Saamelaiskäräjät haluaa perustaa inarin- ja koltansaamen kielen kääntäjän virat	Sämitigge áigu aanaar- já nuorttâsämikielâ kielâjurgâleijeid
Saamelaiskäräjät haluaa vakinaistaa vuonna 2008 työnsä aloittaneiden inarin- ja koltansaamen kielten kääntäjien virat.	Sämitigge haalijd vuáđudiđ ive 2008 pargoos algâttâm aanaar- já nuorttâsämikielâi kielâjurgeleijei viirgijd.
Saamelaiskäräjät esittää asetukseen muutosta, joka mahdollistaa virkojen vakinaistamisen.	Sämitigge iävtut asâttâs nubástus, mii addel máhđulâšvuođâ virgij vuáđđudmân.
Saamelaiskäräjien toimistoon voitiin ensimmäistä kertaa palkata inarin- ja koltansaamenkieliset kielenkääntäjät keväällä 2008, jolloin tarkoitusta varten saatiin varat valtion talousarviossa.	Sämitige toimâttâhân puovtij vuossâmuu keerdi pálkkááttiđ aanaar- já nuorttâsämikielâlâš kielâjurgâleijeid kiđđuv 2008, ko uáivil várás finnejui ruttâ staatâ budejetist.
Saamen kielen toimistossa työskentelee jo aiemmin palkattuja pohjoissaamen kielenkääntäjiä, joista kolme valmistaa käännöksiä pelkästään Utsjoen kunnan tarpeisiin.	Viirgij vuáđudem váátá sämitiggeest adelum asâttâs nubástuttem, mast virgálâš kielâjurgâleijein váttoo el. kielâtutkos, mii ij lah vala máhđulâš čođâlditteđ nomâttum kielâin.
Kielitoimiston tehtävänä on mm. seurata ja toteuttaa saamen kielilaissa säädettyjä saamelaisten kielellisiä oikeuksia.	Kielâtoimâttuv pargon lii el. čuávvuđ já olášutteđ säämi kielâlaavâst asâttum sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâid.
Kielenkääntäjien lisäksi kielitoimistossa työskentelee saamen kieliturvasihteeri ja saamen kieliasiainsihteeri, jotka vastaavat mm. kielipoliittisten asioiden valmistelusta ja hoitavat pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön liittyviä asioita.	Kielâjurgâleijei lasseen parga kielâtoimâttuvâst säämi kielâtorvočällee já säämi kielâašijčällee, kiäh västidává el. kielâpoolitlâš aašij valmâštâlmist já hoittáv teve-eennâmlâš säämi kielâohtâsâšpaargon lohtâseijee aašijd.
Muita saamelaiskäräjien hallituksen kokouspäätöksiä 21.11.	Lase sämitige stiivrâ čuákkimmiärádâsah Avelist 21.11.2008:
2008: Saamenkielinen asiointi viranomaisissa edelleen kankeaa -	- Virgeomâhááh iä lah lasettâm pargeidis sämikielâ tááiđu já sämikielâlâš palvâlem
Viranomaiset eivät ole lisänneet työntekijöidensä saamen kielen taitoa ja saamenkielistä palvelua	Sämikuávlu virgeomâháin láá ain-uv tuše uccáá tagareh pargeeh, kiäh pasteh palvâliđ äššigâšâid sämikielân.
Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden saamen kielilain tarkoituksena oli tehdä saamenkielinen viranomaisissa asiointi luonnolliseksi ja vähentää vähitellen hankalaksi koettua tulkkausta.	Ive 2004 vuáimán puáttám uđđâ säämi kielâlaavâ uáivilin lâi toohâđ sämikilâlâš ášástâllâm virgeomâháin luándulâžžân já kepidiđ kuuloold unohâžžân tubdum tulkkum.
Saamelaiskäräjien hallitus antoi 21.11. lausuntonsa valmistelussa olevaan valtioneuvoston kielilainsäädäntöä koskevaan kertomukseen.	Sämitige stivrâ adelij 21.11. ciälkkámuš valmâštâllâmvuálásâš staatârääđi kielâlahâasâttâs kyeskee muštâlusân.
Saamelaiskäräjät on tehnyt laajan selvityksen saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006. Sen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielisen henkilöstön ja palvelun määrässä.	Sämitigge lii toohâm vijđes čielgiittâs säämi kielâlaavâ olášuumeest iivvijn 2004-2006. Ton mield sämikuávlu kieldâin ij lah tábáhtum tuođâlâš nubástus sämikielâlâš pargojuávhu já palvâlem meereest.
Kotiseutualueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytykseksi tai erityiseksi ansioksi.	Sämikuávlu kieldâin tuše Ucjuuvâ kieldâst sämikielâ kiäččoo virgehoittám iähtun tâi sierânâs ánsun.
Saamelaisalueella työskentelevistä kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % kykenee antamaan asiakaspalvelua saameksi.	Sämikuávlust pargee kieldâi já staatâ pargein 9,5 % pasta adeliđ äššigâšpalvâlem sämikielân.
Saamenkielisiä palveluita järjestetään eniten sivistystoimessa eli perusopetuksessa, lasten päivähoi-dossa ja esiopetuksessa.	Sämikielâlâš palvâlusah uárnejuvvojeh enâmustáá čuovviittâstooimâst ađai vuáđumáttááttâsâst, párnái peivitipšoost já ovdâmáttááttâsâst.
Lähes kaikki muu saamenkielinen palvelu tapahtuu edelleen tulkkipalveluiden ja asiakirjakäännösten kautta.	Masa puoh eres sämikielâlâš palvâlem tábáhtuvá ain-uv tulkkâpalvâlusâi já äššikirjejurgâlusâi pehti.
Erityisen ongelmalliseksi on koettu saamen kielen käyttö puhelimitse tapahtuvassa asioinnissa.	Eromâš váduhin lii tubdum sämikielâ kevttim puhe-limáin tábáhtuvvee ášástâlmist.
Viranomainen ei yleensä pysty järjestämään saamenkielistä puhelinpalvelua.	Virgeomâhâš ij iänááš paste orniđ sämikielâlâš puhelinpalvâlem.
Myönteisenä kehityksenä pidetään viranomaisten saamenkielisen tiedotustoiminnan lisääntymistä, mm. useiden yhteisöjen internet-sivustojen julkaisemista myös saamen kielellä.	Positiivlâš ovdáneemmin tuálloo virgeomâhái sämikielâlâš tieđettemtooimâ lasanem, el. maaŋgâi siärvusij internet-siijđoi almostittem meiddei sämikielân.
Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa myönteistä on inarin- ja koltansaamenkielisten kielenkääntäjien palkkaamismahdollisuus saamen kielen toimistoon vuonna 2008.	Sämitige jieijâs tooimâst positiivlâš lii aanaar- já nuorttâsämikielâlâš kielâjurgâleijei pálkkááttemmáhđulâšvuotâ sämikielâ toimâttâhân ive 2008.
Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että valtaosa saamelaisväestöstä jää kaikkien saamen kielioikeuksien ulkopuolelle sen takia, että he asuvat saamen kielilain pääasiallisen soveltamisalueen, eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Ciälkkámušâst kiddejuvvoo huámášume meiddei toos, et iänááš uási sämiaalmugist páácá puohâi säämi kielâvuoigâdvuođâi ulguubel ton keežild, et sij äässih säämi kielâlaavâ válduášálâš heiviittemkuávlu, ađai sämikuávlu ulguubeln.
Nilla Tapiola edustajaksi porotalous- ja luontaiselinkeinojen neuvottelukuntaan	Nilla Tapiola ovdâsteijen puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ráđádâllâmkoodán
Utsjokelainen Nilla Tapiola nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maa- ja metsätalousministeriön asettamaan porotalous- ja luontaiselinkeinotutkimuksen neuvottelukuntaan maaliskuuhun 2010 asti.	Ucjuvlâš Nilla Tapiola nomâttui sämitige ovdâsteijen eennâm- já meccituáluministeriö asâttem puásuituálu- já luánduiäláttâstutkâmuš ráđádâllâmkoodán njuhčâmáánu 2010 räi.
Ministeriö pyysi saamelaiskäräjiä nimeämään neuvottelukuntaan uuden edustajan edesmenneen rehtori Lassi Valkeapään tilalle.	Ministeriö táátui sämitige nomâttiđ ráđádâllâmkoodán uđđâ ovdâsteijee čohčuv jáámmám rehtor Lassi Valkeapää sajan.
Tapiolan varajäsenenä toimii jo aiemmin tehtävään nimetty Ristenrauna Magga.	Tapiola värijesânin tuáimá jo ovdeláá paargon nomâttum Ristenrauna Magga.
Vuotsolainen Petra Biret Magga nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän seurantaryhmään.	Petra Magga kuáskimvahâgij sajanmáksuvuáháduv čuávvumjuávkun Vuáččulâš Petra Biret Magga nomâttui sämitige ovdâsteijen kuáskim puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmáksuvuáháduv čuávvumjuávkun.
Seurantaryhmän on asettanut ympäristöministeriö.	Čuávvumjuávhu lii asâttâm pirâsministeriö.
Urpo Vuolab varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään	Urpo Vuolab väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun
Urpo Vuolab nimettiin saamelaiskäräjien varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään.	Urpo Vuolab nomâttui sämitige väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun.
Saamelaiskäräjien varaedustajana ryhmässä on aiemmin toiminut Pentti Pieski, joka on pyytänyt uuden varaedustajan nimeämistä sen jälkeen kun hän on siirtynyt metsähallituksen työntekijäksi.	Sämitige väriovdâsteijen juávhust lii ovdeláá toimâm Pentti Pieski, kote lii pivdám uđđâ väriovdâsteijee nomâttem tast maŋa ko sun lii sirdâšum meccihaldâttâs pargen.
Edustajaehdokkaita kirjastoapurahalautakuntaan	Ovdâsteijeeiävtukkâsah kirjerájuišeruttâlävdikoodán
Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle saamelaisedustusta ministeriön alaisuudessa toimivaan kirjastoapurahalautakuntaan.	Sämitigge iävtut máttááttâsministeriön sämmilij ovdâstâs ministeriö vyelni tuáimee kirjerájuišeruttâlävdikoodán.
Lautakunta jakaa kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia.	Lävdikodde juáhá kirječälleid já jurgâleijeid išeruuđâid já torjuid.
Ministeriö nimeää lautakuntaan yhteensä seitsemän jäsentä ja heille varajäsenet.	Mi-nisteriö noomât läbdikoodán ohtsis čiččâm jesânid já sijjân värijesânijd.
Saamelaiskäräjät asetti ehdolle seuraavat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä edustavat henkilöt: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.	Sämitigge asâttij iävtun čuávvoo puohâi kuulmâ Suomâst sarnum sämikielâ ovdâsteijee ulmuid: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus já Rauna Paadar-Leivo.
Erkki Lumisalmi edustajaksi Kolttakulttuurisäätiöön	Erkki Lumisalmi ovdâsteijen Nuorttâlâškulttuursiättusân
Erkki Lumisalmi nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi perustettavaan Kolttakulttuurisäätiöön.	Erkki Lumisalmi nomâttui sämitige ovdâsteijen uđđâ Nuorttâlâškulttuursiättusân (Kolttakulttuurisäätiö).
Saamelaismuseosäätiö pyysi keväällä patentti- ja rekisterihallitukselta lupaa Kolttakulttuurisäätiön perustamiseen.	Sämimuseosiäđus (Saamelaismuseosäätiö) táátui kiđđuv paateent- já registerhaldâttâsâst love Nuorttâlâškulttuursiättus vuáđđudmân.
Lupa säätiön perustamiseen saatiin lokakuussa 2008. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kolttasaamelaista kulttuuria sekä ylläpitää ja ohjata Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttakult-tuurikeskusta.	Lope siättus vuáđđudmân poođij roovvâdmáánust 2008. Siättus uáivilin lii tuárjuđ já ovdediđ nuorttâsämikulttuur sehe alnetoollâđ já jođettiđ nuorttâlâškulttuurkuávdáá, mii lii Čevetjäävrist.