Sámi duodji – saamelainen käsityö	Säämi tyeje madduuh láá jieŋâlâsâst historjást.
Esineiden mallit ja koristelutyylit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aikaisemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.	Tiiŋgâi maalih já hervimstiijhlah vuáđuduveh puáris anotiŋgáid, maid tovle masa juáháš koolgâi mättiđ rähtiđ.
Leukuseppien, puuseppien, ompelijoiden tai kutojien ammattikuntaa ei ollut.	Nijbečeepij, šnikkárij, kuárroi tâi kođđei áámmátkodde ij lamaš.
Nykyisin sámi duodji on usein taidekäsityötä ja siitä on tullut monille elinkeino tai elinkeinon osa.	Tááláá ääigi säämi tyeji lii távjá taaidâtyeji já tast lii šoddâm maŋgâsáid iäláttâs tâi iäláttâs uási.
Kauniisti, koristellut puukot, naaput (poron lypsykauha), kuksat (juomakauha) ja hopea-astiat ovat monille koriste-esineitä, joita ei raskita käyttää niin kuin niiden kantamalleja on vuosituhansien ajan käytetty.	Muččâdávt, hervejum niijbeh, nääpih (pccuu paččeemkukse), kuuvseh já čilbâliteh láá maŋgâsáid čiŋŋâtiiŋgah, maid iä raskii kevttiđ nuuvt tegu toi vuáđumaalih láá kevttum ihetuháttij ääigi.
Saamelaiset taiteilijat luovat kaiken aikaa perinteisiä materiaaleja, muoto- ja koristelutapoja soveltavia uusia malleja, koruja, asusteita ja käyttöesineitä.	Säämi taaidâreh rähtih ubâ ääigi uđđâ maalijd, čiiŋâid, káárvuid já anotiiŋgâid, main heiviitteh ärbivuáválij materiaalâi, hämi- já hervimvuovijd.
Saamelainen käsityöesine on pohjimmiltaan funktionaalinen, käytännön tarpeisiin tehty.	Säämi anotiŋgâ lii vuáđulumosávt funktionaallâš, keevâtlâš tárboid rahtum.
Silti sen tulee myös näyttää kauniilta ja miellyttää kättä.	Liijká tot kalga meid nevttiđ čaalman muččâdin já leđe vuovâs kietân.
Liikkuvasta elämäntavasta ja tiiviistä luontosuhteesta johtuen turhaa mukana kannettavaa tai tarpeetonta rihkamaa ei perinteisesti tehty.	Jottee eellimvyevi já čovgâ luándukoskâvuođâ keežild tušes tâi tárbuttis topârik ij ärbivuáválávt rahtum.
Suuri osa materiaaleista on saatu ja saadaan edelleen oman asuinalueen luonnosta.	Stuorrâ uási materiaalâin láá uážžum já uážžuh ain-uv jieijâs aassâmkuávlu luándust.
Duodjin taitajat ovat oppineet hyödyntämään esimerkiksi porosta ja puusta lähes kaikki niiden osat.	Tyeje mätteeh láá oppâm ávhástâllâđ ovdâmerkkân poccuu já muorâ masa puohâi osijguin.
Koivustakin kelpaavat käsitöihin paitsi puuaines, myös parkki, tuohi ja juuret.	Suávist-uv tohhejeh tuojijd muorâamnâs lasseen meid párkku, pessi já viäddáh.
Duodji jäsennetään yleensä pehmeisiin ja koviin materiaaleihin.	Tyeji juáhhoo táválávt timmâ já korrâ materiaaláid.
Naiset ovat tavallisesti tehneet pehmeitä töitä, joihin luetaan poronnahan, kudonnaisten ja tekstiilien työstäminen.	Nisoneh láá táválávt porgâm timmâ tuojijguin, moid lohhojeh poccuučeevđi, kuđâlmij já tekstiilij amnâstem.
Miehet puolestaan ovat muovanneet esineitä kovasta luusta, sarvesta, puusta ja metallista.	Almaah oppeet láá hammim tiiŋgâid korrâ täävtist, čuárvist, muorâst já metallist.
Saamelaiselle käsityölle on ominaista, että materiaalien muokkaamista tärkeämpää on ollut materiaalien ominaisuuksiin mukautuminen.	Säämi tuáján lii tijpâlâš, et materiaalâi hammiimist tehálub lii lamaš materiaalâi jiešvuođáid vuáhádume.
Esimerkiksi pahkasta valmistettavat kuksat ja muut käyttöastiat on koverrettu pahkan omia kasvusyitä seuraillen.	Ovdâmerkkân päähist rahtum kuuvseh já eres anoliteh láá kuovzum päähi jieijâs šoddâmsáigui mield.
Vanhinta perinnettä sámi duodjissa edustavat sarvi-, luu-, puu- ja nahkatyöt.	Säämi tyeje puárásumos ärbivyevi ovdâsteh čuárvi-, tähti-, muorâ- já nähkityejeh.
Tinalangan teon, nauhapunonnan ja tekstiilityön saamelaiset ovat omaksuneet osittain muilta kansoilta.	Taneáárpu rähtim, päddiponnoom já tekstiilpargo sämmiliih láá oppâm uásild eres aalmugijn.
Monia varsin myöhään ulkoisten kauppasuhteiden vaikutuksesta omaksuttuja materiaaleja on kuitenkin totuttu pitämään perinteisinä, niin tuttuja esimerkiksi verka, silkki ja hopea saamelaisessa käsityössä ovat.	Maaŋgah materiaaleh, moh láá puáttám viehâ maŋŋeed ulguupiälái kävppikoskâvuođâi vaikuttâsâst, láá kuittâg nobdum lemin ärbivuáváliih, nuuvt uáppáh ovdâmerkkân läđđee, silkke já silbâ säämi tyejeest láá.
Toisaalta esimerkiksi hopeaesineissä saamelainen kulttuuri säilyttää edelleen sellaisia vanhoja itä- ja keskieurooppalaisia perinteitä, jotka ovat lähtöalueiltaan jo kauan sitten kadonneet.	Nube tááhust ovdâmerkkâm silbâtiiŋgâin säämi kulttuur siäilut ain-uv tagarijd puáris nuorttâ- já koskâeurooplijd ärbivuovijd, moh láá vuolgâsojijnis jo kuhháá tassaaš lappum.
Hopeaa käytetään vyön koristeissa ja riskuissa, mutta myös juoma-astioissa, sormuksissa, korvakoruissa ja kaulaketjuissa.	Silbâ kiävttoo puáhháá čiiŋâin já šoljoin, mut meiddei juuhâmliitijn, suormâsijn, peljičiiŋâin já cimccâhpaadijn.
Luu- ja sarvitöiden materiaalina käytetään poron sarviluuta, muita luuston osia ja lehmän ja hirven sarvia.	Tähti- já čuárvipargoi materiaalân kiävttojeh poccuu čuárvi já täävtih, eres taavtij uásih, sehe kuusâ já soorvâ čuárvih.
Luusta ja sarvesta valmistetaan lusikoita, tiuhtoja (nauhapirta), laukun leukoja, neulakoteloita, veitsen kahvoja – nykyisin myös koruja.	Täävtist já čuárvist ráhtojeh pastemeh, njuškomeh, laavhâ kääibih, náluskuápuh, nijbetoppiittuvah – tááláá ääigi meid čiiŋah.
Lisäksi koristeellisia sarviupotuksia käytetään monissa puuesineissä, kuten kuksissa, naapuissa, ajo- ja matkasauvoissa, pulloissa ja kiisoissa (arkku).	Lasseen hiärváás čuárvivuájuttâsah kiävttojeh maaŋgâin muorâtiiŋgâin, tegu kuuvsijn, naapijn, vyeijim- já mätkisoobijn, puttâlijn já kijssáin (čukke).
Saamelainen ornamentiikka on runsaimmillaan ja kauneimmillaan juuri sarvi- ja luutöissä.	Säämi ornamentiik lii valjaamus já muččâdumos muddoost eidu čuárvi- já tähtituojijn.
Koristekuviot kaiverretaan yleensä puukon kärjellä ja värjätään lepänkuorinesteellä tai tuhkalla.	Hervâkovoseh skuážurduvvojeh táválávt nijbekeijijn já ivnejuvvojeh leibiostoin tâi kuunáin.
Saamelainen muotoilu puolestaan on parhaimmillaan puisissa käyttöesineissä kuten kuksissa, naapuissa, pulloissa ja koriste-esineissä.	Säämi hammim pelestis lii pyeremuu muddoost muorâst rahtum anotiiŋgâin tegu kuuvsijn, naapijn, puttâlijn já čiŋŋâtiiŋgâin.
Niitä tehdään koivun varsi- tai pajun juuripahkoista.	Toh ráhtojeh suáhipaahijn tâi poijuu veedâpaahijn.
Puusta valmistetaan myös suksia, rekiä, veneitä, ahkioita ja kiisoja (arkku).	Muorâst ráhtojeh meid saveheh, rievah, kárbáh, kerriseh já kiijsáh (čukke).
Vasan nahasta valmistetaan mm. lakkeja ja raavaan poron nahasta poronnahkaturkkeja eli peskejä.	Poccuu kamâsijn já kállunaahkijn kuárrojeh lieggâ sovskammuuh já kistuuh täälvi várás.
Karvanpoiston, parkkiliemessä käsittelyn, puhtaaksi kaapimisen ja pehmeäksi muokkaamisen jälkeen saadaan muokattua parkkinahkaa, jota kutsutaan sisnaksi.	Vyesi čeevđist kuárrojeh eres lasseen kapereh já rävis poccuu čeevđist peeskah. Navalittem, ostoliemâst kieđâvuššâm, neskim já timedem maŋa finnee timedum ostočeevđi, mii kočoduvvoo šišnen.
Sisna on kestävää ja kauniin väristä, ja siitä tehdään esimerkiksi laukkuja, suola- ja kahvipusseja, kenkiä, tossuja ja nykyisin mm. kännykkäkoteloita.	Šišne lii nanos já muččâd, já tast kuárrojeh ovdâmerkkân laavhah, sältti- já kähviseehah, kammuuh, luáváttuvah já tááláá ääigi meid kietâpuhelinskuápuh.
Saamelaisilla käsityöntekijöillä on Pohjoismaissa omat järjestönsä, jotka hoitavat mm. myynti- ja näyttelytoimintaa.	Säämi tyejeest láá Tave-enâmijn jieijâs ornijdumeh, moh tipšoh eres lasseen vyebdim- já čáitálmâstooimâ.
Suomen puolella toimiva Sámi duodji-yhdistys järjestää näyttelyitä ja neuvontaa sekä välittää aitoja saamen käsitöitä myyntiin.	Suomâbeln tuáimee Sámi duodji-servi uárnee čáitálmâsâid já ravvim sehe joođeet puigâ säämi tuojijd vyebdimnáál.
Yhdistyksellä on myymälät Inarin kirkonkylässä ja Enontekiön Hetassa.	Seervist láá puuvdah Aanaar markkânist já iänuduv Hettaast.
Yhdistystä edelsi Inarissa vuonna 1975 perustettu Sápmelaš Duoddjárat ry, jonka tarkoituksena oli vaalia kansan käsityöperinnettä.	Seervi ovdedij Anarist ive 1975 vuáđudum Sápmelaš Duoddjárat ry, mon uáivilin lâi aitârdiđ aalmug tyejiäärbi.
Saamelaisen käsityön tunnuksena on tänään yhteispohjoismainen Sámi Duodji-merkki, joka on tae aidosta saamelaiskäsityöstä.	Säämi tyeje tubdâldâhhân lii tääl ohtsâštave-eennâmlâš Sámi Duodji-merkkâ, mii lii táhádâs, puigâ säämi tyejeest.
Guksi - kuksa, juomakauha	Tyejisäänih anarâškielân:
Golli - kulta	Nijbe - puukko
Gákti - puku	Mááccuh - puku
Goikkehat - karvakengät	Peskâ - peski, poroturkki
Gistát - kintaat	Kijssá - kiisa, arkku
Čoarvi - sarvi	Poovij - vyö
Sisti - sisnanahka	Šišne - sisnanahka
Áibmi - äimä, nahkaneula	Sámi duodji ry Suomâst
Sámi duodji verkkokauppa Suomessa	Sámi duodji Ruotâst Sámi duodji Taažâst
Samekki – taidekäsityömyymälä Inarissa	Samekki – taaidâtyejipuvdâ Anarist
Saamen käsityön korkeaa koulutusta Sámi allaskuvlassa	Säämi tyeje aaleeb škovlim Säämi ollâškoovlâst
Saamen käsityön koulutusta Inarissa	Säämi tyeje škovlim Juhâmohheest