index2.php_option=com_content_task=view_id=194_lang=finnish.html.xml

Saamelaiset – yksi kansa neljässä valtiossa Ohtâ aalmug neelji enâmist Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji eennâm, Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ kuávluin. Saamelaispoliittisen teesin mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvat ” saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa ”. Sämipoolitlâš teesi mield ” sämmiliih láá ohtâ aalmug, mon ohtâlâsvuođâ iä väldikudij rääjih uážu rikkođ ”. Saamelaiset tekevät tänä päivänä laajaa yhteistyötä yli valtiorajojen. Myös eri maissa asuvien saamelaisten keskinäinen yhteenkuuluvuudentunne on nykyään vahva. Sämmilij oohtânkulluuvâšvuotâ, mii rastaldit väldikudij raajijd, lii tááláá ääigi nanos já ovtâspargo viijđes. Yhteistyötä tekevät virallisen saamelaisyhteisön edustajat, eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisparlamentit sekä lisäksi kansalaisjärjestöt, eri alojen taide- ja ammattijärjestöt ja myös oppilaitokset. Ovtâspargo pargeeh virgálâš sämisiärváduvâi ovdâsteijeeh, Suomâst, Ruotâst já Taažâst tuáimee sämiparlameentah (sämitigge / sámediggi / sametinget), aalmuglâšseervih, jieškote-uv suorgijd ovdâsteijee taaidâ- já áámmátseervih já oppâlájádâsah-uv. Saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä tehdään myös maiden hallitusten ja paikallisten viranomaisten tasolla. Sämiaašijd kyeskee ovtâspargo pargeeh meiddei riijkâi haldâttâsâi já páihálâš virgeomâhái tääsist. Merkittävimpiä yhteisen arkipäivän rakentajia ovat saamenkielinen radio ja TV, joiden seuraamismahdollisuudet ovat laajentuneet internetin myötä kaikkialle. Merhâšitteemusah ohtsii argâpeeivi huksejeijeeh láá sämikielâlâš radio já TV, moi čuávvummáhđulâšvuođah láá internet mield vijđánâm jyehi sajan. Lisäksi sukujuuret ja yksityisten ihmisten yhteydet kulkevat luontevasti valtakuntien rajojen yli. Lasseen suhâruottâseh já ovtâskâs ulmui ohtâvuođah joteh luándulávt väldikudij raajij paijeel. Yhteinen kieli tekee saamelaisalueesta yhteisen levikkialueen myös saamenkieliselle kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle ja tiedotusvälineille ja yhteisen toiminta-alueen saamenkieliselle teatterille ja erilaisille tapahtumille musiikkifestivaaleista kirkkopäiviin. Ohtsâš kielâ taha sämikuávlust ohtsii levânemkuávlu meiddei sämikielâlâš kirjálâšvuotân, muusikkân, elleekován já median sehe ohtsii toimâkuávlu sämikielâlâš teatterân já sierâlágán tábáhtussáid muusikfestivaalâin kirkkopeivijd. Yhteisinä kielinä toimivat saamen suurin kielimuoto pohjoissaame ja luulajan-, etelä- ja koltansaame. Ohtsâš kiellân tuáimih sämikielâ stuárráámus kielâ tavesämikielâ já juulev-, maadâ- já nuorttâsämikielâ. Luulajan- ja eteläsaamea puhutaan Norjan ja Ruotsin alueilla. Juulev- já maadâsämikielâ sárnuh Taažâ já Ruotâ kuávluin. Koltansaame puolestaan toimii yhdyssiteenä Suomen ja Venäjän kolttasaamelaisten välillä. Nuorttâsämikielâ pelestis tuáimá čonâsin Suomâ já Ruošâ nuorttâsämmilij kooskâst. Pohjoissaamea käytetään perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. Tavesämikielâ kevttih ärbivuáválávt Suomâ, Ruotâ já Taažâ kuávluin. Nykyisin sen osaajia on myös Venäjän puolella. Tááláá ääigi kielâ mätteeh láá meiddei Ruošâbeln. Saamelaisväestön määrän arvioidaan yleensä olevan 60.000-100.000 välillä. Sämiaalmug mere árvušteleh lemin ohtsis 60.000-100.000 kooskâst. Norjassa on arviolta 40.000-60.000, Ruotsissa 15.000-20.000, Suomessa 9300-10.000 ja Venäjällä noin 2 000 saamelaista. Taažâst láá áárvuld 40.000-60.000, Ruotâst 15.000-20.000, Suomâst 9300-10.000 já Ruošâst nyevt 2 000 sämmilâžžâd. Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi