Saamen suvun laulu - Sámi soga lávlla |
Säämi suuvâ laavlâ |
Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten kansallislaulu. |
Säämi suuvâ laavlâ/ Sámi soga lávlla lii sämmilij aalmuglâšlaavlâ. |
Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875-1921). |
Lavluu saanijd lii čáállám sämmilij merkkâalmai Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). |
Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies. |
Sun lâi Finnmark Uunjaargâst (Unjárga/ Uuniemi) šaddaaš, lamaš máttáátteijee já vuossâmuš sämmilâš riijkâpeeivialmai. |
Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie. |
Saba tihtâ väljejui aalmuglâšlaavlân 13. säämi konfereensâst Årest porgemáánust 1986. Lavluu nuotâ lii pieijâm taažâ Arne Sørlie. |
Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen. |
Nuottâ tuhhiittui virgálávt säämi 15. konfereensâst Helsigist ive 1992. Säämi suuvâ laavlâ lii jurgâlum kuuđâ sämikielân já meid suomâkielân. Jurgâlus lii toohâm Otto Manninen. |
Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten. |
Aalmuglâšlaavlâ lávloo jyehi saajeest, kost tuálloo sämmilij juhle. |
Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. |
Táválávt tot lávloo čuožžâd. Isak Mikal (Mikkel) šoodâi Per Sabbasen já Britha Aikio čiččâmpärnisâš perruu nubben nuorâmužžân. |
Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin. |
Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh. |
Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä. |
Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs. |
Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös opettaja ja poliitikko. |
Saba lii tobdos eromâšávt sämmilij aalmuglâšlavluu sännejeijen, mut sun lâi meiddei säämi máttááttee já politijkkár. |
Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. |
Vuossâmužžân säämi riijkâpeivialmajin Taažâ Stuorrâtiggeest iivijn 1907-1912 sun ovdâstij Ruija pargeipiäláduv. |
Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia. |
Saba šoodâi väljejuđ riijkâpeivijd, ko sun luhostui tuálvuđ ovdâskulij sämmilij vuoigâdvuođâid kyeskee ohjelm, mast tiäduttui eres lasseen sämikielâlâš immeelpalvâlusâi já ráámmáttij tehálâšvuotâ já mast váttojii ohtâlâs eennâmuástimvuoigâdvuođah. |
Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois. |
Ko Saba vaikuttij Taažâst lâi tobbeen vala virgálâš táruiduttempolitiik äigi, mon viggâmuššân lâi sämikielâ já sämikulttuur meddâlväldim. |
Isak Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. |
Saba jaamij algâkeesit ive 1921 tuše 46-ihásâžžân. |
Sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön. |
Säämi aavis Nuorttanáste almostitij forgâ Saba jäämmim maŋa muštočalluu, mon mield sämmiliih lijjii monâttâm tehálii ovdâsteijes, kote kuođâttij maŋŋaalsis suhâpuolvâi ááigán ellee äärbi. |
Kuuntele ja laula pohjoissaameksi |
Kuldâl já láávlu tavesämikielân |
(julkaistu esittäjän luvalla) |
(almostittum lávloo luuvijn) |
Kuuntele ja laula inarinsaameksi |
Kuldâl já láávlu anarâškielân |
(julkaistu esittäjien luvalla) |
mist lii stuorrâ Säämieennâm. |
Kuuntele ja laula koltansaameksi |
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin, |
(julkaistu esittäjien luvalla) |
Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin |
Sanat suomeksi |
alanedeh alme vuástá; |
Terve, sitkeä sa heimo, Terve, rakas rauhan juuri, veljesriidan raastamaton, veljesveren vuotamaton Saamen heimo hiljainen! |
iäccá kuittâg enâmijdis. |
Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä. |
Má háliist láá mánutteveh, ki ordeijee kuovsâkkâsah, |
Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme! |
ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo, juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin, |
Suku vankka Päivän poikain, ei sua voita vainolainen, kultakieltäs jos vain vaalit, taattojen jos neuvot muistat: Saamien on Saamen maa! |
kerrisskaalâ maa ij mield. |