index2.php_option=com_content_task=view_id=194_lang=finnish.html.xml
Saamelaiset – yksi kansa neljässä valtiossa | Ohtâ aalmug neelji enâmist |
Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. | Sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji eennâm, Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ kuávluin. |
Saamelaispoliittisen teesin mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvat ” saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa ”. | Sämipoolitlâš teesi mield ” sämmiliih láá ohtâ aalmug, mon ohtâlâsvuođâ iä väldikudij rääjih uážu rikkođ ”. |
Saamelaiset tekevät tänä päivänä laajaa yhteistyötä yli valtiorajojen. Myös eri maissa asuvien saamelaisten keskinäinen yhteenkuuluvuudentunne on nykyään vahva. | Sämmilij oohtânkulluuvâšvuotâ, mii rastaldit väldikudij raajijd, lii tááláá ääigi nanos já ovtâspargo viijđes. |
Yhteistyötä tekevät virallisen saamelaisyhteisön edustajat, eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisparlamentit sekä lisäksi kansalaisjärjestöt, eri alojen taide- ja ammattijärjestöt ja myös oppilaitokset. | Ovtâspargo pargeeh virgálâš sämisiärváduvâi ovdâsteijeeh, Suomâst, Ruotâst já Taažâst tuáimee sämiparlameentah (sämitigge / sámediggi / sametinget), aalmuglâšseervih, jieškote-uv suorgijd ovdâsteijee taaidâ- já áámmátseervih já oppâlájádâsah-uv. |
Saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä tehdään myös maiden hallitusten ja paikallisten viranomaisten tasolla. | Sämiaašijd kyeskee ovtâspargo pargeeh meiddei riijkâi haldâttâsâi já páihálâš virgeomâhái tääsist. |
Merkittävimpiä yhteisen arkipäivän rakentajia ovat saamenkielinen radio ja TV, joiden seuraamismahdollisuudet ovat laajentuneet internetin myötä kaikkialle. | Merhâšitteemusah ohtsii argâpeeivi huksejeijeeh láá sämikielâlâš radio já TV, moi čuávvummáhđulâšvuođah láá internet mield vijđánâm jyehi sajan. |
Lisäksi sukujuuret ja yksityisten ihmisten yhteydet kulkevat luontevasti valtakuntien rajojen yli. | Lasseen suhâruottâseh já ovtâskâs ulmui ohtâvuođah joteh luándulávt väldikudij raajij paijeel. |
Yhteinen kieli tekee saamelaisalueesta yhteisen levikkialueen myös saamenkieliselle kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle ja tiedotusvälineille ja yhteisen toiminta-alueen saamenkieliselle teatterille ja erilaisille tapahtumille musiikkifestivaaleista kirkkopäiviin. | Ohtsâš kielâ taha sämikuávlust ohtsii levânemkuávlu meiddei sämikielâlâš kirjálâšvuotân, muusikkân, elleekován já median sehe ohtsii toimâkuávlu sämikielâlâš teatterân já sierâlágán tábáhtussáid muusikfestivaalâin kirkkopeivijd. |
Yhteisinä kielinä toimivat saamen suurin kielimuoto pohjoissaame ja luulajan-, etelä- ja koltansaame. | Ohtsâš kiellân tuáimih sämikielâ stuárráámus kielâ tavesämikielâ já juulev-, maadâ- já nuorttâsämikielâ. |
Luulajan- ja eteläsaamea puhutaan Norjan ja Ruotsin alueilla. | Juulev- já maadâsämikielâ sárnuh Taažâ já Ruotâ kuávluin. |
Koltansaame puolestaan toimii yhdyssiteenä Suomen ja Venäjän kolttasaamelaisten välillä. | Nuorttâsämikielâ pelestis tuáimá čonâsin Suomâ já Ruošâ nuorttâsämmilij kooskâst. |
Pohjoissaamea käytetään perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. | Tavesämikielâ kevttih ärbivuáválávt Suomâ, Ruotâ já Taažâ kuávluin. |
Nykyisin sen osaajia on myös Venäjän puolella. | Tááláá ääigi kielâ mätteeh láá meiddei Ruošâbeln. |
Saamelaisväestön määrän arvioidaan yleensä olevan 60.000-100.000 välillä. | Sämiaalmug mere árvušteleh lemin ohtsis 60.000-100.000 kooskâst. |
Norjassa on arviolta 40.000-60.000, Ruotsissa 15.000-20.000, Suomessa 9300-10.000 ja Venäjällä noin 2 000 saamelaista. | Taažâst láá áárvuld 40.000-60.000, Ruotâst 15.000-20.000, Suomâst 9300-10.000 já Ruošâst nyevt 2 000 sämmilâžžâd. |
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. | Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi |