Saamelaisten kansallispäivä 6.2.	Säämi aalmugpeivi 6.2.
Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää (Sámiid álbmotbeaivi) helmikuun 6. päivänä.	Neelji väldikoddeest ässee sämmiliih viettih ohtsii aalmugpeeivi kuovâmáánu 6. peeivi.
Juhlallisuuksia järjestetään silloin eri puolilla Saamenmaata.	Talle juhletilálâšvuođah uárnejuvvojeh jyehi kuávluin Sämieennâm.
Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.	Tot lii ohtâ sämmilij liputtempeeivijn, mut lasseen nuuvt Suomâ, Ruotâ ko Taažâ-uv virgeomâhááh avžuutteh almolâš liputtem.
Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.	Säämi aalmugpeivi lii vala nuorâ juhlepeivi, syemmilâš almenááhkán tot merkkejui ive 2004. Aalmugpeeivist meridui kuittâg jo ive 1992 Helsigist uárnejum 15. sämikonfereensâst já ton madduuh oleh paijeel čyeti ive tuáhá, ihán 1917. Talle Taažâ Truándimist tollui vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mon uáivilin lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já väldiđ pele sämmilijd kyeskee koččâmâššáid.
Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.	Kieđâvuššâm aartâin tehálumoseh lijjii liihâdmân, enâmij kevttimân, puásuituálun já škovlâjotemân lohtâseijee koččâmâšah.
Ensimmäisen kokouksen satakunta osanottajaa tulivat pelkästään Ruotsista ja Norjasta, eikä historiallinen kokous vielä tarkoittanut säännöllisen ja valtakunnan rajat ylittävän saamelaisyhteistyön alkua.	Vuossâmuu čuákkimân uásálistii čyeđeverd ulmuuh já sij pottii Ruotâst já Taažâst, ige historjállâš čuákkim vala uáivildâm merikoskâsijd já väldikode raajijd rastaldittee sämmilâš ovtâspargo älgim.
Silti sen merkitys oli suuri: pohja tulevalle työlle oli luotu, ja saamelaisten yhteinen esiintyminen huomattiin.	Liijká ton merhâšume lâi styeres: Vuáđu puáttee paargon lâi laaččum, já sämmilij ohtsâš čokkânem huámášui.
2008. Kuva: Pirita Näkkäläjärvi. Julkaistu kuvaajan luvalla.	Kiäččoo, et sämmilij poolitlâš tiäđulâšvuotâ koccái eidu talle.
” Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana.	”Ep lah kuássin iberdâm toimâđ oovtâst ohtân aalmugin.
Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa ”, totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan.	Onne viggâp vuossâmuu keerdi čoonnâđ - - - sämmilijd kuáimásis”, páhudij sämmilâš ovtâspargo ennin kočodum nissoonornijdume aktiiv Elsa Laula Renberg Truándim čuákkim lehâstemsavâstis.
Nykyään saamelaiset juhlivat yhteistä kansallispäiväänsä yhtä aikaa.	Tááláá ääigi sämmiliih ávudeh ohtsii aalmugpeeivi siämmáá ääigi.
Juhlallisuuksissa puhutaan eri kieliä ja pukeudutaan paikallisiin pukuihin, mutta juhlapäivä, lippu ja kansallislaulu ovat kaikkialla samat.	Juhletilálâšvuođâin ulmuuh sárnuh jieškote-uv kielâiguin já čiŋâdeteh páiháláid máccuháid, mut juhlepeivi, lippu já aalmuglâšlaavlâ láá jyehi saajeest siämmááh.
Elsa Laula Renberg – saamelaisyhteistyön äiti	Elsa Laula Renberg – sämmilâš ovtâspargo enni
Vuoden 1917 historiallisen kokouksen koollekutsujana oli naisjärjestö Brurskanken samisk kvindeforening, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttaja Elsa Laula (1877-1931).	Ive 1917 historjállii čuákkim čuákánkoččon lâi nissoonjornijdume ´Brurskanken samisk kvindeforening´, mon njunosist tooimâi aktiivlâš vaikuttutteijeenissoon Elsa Laula (1877-1931).
Hän oli alkujaan Ruotsin saamelainen, joka avioiduttuaan ja muutettuaan Norjaan tunnettiin sukunimellä Laula Renberg.	Elsa Laula lâi algâaalgâst Ruotâ sämmilâš, já ko te naajâi Tomas Renbergijn Taažân, tubdui suhânoomáin Laula Renberg.
Hänen sanansa kokouksen avauspuheenvuorossa nostavat hyvin esille vuoden 1917 kokouksen tarkoituksen: Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana.	Suu säänih čuákkim lehâstemsahâvuárust loptejii pyereest uáinusân ive 1917 čuákkim uáivil: ”Ep lah kuássin iberdâm toimâđ oovtâst ohtân aalmugin.
Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa.	Onne viggâp vuossâmuu keerdi čoonnâđ - - - sämmilijd kuáimásis”.
Kokouksen yhtenä seurauksena Ruotsin Östersundissa järjestettiin jo seuraavana vuonna (1918) valtakunnallinen saamelaiskokous, jonka keskeisiksi asioiksi nousivat koulukysymykset.	Čuákkim ohtân čuávumuššân uárnejui Ruotâ Östersundist jo puáttee ive (1918) väldikodálâš sämičuákkim, mon kuávdášlâš äššin luptânii škovlâkoččâmâšah.
Norjassa vastaava valtakunnallinen saamelaiskokous järjestettiin Tenon kunnassa vuonna 1919.	Taažâst siämmáá västideijee väldikodálâš sämičuákkim uárnejui Tiänu kieldâst ive 1919.
Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen.	Elsa Laula lâi jo ovdeláá vaikuttâm aktiivlávt sämmilâš servitooimâ älgimân.
Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja.	Sun lâi ive 1904 Ruotâst vuáđudum vuossâmuu sämiseervi, Wilhelmina-Åsele sämiseervi, saavâjođetteijee.
Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa poronhoitajasaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemiseksi ja pyrki vaikuttamaan saamelaisten kouluoloihin.	Komitea pargo puátusin vuáđuduvvojii Ruotân sierânâs noomaadškoovlah (nomadskola), moi máttááttâsâst iä kuittâg sämiseervij vátámâšah ennuskin valdum vuotân.
Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906-08, nekin Ruotsin tapaan eteläsaamelaisilla alueilla.	Elsa Laula Renberg vaikuttij aktiivlávt sämiseervi šoddâmân meid Taažâst, kost vuáđuduvvojii vittâ sämiseervi iivijn 1906-08, toh-uv Ruotâ vyevi náálá maadâsämikuávluin.
Finnmarkenin alueella saamelaisyhdistysten perustaminen oli vilkasta 1910–luvulla.	Finnmark kuávlust sämiseervih vuáduduvvojii ennuv 1910–lovvoost.
Yhdistystoiminnan lisäksi Norjan ja Ruotsin saamelaiset pyrkivät 1900–luvun alussa ajamaan asioitaan myös sanomalehtien avulla.	Servitooimâ lasseen viggii Taažâ já Ruotâ sämmiliih 1900–lovo aalgâst vyeijiđ ašijdis meiddei aavisijguin.
Vuonna 1904 Finnmarkissa perustettu sanomalehti Sagai Muittaleagje (Uutisten kertoja) jää historiaan ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp-Issát) saamisessa Norjan Suurkäräjille kahdeksi istuntokaudeksi (1906-1912).	Ive 1904 Finnmarkist vuáđudum aavis Sagai Muittaleagje (Saavâi muštâleijee) paasij historján vuossâmuu sämmilâš riijkâpeivialmaa Isak Saba (Sápp-Issát) finniimist Taažâ Stuorrâtiigán kyevti čuákkimpajan (1906-1912).
Suomen saamelaisten yhdistystoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, kun Samii Litto–Saamelaisten yhdistys perustettiin evakkomatkalla Alavieskassa.	Suomâ sämmilij servitoimâ aalgij nube maailmsuáđi maŋa, ive 1945, kun Samii Litto–Saamelaisten yhdistys vuáđudui evakkomääđhi ääigi Alavieskast.
Sitä ennen olivat suomalaiset Lapin ystävät perustaneet Lapin Sivistysseuran (Sámi Cuvgehussearvi) vuonna 1932 Helsingissä.	Tađe ovdil lijjii syemmiliih Lapin ystävät vuáđudâm Lapin Sivistysseura (Säämi Čuovviittâsservi) ive 1932 Helsigist.
Seura alkoi vuonna 1934 julkaista saamenkielistä Sabmelaš–lehteä ja vaikutti yhdessä Samii Litton kanssa ensimmäisen saamelaisasiain komitean asettamiseen Suomessa vuonna 1949. Samii Litton aikaansaannoksiin voidaan lisäksi lukea Saamelaisten kristillisen kansanopiston (Sámii kristtalaš nuoraidskuvla) perustaminen Inariin vuonna 1952 (-1993) ja Saamelaismuseon (Sámi musea) avaaminen kävijöille Inarissa vuonna 1962. Saamelaismuseo on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen suosituimmista museoista, ks. www.siida.fi.	Servi almostitškuođij ive 1934 sämikielâlâš Sabmelaš–loostâ já vaikuttij oovtâst Samii Littoin vuossâmuu sämiašij komitea aasâtmân Suomâst ive 1949. Samii Litto ááigánfinniimáid puáhtá vala rekinistiđ Säämi kristâlâš nuorâiškoovlâ vuáđudem Anarân ive 1952 (-1993) já Sämimuseo lekkâm jotteid Anarist ive 1962. Sämimuseo tuáimá ain-uv já tot lii ohtâ Suomâ pivnohumosijn museoin, kj. www.siida.fi.
Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan 2004	Käldeeh:
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia	Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi