Saamelainen musiikki	Sämimuusik
Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa.	Sämimuusik lii onnáá peeivi siävuttâs puárrás já uđđâ.
Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu’ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella.	Sämimuusik madduuh láá jieŋâlâsâst ärbivuáválii sämimusikkist juáigusist, leu’ddist já liivđest, moh láá ärbivuáválii sämimuusik šlaajah Suomâ pele sämikuávlust.
Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan.	Eres sämimuusik ärbivuáválij vookaalmuusikšlaajâi lassen kávnojeh puohâin máhđulijn muusikgenrein rääpist huumpan.
Perinteinen saamelaismusiikki	Ärbivuáválâš sämimuusik
Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa.	Ärbivuáválii sämimusikkist láá maaŋgah vuáđuprinsiipeh, moh láá siämmáásullâsiih Viestâr-Siberia maaŋgâi algâaalmugij musikkijn.
Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit.	Taah aalmugeh láá eres lasseen nenetseh, enetseh, nganasaneh já selkupeh.
Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty.	Tehálumos ovtâsteijee tahhee lii tot, et muusiklii olgosadelem riäidu lii ulmuu jienâ, iäge čuojânâsah lah kevttum.
Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä.	Nubbe tehálâš ovtâsteijee tahhee lii tot, et nuusik oovdânpuáhtoo ohtuunis.
Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa.	Taah prinsiipeh tuálih tiäivás ärbivuáválii sämimusikkist.
Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä.	Ärbivuáváliih säämi vookaalmuusikšlaajah oovdânpuáhtojeh instrumentâittáá já toh láá táválávt oovdânpuohtum ohtuunis.
Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista.	Tavesämmilâš juáigus lii tobdosumos ärbivuáválijn säämi vookaalmuusikšlaajâin.
Se on pohjoissaamelaisten perinteistä musiikkia ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä.	Tot lii tavesämmilij ärbivuáválâš muusik já ton nabdeh lemin ohtâ Euroop puárásumosijn ain ellee muusikärbivuovijn.
Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia.	Juáigus ađai lyeti lii ohtuunis oovdâbpuohtum vookaalmuusik.
Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut.	Juáigus čuásáttuvah pyehtih leđe maaŋgah, táválumoseh juáiguseh láá olmoošjuáiguseh.
Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen.	Juáigusáin čujottuvvoo juáigus čuásáttâhân já puohân mii toos lohtâs.
Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen).	Tot kote juáigá, ij juoigâ juáigus, pic juáigá kiännii (juáigus čuásáttuv).
Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan:, ”Minä joikaan Heikin Niilan”.	Ovdâmerkkân tavesämikielân iättoo:, ”Mun juoigâm Heeihâ Nijlâs”.
Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata.	Juáigus čuásáttuvah pyehtih ulmui lasseen leđe sajeh, elleeh, luándu tâi mii peri fáádáid mon jyeigee haalijd juoigâđ.
Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet.	Tavesämmilâš juáigusist láá maaŋgah páihálâšstiijlah já nanosumosávt iäráneh nubijnis Iänuduv-Kuovdâkiäinu já Tiänuleve juoigâmärbivyevih.
Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.	Juoigâmärbivyevi lasseen lii tavesämmilijn noonâ salmâveisidemärbivyehi, mast kale tast-uv lii kulluumist juoigâmärbivyevi vaikuttâs.
Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe.	Aanaarsämmilij ärbivuáválâš muusik lii livđe.
Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin.	Livđe-ärbivyevist lii ohtâvuotâ tavesämmilij juáigusáid.
Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä.	Liivđeh láá eres lasseen ulmuin já ellein.
Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.	Uásild aanaarsämmilijn já tavesämmilijn lii lamaš ohtsâš repertuaar.
Tiina Sanila-Aikio esiintymässä Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlassa.	Tiina Sanila-Aikio lávdástâlmin Nuorttâlâšâi asâttem 60-ive juhleest.
Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leuŠdd.	Nuorttâsämmilij ärbivuáválâš muusik lii leuŠdd.
LeuŠdd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa.	LeuŠdd tuálá siste ulmuid, eellimpirrâs já páihálâšhistorjá kovvejeijee muštotiäđu.
Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leuŠdd-perinteen mestareita, on kuvannut leuŠddia sanomalla: ”LeuŠdd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet.	Vassi Semenoja, ohtâ Suonnjel leuŠdd-ärbivyevi miäštárijn, lii kuvvim leuŠdd etâmáin: ”LeuŠdd muštâl tast maht ulmuuh láá iällám.
” LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku.	” LeuŠdd lii rááhtuslâš prinsiipâi peeleest čuuvtij ereslágán ko tavesämmilâš juáigus.
Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva.	Pyerebeht-uv ohtâvuotâ kärjillii já ryešilii ärbivuáhán lii nanos.
LeuŠddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana.	LeuŠddijn muštâluvvojeh čuásáttâhulmuu eellim tábáhtuskuáhtáseh tábáhtusah ovdáneijee ráiđun.
Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia.	Eres ärbivuáválâš säämi vookaalmuusikstijlâ ovdeláá máinâšum stiijlâi lasseen lii vuolie, mii lii maadâsämmilij ärbivuáválâš muusik.
Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle.	Maadâsämmilâš kuávlu olá Ruotâst já Taažâst maaŋgâid čuođijd kilomeetterijd näpikiärdu máddáábel.
Uusi saamelaismusiikki	Uđđâ sämimuusik
Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1970-luvulla kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin.	Säämi populäärmuusik ovdánem aalgij 1970-lovvoost ko Nils-Aslak Valkeapää almostitij album.
Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin.	Tot lâi vuossâmuš skiärru mast juoigâmärbivyehi lâi ovtâstittum uárjienâmij čuojâlmâssáid.
Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme.	Valkeapää láá čuávvum maaŋgah sämiartisteh main aalmugijkoskâsávt tobdosumoseh lává Mari Boine já Wimme.
Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia.	Onnáá peeivi sämiartisteh ovtâstiteh munejurduittáá jieškote-uvlágánijd muusikgenreid juáigusân já rähtih jieijâsmallisii lávlummuusik.
Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.	Sämikielân räppäjuvvoo já sämimuusik čuávu aalmugijkoskâsij muusiktrendij suundijd.
Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja -televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria.	Maaŋgah muusiktábáhtusah sehe sämiradio já -televisio tuálih paijeem moodeern já uáli ellee säämi muusikkulttuur.
Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä.	Uđđâ suhâpuolvâ šadda pirrâduvâst, mii čiävláht váldá tiäđu säämi ärbivyevist.
Teksti: Anna Näkkäläjärvi 2011	Tekstâ: Anna Näkkäläjärvi 2011
Lähde: Jouste, Marko, ”Suomen saamelaisten musiikkiperinteet”, Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki, 273-307, Asplund ym.	Kove: Ulla Isotalo Käldee: Jouste, Marko,, Suomâ muusik historjá: Aalmugmuusik, 273-307, Asplund ye.
Linkkejä:	Liiŋkah:
Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma	Ijahis idja - algâaalmugij muusiktábáhtus
Koutokeinon pääsiäisfestivaali	Niillas Holmberg & Roope Mäenpää
Niko Valkeapää	Ánnámáret Ensemble