index2.php_option=com_content_task=view_id=198_lang=finnish.html.xml

Saamen suvun laulu - Sámi soga lávlla Säämi suuvâ laavlâ Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten kansallislaulu. Säämi suuvâ laavlâ/ Sámi soga lávlla lii sämmilij aalmuglâšlaavlâ. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875-1921). Lavluu saanijd lii čáállám sämmilij merkkâalmai Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies. Sun lâi Finnmark Uunjaargâst (Unjárga/ Uuniemi) šaddaaš, lamaš máttáátteijee já vuossâmuš sämmilâš riijkâpeeivialmai. Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie. Saba tihtâ väljejui aalmuglâšlaavlân 13. säämi konfereensâst Årest porgemáánust 1986. Lavluu nuotâ lii pieijâm taažâ Arne Sørlie. Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen. Nuottâ tuhhiittui virgálávt säämi 15. konfereensâst Helsigist ive 1992. Säämi suuvâ laavlâ lii jurgâlum kuuđâ sämikielân já meid suomâkielân. Jurgâlus lii toohâm Otto Manninen. Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten. Aalmuglâšlaavlâ lávloo jyehi saajeest, kost tuálloo sämmilij juhle. Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Táválávt tot lávloo čuožžâd. Isak Mikal (Mikkel) šoodâi Per Sabbasen já Britha Aikio čiččâmpärnisâš perruu nubben nuorâmužžân. Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin. Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh. Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä. Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs. Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös opettaja ja poliitikko. Saba lii tobdos eromâšávt sämmilij aalmuglâšlavluu sännejeijen, mut sun lâi meiddei säämi máttááttee já politijkkár. Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. Vuossâmužžân säämi riijkâpeivialmajin Taažâ Stuorrâtiggeest iivijn 1907-1912 sun ovdâstij Ruija pargeipiäláduv. Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia. Saba šoodâi väljejuđ riijkâpeivijd, ko sun luhostui tuálvuđ ovdâskulij sämmilij vuoigâdvuođâid kyeskee ohjelm, mast tiäduttui eres lasseen sämikielâlâš immeelpalvâlusâi já ráámmáttij tehálâšvuotâ já mast váttojii ohtâlâs eennâmuástimvuoigâdvuođah. Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois. Ko Saba vaikuttij Taažâst lâi tobbeen vala virgálâš táruiduttempolitiik äigi, mon viggâmuššân lâi sämikielâ já sämikulttuur meddâlväldim. Isak Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. Saba jaamij algâkeesit ive 1921 tuše 46-ihásâžžân. Sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön. Säämi aavis Nuorttanáste almostitij forgâ Saba jäämmim maŋa muštočalluu, mon mield sämmiliih lijjii monâttâm tehálii ovdâsteijes, kote kuođâttij maŋŋaalsis suhâpuolvâi ááigán ellee äärbi. Kuuntele ja laula pohjoissaameksi Kuldâl já láávlu tavesämikielân (julkaistu esittäjän luvalla) (almostittum lávloo luuvijn) Kuuntele ja laula inarinsaameksi Kuldâl já láávlu anarâškielân (julkaistu esittäjien luvalla) mist lii stuorrâ Säämieennâm. Kuuntele ja laula koltansaameksi Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin, (julkaistu esittäjien luvalla) Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin Sanat suomeksi alanedeh alme vuástá; Terve, sitkeä sa heimo, Terve, rakas rauhan juuri, veljesriidan raastamaton, veljesveren vuotamaton Saamen heimo hiljainen! iäccá kuittâg enâmijdis. Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä. Má háliist láá mánutteveh, ki ordeijee kuovsâkkâsah, Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme! ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo, juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin, Suku vankka Päivän poikain, ei sua voita vainolainen, kultakieltäs jos vain vaalit, taattojen jos neuvot muistat: Saamien on Saamen maa! kerrisskaalâ maa ij mield.