Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot.	Säämi lippu Säämi lippu spiekâst čielgâsávt Tave-enâmij liipuin, main puohâin láá ristâkovoset.
Saamen lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen ympyrä kuuta.	Säämi liipu ruopsis rieggee kovvee piäiváá já čuovjis rieggee máánu.
Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat.	Liipu kovearttâ puátá nuáidiruumbust já Ruotâ sämmilii Anders Fjellner (1795–1876) tiivtâst Biejjie-baernie ađai Piäiváápäärnih.
Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.	Fjellner kovvee tivtâstis sämmilijd piäiváá nieidân já kandân.
Ensimmäisenä omaa lippua saamelaisille ehdotti taiteilija Synnøve Persen, joka myös suunnitteli oman lippuehdotuksensa.	Vuossâmužžân jieijâs liipu sämmiláid iävtuttij taaidâr Synnøve Persen, kote meiddei vuávái jieijâs lippuiävtuttâs.
Persenin kolmiväristä lippua ehdittiin käyttää mm. Altan vesivoimalan ja padon vastustamisen yhteydessä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, mutta se ei jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön.	Persen kuulmâivnásâš liipu kiergânii kevttiđ el. Alta čäcivyeimiruustig já puáđu vuástálistem ohtâvuođâst 1970- já 1980-lovoi jorgalduvâst, mut tot ij pááccám kuhheebáigásâš kiävtun.
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Sámiráddi/ Samerådet/ Saami council) päätti käynnistää lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla.	Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ sämmilij ovtâspargoservi Sämirääđi (Sámiráddi/ Samerådet/ Saami council) meridij pieijâđ joton liipu vuávámkišto 1980-lovvoost.
Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl.	Vuáittám liipu vuávái Taažâ sämmilâš Astrid Båhl.
Hänen suunnittelemassaan lipussa leiskuvat kirkas punainen, sininen, keltainen ja vihreä.	Suu vuávám liipust šliäđguh šelis ruopsâd, čuovjâd, fiskâd já ruánáá.
Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, gáktissa.	Siämmáid iivnijd láá ärbivuáválávt kiävttám sämmilij aalmug- já aalmuglâšpihtâsist, máccuhist.
Lippu hyväksyttiin saamelaisten viralliseksi symboliksi saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa Åressa 15. elokuuta 1986. Samalla hyväksyttiin myös toinen kansallinen symboli: Sámi soga lávlla/Saamen suvun laulu.	Lippu tuhhiittui sämmilij virgálâš symboolân sämmilij 13. tave-eennâmlâš konfereensâst Årest 15. porgemáánu 1986. Siämmást tuhhiittui meiddei nubbe aalmuglâš symbool: Sámi soga lávlla/ Säämi suuvâ laavlâ.
Saamelaisilla on nykyään 11 yhteistä saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää.	Sämmilijn láá tááláá ääigi 11 liputtempeivid, moh tuhhiittuvvojii ohtsâš säämi konfereensâst.
Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta.	Suomâ sisašijministeriö avžut säämi liputtempeivijd meiddei almolâš liputtem.
Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja.	Liiputmist kalga nuávdittiđ jieškote-uv väldikode laavâid.
Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on juhlamielen, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä.	Ovtâskâs ulmust, siärváduvâst já irâttâsâst lii juhlemielâ, kunnijâttem tâi soro čäittimân lope liputtiđ Säämi lippuin eres-uv peeivij ko virgálâš liputtempeeivij. Säämi lippupeeivih
Saamelaisten liputuspäivät 6.2.	6.2. Säämi aalmugpeivi
Saamelaisten kansallispäivä Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaiskokous, jonne oli kokoontunut sekä pohjois- että eteläsaamelaisia.	Kuovâmáánu 6. peeivi 1917 tollui Taažâ Truándimist vuossâmuš sämmilij čuákkim, kuus lijjii čokkânâm tave- já maadâsämmiliih.
Kokousta pidetään pohjoismaisen saamelaisyhteistyön alkuna.	Čuákkim tuálloo sämmilij tave-eennâmlâš ovtâspargo algân.
Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä Suomen Saamelaiskäräjät (Sámediggi), perustettiin omalla laillaan vuonna 1995. Sen virallisia avajaisia vietettiin 2.3.	2.3. Suomâ Sämitige vuáđudempeivi Suomâ Sämitigge/Sámediggi, vuáđudui jieijâs lavváin ive 1995. Ton virgálâš lekkâmijd viettii 2.3.1996.
Marian päivä Saamelaisten perinteinen juhlapäivä.	Máárjápeivi Sämmilij ärbivuáválâš juhlepeivi.
Marian päivän ajankohta kalenterissa vaihtelee ja päivää voidaan juhlia eri maiden Marian päivän mukaan.	Máárjápeeivi äigimuddo kalenderist muttuustâl já peeivi puáhtá juhlođ jieškote-uv enâmij Máárjápeeivi mield.
Juhannuspäivä Yleinen juhlapäivä.	Jonsahpeivi Almolâš juhlepeivi.
Voidaan liputtaa eri maiden juhannuspäivän mukaan.	Puáhtá liputtiđ jieškote-uv enâmij jonsahpeeivi mield.
9.8.	9.8. OA aalmugijkoskâsâš algâaalmugij peivi
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt 9.8.	Ovtâstum aalmugeh lii nomâttâm 9.8. aalmugijkoskâsâš algâaalmugij peivin.
Saamen lipun hyväksymispäivä Saamen lippu hyväksyttiin Saamelaisten 13. konferenssissa 15.8.	15.8. Säämi liipu tuhhiittempeivi Säämi lippu tuhhiittui Säämi 13. konfereensâst 15.8.1986 Årest Ruotâst.
1986 Åressa Ruotsissa. 18.8.	18.8. Sämirääđi vuáđudempeivi
Saamelaisneuvoston perustamispäivä Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti saamelaisten 2. pohjoismaisessa konferenssissa 18.8.	Sämirääđi vuáđudui virgálávt Säämi 2. tave-eennâmlâš konfereensâst 18.8.1956 Taažâ Kárášjuuvâst.
1956 Norjan Kaarasjoella. 26.8.	26.8. Ruotâ Sämitige vuáđudempeivi
Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä Ruotsin Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia vietettiin 26.8.	Ruotâ Sämitigge (Sámediggi/Sametinget) vuáđudui jieijâs lavváin ive 1992. Ton virgálâš lekkâmijd viettii 26.8.1993.
Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä Norjan Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1987. Sen virallisia avajaisia vietettiin 9.10.	9.10. Taažâ Sämitige vuáđudempeivi Taažâ Sämitigge (Sámediggi/Sametinget) vuáđudui jieijâs lavváin ive 1987. Ton virgálâš lekkâmijd viettii 9.10.1989.
Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi Parlamenta) perustamispäivä Suomessa annettiin asetus Saamelaisvaltuuskunnasta 9.11.	9.11. Säämi Parlament (Sámi Parlamenta) vuáđudempeivi
1973. Sámi Parlamenta/ Saamelaisvaltuuskunta oli vuonna 1996 toimintansa aloittaneen uuden edustuksellisen elimen, Saamelaiskäräjien, edeltäjä.	Suomâst adelui asâttâs Säämi Parlameentâst 9.11.1973. Sámi Parlamenta/ Säämi Parlament lâi ive 1996 tooimâs algâttâm uđđâ ovdâsteijee orgaan, Sämitige, oovdâstjottee.
Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä Isak Saba syntyi 15.11.	15.11. Vuossâmuu säämi riijkâpeivialmaa Isak Saba (Sápp Issát) šoddâmpeivi
Hän oli Norjan Suurkäräjien jäsenen kahden kauden ajan (1906-1912) Isak Saba edusti työväenpuoluetta.	Isak Saba šoodâi 15.11.1875 Uunjaargâst Vaarjâgist. Sun lâi Taažâ Stuorrâtige jesânin kyehti paje (1906-1912) pargeipiäláduv ovdâsteijen.
Anders Fjellner syntyi taivasalla Ruotsin Härjedalenissa syyskuun 18. päivänä vuonna 1795 saamelaiseen perheeseen.	Anders Fjellner šoodâi olgon Ruotâ Härjedalenist čohčâmáánu 18. peeivi 1795 sämmilâš perrui.
Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.	Suu äijih jaamij ko Anders lâi vala páárnáš, mut huolhijdis iššijn sun poostij škovliidâttâđ já čođâlditij 1800-lovo aalgâbeln paapâoopâid Uppsala ollâopâttuvâst.
Fjellner toimi pappisvihkimyksensä jälkeen aluksi kiertävänä saarnaajana Jukkasjärvellä ja Karesuvannossa.	Fjellner tooimâi pappânvihkâm maŋa vistig jottee särnideijen Jukkasjäävrist já Kärisavonist.
Kertoman mukaan hän oli niin lyhyt, että saarnastuolissakin oli seisottava jakkaran päällä.	Muštâluvvoo, et sun lâi nuuvt ucce, et särnistoovlist-uv ferttij čuážžuđ peeŋkâ alne.
Työnsä ohella Fjellner omistautui kansallisromanttisten aatevirtausten vaikutuksesta myös saamelaisen kansanperinteen, kuten joikujen, myyttien, legendojen ja laulujen muistiin merkitsemiselle.	Pargoos lasseen Fjellner vuájui aalmuglâšromanttisâš jurdui vaikuttâsâst meiddei säämi aalmugärbivuáhán, tegu juáigusij, myytij, legendai já lavlui muušton merkkiimân.
Hän käänsi keräämiään ja kirjaamiaan saamenkielisiä tekstejä niin, että myös muilla kuin saamenkielisillä oli mahdollisuus tutustua niihin.	Sun jurgâlij jieijâs nuurrâm já kirjim sämikielâlâš teevstâid nuuvt, et iärásijn-uv ko sämikielâlijn lâi máhđulâšvuotâ uápásmuđ toid.
Fjellner kertoi kuulleensa muistiin merkitsemänsä joikurunot eri puolilta Saamenmaata.	Fjellner muštâlij, et lâi kuullâm juáigustiivtâid jieškote-uv kuávluin Sämieennâm, maid lâi merkkim pajas.
Jälkipolville parhaiten on säilynyt Saamen lippuun kytkeytyvä Biejjie-baernie-runo. Tuo runo on tyyliltään, mitaltaan ja sisällöltään niin taidokas, ettei sen uskota olevan puhtaasti suullista kansanperinnettä.	Maajeeldpuáttee suhâpuolváid pyeremustáá siäilum Biejjie-baernie–tihtâ lii stiijlâ, kukkoduv já siskáldâs peeleest nuuvt čeepiht čaallum, et ulmuuh iä osko lemin ton puttásávt njálmálâš aalmuglâšärbivyevi.
Fjellnerin maine innokkaana ja uppoutuvana kuuntelijana ja loistavana tarinankertojana ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että monet saamelaiskulttuurin tutkijat ovatkin päätyneet pitämään runoa paitsi perinteikkäänä joikurunona, myös kirjailijan taidonnäytteenä.	Fjellner peegij lemin movtigis já tärhis kuldâleijee já čepis mainâsteijee. Taah ääših láá uásild vaikuttâm maaŋgâi sämikulttuur totkei uáivilân tast, et tihtâ lii ärbivuáválâš juáigustihtâ, mut meiddei kirječällee táiđučááitus.
Saamen lippuun hengen puhaltanut Anders Fjellnerin runo Beaivvi bárdni on myyttinen sankarirunoelma.	Säämi liipu vuoiŋâ adeleijee Anders Fjellner tihtâ Piäiváá pärni lii myyttisâš sángártivtâstâh.
Siinä päivän poika matkustaa jättiläisten maahan, rakastuu siellä jättiläisen tyttäreen ja lopulta nai tämän.	Tast piäiváá pärni maađhâš jietânâsâi enâmân, ráhistuvá tobbeen jietânâs nieidân já loopâst náájá suin.
Liitosta syntyvät Päivän pojat, joista saamelaiset polveutuvat.	Littoost čaddeh Piäiváá kaandah (Kállákaandah/ Gaalla-baernie), main sämmiliih láá vuálguliih.
Seuraavassa ensimmäisiä säkeitä Fjellnerin pitkästä runoelmasta, joka kertoo Päivän pojan kosiomatkasta jättiläisten maailmaan.	Čuávvon láá vuossâmuuh veerstah Fjellner kuhes tivtâstuvâst, moh muštâleh Piäiváá kaandâ suáŋŋummääđhist jietânâsâi mailmân.
Fjellnerin alkuperäiskieli oli eteläsaame, josta runo on käännetty pohjoissaameksi (Harald Gaski), inarinsaameksi (Ilmari Mattus) ja englanniksi (Tr.	Fjellner algâalgâlâš kielâ lâi maadâsämikielâ, mast tihtâ lii jurgâlum tavesämikielân (Harald Gaski), anarâškielân (Ilmari Mattus) já eŋgâlâskielân (Tr.
John Weinstock).	John Weinstock).
Runosäkeet kirjasta julkaistu Gaskin ja Davvi Girjin luvalla.	Käldeeh:
Eteläsaameksi:	Maadâsämikielân:
Pohjoissaameksi:	Tavesämikielân:
Inarinsaameksi:	Anarâškielân:
(käännös Ilmari Mattus 2009)	(jurgâlum Ilmari Mattus 2009)