index2.php_option=com_content_task=view_id=228_lang=finnish.html.xml

Porovuosi alkaa vasan syntymästä	Poccuu ihe álgá vuássáá šoddâmist
Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä	– kuvvim puásuituálust ellee ulmui ihásijn pargoin
Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella.	Poccuuh čokkânškyeteh ärbivuáváláid kyeddidkuávloidis vyesimáánu aalgâbeln.
Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä.	Puáris áálduh mättih jotteeđ jiečânis, mut puásuiulmuuh ferttejeh uásild jurgâliđ iälu roobdâid.
Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa.	Luovâsiälu ađai sarvah pisotteleh kyeddidääigi erinis já toi kuáđuttem lii korrâ pargo.
Valtakantama on toukokuun 18. päivänä.	Váldukyeddid lii vyesimáánu 18. peeivi.
Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt.	Vyesimáánu loopâ räi iänááš uási vuássáin láá šoddâm.
Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien.	Motomijn kuávluin kyeddid tábáhtuvá kaardijn já vyesih šaddeh siämmást vittáduđ.
Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita.	Talle puásuialmai páácá ubâ keesi astoäigin, mut vijđes kaardijn eennâm nohá korrâsávt já kááržut mudoi-uv poccui väni kuáttumenâmijd.
Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön.	Vyesi-kesimáánu jorgálduvâst tuállojeh puásuičuákkimeh já puásuialmaah tivodeh tälvikavnijdis já pieijih taid čoovčâ räi vuárkán.
Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti.	Puásuisämmiliist lii talle rijjâäigi puásuipargoin kidâ kesimiärkkum räi.
Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.	Äigi kiävttoo maaŋgânáál pyerrin, ovdâmerkkân viistij já mašinij tivomân.
Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan.	Vyesimiärkkum álgá jonsahpeeivi suulâin já talle ubâ peerâ värree tuoddârân aassâđ.
Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta.	Tuoddârist aassâm tábáhtuvá iänááš kuáđist tâi láávust, mii addel páárnážân šiev já rievtis kove sämmilii eellimhäämist.
Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään.	Miärkkumij kooskâst ulmuuh pivdeh kyele já siärvásteleh kuoimijdiskuin, ko puohah láá čokkânâm siämmáá kuátisiijdân.
Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin.	Poccuuh kuárŋuh keessiv paalgâtääigi tuoddârân já čokkâneh stuorrâ iäloid.
Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa.	Toh vyejettuvvojeh káárdán, mast jieškote-uv puásui-iäigád njuárust vuosijdis kiddâ já vittád taid jieijâs meerkân.
Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista.	Vittádum iälu luáštoo sierâ kieđâvušmettum poccuin.
poroista. Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä.	Käärdist párnááh uáppih tubdâđ meerhâid já siämmást jieijâs poccuid olgohäämi vuáđuld, njuárustmáin vuássáid já vittádmáin taid.
Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan.	Vuássááh vittáduvvojeh iho, ko talle vuásáš čuávu pyeremustáá eenis.
Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin.	Puásuiulmuuh koceh keessiv iho já uáđđih peiviv.
Merkitysaika kestää noin kuukauden.	Miärkkumäigi pištá suullân mánuppaje.
Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti.	Vyesimiärkkumij maŋa poccuuh uážžuh leđe tuoddârist ráávhust čoovčâ räi.
Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen.	Ovdil čohčâpargoi älgim puásuisämmilii paargon kuleh muorjim, kamuvsuoinij čuoppâm, kyelipivdo já jáhálij pajedem.
Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään.	Čohčuv mudoi-uv puásuialmaah rahtteteh táálván huolâtmáin moottorkiälháidis já eres puásuituálust tarbâšum pargopiergâsijdis.
Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa.	Čoovčâ puásuipargoh älgih čohčâmáánust.
Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten.	Ko lii muáttám já čácáduavah jiäŋŋum, te poccuuh čuákkejuvvojeh kardijd pygálusâi várás.
Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot.	Talle poccuuh lohhojeh já njuovvâmpoccuuh sierrejuvvojeh.
Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen.	Pygálusâi maŋa álgá poccui kuáđuttem.
Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa.	Talle sijdâ jurgâluvvoo ain taggaar kuávlun, mast lii šiev kuáttum.
Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle.	Koskâtäälvi motomijn kuávluin puásuialmaah pivdeh riävskáid kuáđuttem kooskâst, jis kuáttumtile lii nuuvt pyeri, et páácá äigi riävskápiivdon.
Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa.	Kiđđuv piärguh sälttejuvvojeh keesi várás já heŋgejuvvojeh olgos piegâ já piäiváápaštuu kuškâdemnáál.
Porojen paimennus kestää toukokuulle asti.	Poccui kuáđuttem pištá vyesimáánu räi.
Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään.	Tälviv šooŋah vaikutteh puásuialmaa pargomiärán.
Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän.	Jis lii hyenes kuáttumtile, te poccuuh lihâdeh táváliist eenâb.
Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä.	Ucceeb-uv poccui hemâdem toovvât talle stuorrâ vaahâg já lasepargo.
Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina.	Kiđđâtäälvi vittáduvvojeh kodden pááccám čiermiheh tuoddârist já siämmást sarvah käldejuvvojeh, vâi toh liččii puáttee täälvi späiliheh já kevttimnáál niestipuásujin.
Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan.	Kiđđuv puásuialmaah kärttih aassâđ kámppáin mánuppoojijd já kuáđuttiđ jiejâs čage, ko korrâ cuoŋŋui ääigi poccuuh pyehtih jotteeđ kuhás jieijâs čaggeest já mostâđ nube čaagan.
Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois.	Iälu ferttee távjá čokkiđ ollásávt, vâi ráánjáh pyehtih keessim mostâm poccuidis meddâl.
Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja.	Siämmáánáál ferttee eelliđ ráánjái čaggeest kesimin jieijâs poccuid meddâl.
Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla.	Pargopeeivih älgih talle tooláá iđedist já noheh maŋŋeed eehid.
kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät	kyeddidkuávlu = kuávlu, mast áálduh šoddâdeh ađai kyeddih
tokka = porolauma, jossa on eri omistajien poroja	puásuisijdâ = puásuičuurâ, mast láá maaŋgâi omâsteijei poccuuh
elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot	čagge = puásuičuurâ, mast láá puoh omâsteijes poccuuh iälu
elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot	robdâ = kuáđuttettee čage robdâpoccuuh
kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa	kyedittem = vuássááh šaddeh ulmuu kocceemvuálážin
laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon	kuáttumeennâm = eennâm, mast puásui kuátu
räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin	paalgât = tivreäigi, kuás tiivreh vyejetteh poccuid čurruid
kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään	kärdi = äiđi, mast poccuuh kieđâvuššojeh
eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi	niestipuásui = puásui, mii váldoo purrâmâžžân
erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot	pygálus = sierrejuvvojeh ellen päccee poccuuh njuovvâmpoccuin
paimentaminen = porojen valvominen	kuáđuttem = poccui kocceem
mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon	mostâđ = čage mostâm nube čaagan
kermikkä = ž -1 ž - vuoden ikäinen poro	čiermih = ž -1 ž - ihásâš puásui
pailakka = kuohittu poro	sarves = ores puásui
peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa	spääilih = käldejum puásui
kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä	kodde = vittádhánnáá puásui
Teksti: Elna Magga	kamuvsyeinih = syeinih, moh kiävttojeh sovskammuin
Kuva: Tiina Aikio	Kove: Tiina Aikio
Linkkejä:	Liiŋkah: