index2.php_option=com_content_task=view_id=218_lang=finnish.html.xml

Saamen kielet	Sämikielah
Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä.	Ko lii saahâ Sämikielâst ij uáivilduu tuše oovtâ kielâ.
Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.	Sämikielâhäämih láá ohtsis love, main oovce sárnoo ain-uv Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ kuávluin.
Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja ne ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukukieliä.	Sämikielah kuleh uralilâš kielâjuávhu syemmilâš-ugrilâš suárgán já toh láá nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi aldemuuh hyelkkikielah.
Itämerensuomalaisista kielistä suurimpia ovat suomi ja viro.	Nuorttâmeerâsyemmilâš kielâin stuárráámusah láá suomâkielâ já eestikielâ.
Saamelaiskielet puolestaan jaetaan länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin.	Sämikielah pelestis juáhhojeh uárji- já nuorttâsämikieláid.
Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.	Uárjisämikielah láá maadâ-, ume-, pittáám-, juulev- sehe tavesämikielâ já nuorttâsämikielah láá aanaar-, nuorttâ-, äkkil-, kildin- já tarjesämikielâ.
Saamen kielet muodostavat paikoittain murrejatkumon, eli jotkut läheisten saamen kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan.	Sämikielah hämmejeh pááihui suommânrááiđu, ađai motomeh ránnjákielâi sárnooh pyehtih iberdiđ nubijdis.
Yleensä kuitenkin kielten väliset rajat ovat selviä, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä.	Táválávt kuittâg kielâi koskâsiih rääjih láá čielgâseh, ige nube sämikielâ sárnoo ibbeerd nube kielâ opâttâlhánnáá tom.
Kielten välistä ymmärtämistä ovat edesauttaneet niiden väliset kontaktit ja käyttö samoilla alueilla.	Kielâi koskâsâš iberdem láá išedâm toi koskâsiih ohtâvuođah já kevttim siämmáin kuávluin.
Karttaan merkityt kielten väliset rajat viittaavat kielten perinteisiin käyttöalueisiin.	Káártán merkkejum kielâi koskâsiih rääjih čujotteh kielâi ärbivuáválijd kevttimkuávloid.
Saamea puhuvien henkilöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja.	Sämikielâ sárnoo ulmui meereest iä lah tärkkilis tiäđuh.
Saamen kielten asema on ollut pitkään heikko ja sen on voinut ilmoittaa henkikirjoittajalle äidinkielekseen (Suomessa) vasta ensimmäisen saamen kielilain tultua voimaan vuonna 1992.	Sämikielâi sajattâh lii lamaš kuhháá hiäju já tom lii puáhtám almottiđ jieggâčällei eenikielânis (Suomâst) iäskán vuossâmuu säämi kielâlaavâ vuáimán puáttim maŋa ive 1992.
Saamen kielen puhujat ovat nykyisin lähes poikkeuksetta kaksi- tai jopa kolmikielisiä, eikä väestökirjoihin voi ilmoittaa äidinkielekseen kuin yhden kielen.	Sämikielâ sárnooh láá tááláá ääigi masa puoh kyevti- tâi joba kuulmâkielâliih, ige aalmugkirjijd pyevti almottiđ eenikielân ko oovtâ kielâ.
Oletettavasti saamen kielten puhujien määrä on kokonaisuudessaan 30.000-50.000 välillä.	Jurdemist lii, et sämikielâi sárnoi meeri ličij ubânâssân 30.000-50.000 kooskâst.
Suomessa puhutaan kolmea saamea	Suomâst sárnojeh kulmâ sämikielâ
Kaikista saamenpuhujista arviolta 75-90 % puhuu pohjoissaamea (dávvisámegiella).	Puohâin sämikielâsárnoin suullân 75-90% sárnuh tavesämikielâ ađai orjâlâškielâ (dávvisámegiella).
Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli.	Tot lii Tave-enâmijn enâmustáá kevttum já meid Suomâ stuárráámus sämikielâ.
Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa.	Ton árbivuáváliih sárnumkuávluh Suomâst láá Ucjuuhâ, Aanaar, Iänudâh já Suáđigil taveuási.
Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.	Iänááš uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš.
Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla.	Suomâst, Taažâst já Ruotâst kuhháá pištám lädijduttempaje maŋa aalgij tavesämikielâ iäláskem jo 1960- já 1970-lovvoin já tááláá ääigi kielâ kulloo já uáinoo miätá sämikuávlu.
Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978.	Tavesämikielâ ohtâlâš tave-eennâmlâš ortografia ađai čäällimvyehi tuhhiittui ive 1978.
Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit.	Ton rääjist tavesämikielâlâš kirjálâšvuotâ lii almostittum eenâb ko ovdebijn ihečuođijn ohtsis já tot lii juksâm ovdiist vijđásubboid lohheepirrâduvâid.
Kaksi muuta Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat inarin- ja koltansaame (anarâškielâ, sääŠmkiõll).	Kyehti eres Suomâst sarnum sämikielâ láá aanaar- já nuorttâsämikielâ (sääŠmkiõll).
Niitä molempia puhuu äidinkielenään arviolta noin 300 henkeä.	Taid kuohtuid sárnuh eenikielânis suullân 300 olmožid.
Inarinsaame	Aanaarsämikielâ ađai anarâškielâ
Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.	Aanaarsämikielâliih láá Suomâst áinoo sämmilâšjuávkku, mii lii ärbivuáválávt aassâm tuše oovtâ staatâ kuávlust.
Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 20 vuotta sitten.	Inarinsämikielâ tile lâi uáli heeitug vala 20 ihheed tassaaš.
Aktiivisen Inarinsaamen yhdistyksen ja monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena kieli on saanut uusia puhujia ja elvytyshankkeet jatkuvat kaiken aikaa.	Aktiivlâš Anarâškielâ seervi já maaŋgâlágán kielâ iäláskittemhaavâi puátusin kielâ lii finnim uđđâ sárnoid já iäláskittemhaavah juátkojeh ubâ ääigi.
Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta.	Aanaarsämikielâ iäláskittem lii pyevtittâm puátusijd.
Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992.	Aanaarsämikielâ riehtâčäällimvyehi, ortografia, tuhhiittui ive 1992.
Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä jatkaa toimintaansa kunnallisena päivähoitopaikkana, jonka Inarin kunta hankkii ostopalveluna Inarinsaamen yhdistykseltä.	Aanaar markkânist ive 1997 algâttâm anarâškielâ kielâpiervâl juátká tooimâs kieldâlâš pieivikiäččusaijeen, mon Aanaar kieldâ hááhá uástupalvâlussân Anarâškielâ seervist.
Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000 - luvun alussa.	Anarâškielâlâš vuáđumáttááttâs algâttui 2000 - lovo aalgâst.
Viime vuosina Inarin kirkonkylässä koulunsa aloittaneiden inarinsaamenkielisten oppilaiden ryhmä on ollut suurempi kuin pohjoissaamenkielinen opetusryhmä.	Majemui iivij Aanaar markkânist škoovlâs algâttâm anarâškielâlâš uáppei juávkku lii lamaš stuárráb ko tavesämikielâlâš uáppei juávkku.
Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia.	Anarâškielâ iäláskittemtoimâ juátkoo havváin, mast el. škuávlejuvvojeh uđđâ anarâškielâtáiđusiih máttáátteijeeh.
Hanketta johtaa vuonna 2007 inarinsaamen kielessä (ainoana ja ensimmäisenä maailmassa) tohtoriksi väitellyt Marja-Liisa Olthuis.	Haavâ joođeet ive 2007 aanaarsämikielâst (áinoo já vuossâmuš mailmist) tuáhtárân nágáttâllâm Marja-Liisa Olthuis.
Koltansaame	Nuorttâsämikielâ ađai nuorttâlâškielâ
Koltansaamen perinteinen alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin.	Nuorttâsämikielâ ärbivuáválâš kuávlu olá Taažâ Njiävđámist (Neiden) Ruošâ Piäcámân já Toollâmjuuvâ Sáámán.
Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma.	Kuávlu lii tááláá ääigi kuulmâ väldikode raajij luádudem.
Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kylät.	Suomâbeln nuorttâsämmilij aassâmkuávdááh láá Čevetjäävri, Njellim já Kiđđâjäävri siijdah.
Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia.	Nuorttâsämikielâ sárnooh láá árvuštâllum lemin ovdil maailmsoođij motomeh tuhátteh.
Nykyisin koltansaamea äidinkielenään puhuvia arvioidaan olevan noin 300.	Tááláá ääigi nuorttâsämikielâ eenikielânis sárnooh nabdojeh lemin suullân 300.
Sodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa.	Suáđih cyevkkejii buorttâlâšâi ärbivuáválâš sijdâaassâm, sosiaallâš- já suhâráhtusijd já siämmást hiäjusmittii meid kielâ sajattuv.
Myös koltansaamen kieltä on elvytetty monin tavoin.	Meid nuorttâsämikielâ lii iäláskittum maaŋgânáál.
Koltansaamenkielinen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993.	Nuorttâsämikielâlâš kielâpiervâlkeččâlâddâm algâttui Čevetjäävrist ive 1993.
Toimintaa jatkettiin vuodesta 1997 alkaen kunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien EU-hankkeiden turvin.	Toimâ jotkui ive 1997 rääjist kieldâ já tastoo sämitige EU-haavâi vievâst.
Kielipesätoiminta katkesi 2000-luvulla ja aloitettiin kunnallisena päivähoitona uudelleen syksyllä 2008 Ivalossa.	Kielâpiervâltoimâ potkânij 2000-lovvoost já algâttui kieldâlâš peivitipšon uđđâsist čohčuv 2008 Avelist.
Koltansaamea opetetaan peruskoulussa ja se on opetuskielenä pienelle oppilasryhmälle.	Nuorttâsämikielâ máttááttuvvoo vuáđuškoovlâst já tot lii uccâ uáppeejuávkun máttááttâskielân.
Yle Sámi radio lähettää ohjelmia kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä.	Yle Sámi radio vuolgât ohjelmid puohâin kulmáin Suomâ sämikielân.
Inarin- ja koltansaamenkielisten lähetysten osuus on kuitenkin huomattavasti pohjoissaamenkielisiä lähetyksiä pienempää.	Aanaar- já nuorttâsämikielâlâš vuolgâttâsâi uási lii kuittâg čuuvtij ucceeb ko tavesämikielâlâš vuolgâttâsâi uási.
Lähteitä ja linkkejä:	Käldeeh já liiŋkah:
Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja	Anarâškielâ já anarâškielâlâš oppâmateriaaleh
Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja	Nuorttâsämikielâ já nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaaleh
Pohjoissaamen kielen ja pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja	Tavesämikielâ já tavesämikielâlâš oppâmateriaaleh
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen korkeasta opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa	Oulu ollâopâttuv Giellagas - instituutâst lii väldikodálâš sierânâspargo sämikielâ aaleeb máttááttâsâst já tutkâmušâst Suomâst
Helsingin yliopiston saamen tutkimus	Helsig ollâopâttuv säämi tutkâmuš
Saamelainen korkeakoulu / Sámi allaskuvla Norjan Koutokeinossa	Säämi ollâškovlâ / Sámi allaskuvla Taažâ Kuovdâkiäinust
Saamen kielen sanakirja- ja terminologiaportaali risten.no	Tavesämikielâ sänikirje- já terminologiaportaal risten.no
Saamelaismuseo Siidan kotisivut www.siida.fi	Sämimuseo Siijdâ päikkisiijđoh www.siida.fi
Inarinsaamelaiset - Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti	Aanaarsämmiliih - Anarâškielâ seervi já Sämimuseo Siijdâ pyevtittem tiätupakkeet
Kolttasaamelaiset - Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti	Nuorttâsämmiliih - Sämimuseo Siijdâ pyevtittem tiätupakkeet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tekee myös saamen kielenhuoltotyötä	Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš taha meid sämikielâ huolâttâspargo
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Álgu - saamelaiskielten sanojen alkuperä	Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš: Álgu - sämikielâi saanij algâpuáttim
Pohjoismainen saamen kielen lautakunta julkaisee kielisivustoa www.giella.org	Tave-eennâmlâš säämi kielâlävdikodde almostit kielâsiijđoid www.giella.org
YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella Suomen saamen kielellä	YLE Sámi radio vuolgât ohjelm kuulmâ Suomâ sämikielân
Saamenkieliset palvelut verkossa	Sämikielâg palvâlusah interneetist
- pohjoissaame	Uđđâsist Šoddâm
- inarinsaame	- tavesämikielâ
- koltansaame	- anarâškielâ
- nettisanakirja	- nuorttâsämikielâ