sämisopâmuš. Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konfereensân uásálistii Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigij jesâneh sehe Ruošâ sämiseervij ovdâsteijeeh. Suomen saamelaiskäräjiltä konferenssiin osallistui 16 parlamentaarikkoa. Suomâ sämitiggeest konfereensân uásálistii 16 parlamiänttárid. Saamelaisparlamentaarikot koolla Uumajassa. Sämiparlamiänttáreh čuáhist Uumeest. Kuva: Pia Ruotsala Kove: Pia Ruotsala Uumajan konferenssi hyväksyi julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksest a sekä saamelaisten perinteisten asuinalueiden luonnonvarojen hyväksikäyttöä käsittelevän julistuksen. Ume konferens tuhhiittij julgáštus tave-eennâmlii sämisopâmušâst sehe julgáštus, mii kuáská s ämmilij ärbivuáválij aassâmkuávlui luánduriggoduvâiguin ávhástâlmân. Suomen saamelaiskäräjien yhdeksän jäsentä jätti erillisen lausuman luonnonvarojen hyväksikäyttöä saamelaisten perinteisillä asuinalueilla käsittelevän julistuksen artiklaan 4. Suomâ sämitige oovce jesânid kuođđii sierâ ciälhus luánduriggoduvâiguin ávhástâlmân sämmilij ärbivuáválijn aassâmkuávluin kyskee julgáštus artiklân 4. Muilta osin kaikki Suomen saamelaiskäräjien edustajat tukivat julistusta. Eres oosijn puoh Suomâ sämitige ovdâsteijeeh torjuu julgáštus.