index2.php_option=com_content_task=view_id=23_lang=finnish.html.xml

Saamen kieli Sämikielâ Saamelaiskäräjillä saamen kieleen liittyvistä asioista vastaa saamen kielineuvosto. Sämikielân lohtâseijee aašijn Sämitiggeest västid säämi kielârääđi. Saamen kielineuvoston keskuudesta saamelaiskäräjät valitsee edustajansa myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa toimivaan saamen kielilautakuntaan. Säämi kielârääđi koskâvuođâst väljee sämitigge ovdâsteijes meid säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimee säämi kielâlävdikoodán. Saamelaiskäräjillä on saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, työskentelee saamen kielen aseman parantamiseksi sekä osallistuu erinäisiin terminologiaprojekteihin. Lasseen sämitiggeest lii sämikielâ toimâttâh, mii västid ereslasseen säämi kielâlaahân lohtâseijee jurgâlusâi tooimâtmist virgeomâháid, parga sämikielâ sajattuv pyereedmân sehe uásálist sierâlágán terminologia projektáid. Suomen kolme saamen kieltä Suomâ kulmâ sämikielâ Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, näistä kolmea puhutaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueella. Suomâ sämmilijd puáhtá návt kielâlávt jyehiđ kuulmâ juávkun: tavesämmiláid, aanaarsämmiláid já nuorttâsämmiláid. Suurin kielimuodoista on pohjoissaame (davvisámegiella), jota käytetään sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella. Stuárráámus kielâhaamijn lii tavesämikielâ (davvisámegiella), mii kiävttoo sehe Suomâ, Ruotâ ete Taažâbeln. Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, saamenkielisestä tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Stuárráámus uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, sämikielâlâš tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikkist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš. Arviolta 75-90 % kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea. Suullân 75-90 % puoh sämikielâ sárnoo ulmuin kevttih tavesämikielâ. Suurin osa heistä asuu Norjan puolella. Stuárráámus uási sist áásá Taažâbeln. Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä. Suomâst tavesämikielâ sárnuh eenikielânis suullân 2000 olmožid. Koltansaamea on perinteisesti käytetty Kuolan niemimaan länsiosissa, josta sitä äidinkielenään puhuneita kolttasaamelaisia asutettiin Suomeen viime sotien jälkeen. Nuorttâlâškielâ lii ärbivuáválávt kevttum Kuáláduvnjaargâ viestâruásijn, kost tom eenikielânis sárnoo nuorttâsämmiliih asâttuvvojii Suomân majemui soođij maŋa. Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350. Hälyttävää koltansaamen tilanteen kannalta on se, että nuorempi sukupolvi ei ole oppinut kolttasaamea äidinkielenään. Tááláá ääigi nuorttâsämmiliih äässih iänááš uásin Aanaar kieldâ kuávlust já nuorttâlâškielâ sárnoo lohomere nabdojeh lemin s. 350. Huolâstuttee nuorttâlâškielâ tile uáivilist lii tot, ete nuorâb suhâpuolvâ ij lah máttám nuorttâlâškielâ eenikielân. Inarinsaamen kieli on saamenkielistä ainoa jota puhutaan vain Suomessa ja jota on perinteisesti puhuttu vain Inarin kunnan alueella. Kielâpiervâltoimâ já nuorttâlâškielâlâš škovlâmáttááttâs láá kuittâg mottoom verd lasettâm kielâ kevttim suomâkielâ paaldâst. Inarinsaamen kieltä puhuvia on noin 300. Inarinsaamen kirjakielen asema on vahvistunut ja elpynyt viimeisten vuosien aikana kielipesätoiminnan avulla. Anarâškielâ sárnooh láá s. 300. Anarâškielâ kirjekielâ sajattâh lii nanosmâm já iäláskâm majemui iivij ääigi kielâpiervâltooimâ vievâst. Myös koulussa inarinsaamenkielellä annetun opetuksen määrä on vuosittain lisääntynyt huomattavasti juuri kielipesä toiminnan ansioista. Meid škoovlâst anarâškieláin adelum máttááttâs meeri lii ihásávt lasanâm huámášitteht eidu kielâpiervâltooimâ áánšust. Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli. Sämikielah já Sämitigge Sämikielâ lii säämi algâaalmug kielâ. Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen. Suomâ staatâ lii jiejâs lahâasâttâssáin sehe aalmugijkoskâsâš sopâmušâiguin čonâdâttâm turvâstiđ säämi algâaalmug kielâ já kulttuur paijeentoollâm já ovdedem. Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Sämmilijn lii Suomâ vuáđulaavâ mield kielâs já kulttuuris kyeskee jiešhaldâšem sämikuávlust. Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät. Taam jiešhaldâšem olášut Sämitigge. Saamen kielten asema on uhanalainen vaikka saamen kielten tilanne on joiltakin osin viime vuosina parantunut. Sämikielâi sajattâh lii uhkevuálásâš veikkâ sämikielâi tile lii mottoom uásild majemui iivij puáránâm. Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin. Ohtsâškodálâš tooimâin peerusthánnáá puoh sämikielah kuleh Unesco aalmugijkoskâsâš luokittâs mield uhkevuálásâš kieláid. Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ luokittâllojeh uáli uhkevuálásâš kiellân. Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Keessiv 2002 sämikielâ meridui väldiđ mieldi EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân. Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle. Veikkâ sämikielâid lii mottoomverd puáhtám iäláskittiđ, tarbâšeh toh ennuv sierâlágán toorjâtooimâid vâi toh siäiluččii suhâpuolvâst nuubán. Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa. Suomâst lii jotonpieijum sämikielâi kyeskee kielâiäláskittemohjelm já Sämitigge lii čiälkkámušâstis huáputtâm iälákittemohjelm tooimânpieijâmij resurssijd já olášuttem. Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto. Sämikielân lohtâseijee aašijn sämitiggeest västid säämi kielârääđi. Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista. Sämikielâ toimâttâh oovtâst säämi kielâraađijn kocá já oovded sämmilij säämi kielâlaavâst mainâšum kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume. Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla. Sämmilij vuoigâdvuođâst kevttiđ jieijâs kielâ virgeomâhijn asâttui vuosmuu keerdi ive 1991 (516/1991) nk. sämmilij kielâlavváin. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen. Taan laavâst sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume vuáđudui iänááš jurgâlmân já tulkkuumân. Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut. Eidu ton keežild sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah iä tuotâvuođâst olášum aldagin nuuvt vijđáht ko lahâasâtteijee lâi laavâ aasâttijn uáivildâm. Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa. Säämi kielâlaahâ uđâsmittui ive 2003 siämmáá-áigásávt almos kielâlavváin (423/2003). Saamen kielilaki (1086/03) tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Uđđâ säämi kielâlaahâ (1086/03) šoodâi vuáimán ive 2004 aalgâst já ton uáivilin lii jieijâs uásild turvâstiđ vuáđulaavâst asâttum sämmilij vuoigâdvuođâ toollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Laahâ kuáská puohâid Suomâst sarnum sämikielâid: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ. Sämikuávlu staatâ tâi kieldâi virgáduvâin tâi toimâsoojijn ášástâldijn lii sämmiliist ain laavâ miäldásâš vuoigâdvuotâ valjiimis mield kevttiđ suomâkielâ tâi sämikielâ. Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Virgeomâhij almottâsah, kulluuttâsah, tiäđáttâsah já ravvuuh kalgeh leđe sämikuávlust meiddei sämikielân. Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä. Sämikuávlust lii virgeomâhijn kenigâsvuotâ ovdediđ toimâinis sämikielâ kevttim. Kieldâlâš virgeomâheh kalgeh kevttiđ suomâkielâ paaldâst sämikielâ nuuvt vijđáht ko uáinih tom tárbulâžžân pevdikiirjijn já eres äššikiirjijn, main lii almos merhâšume. Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä. Laavâ mield sämikuávlu staatâlâš já kieldâlâš virgeomâheh kalgeh pargojuávhu pálkkáttijn anneeđ huolâ tast, et jieškoteuv virgádâh pasta palvâliđ äššigâšâid meid sämikielân. Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito. Virgeomâhâš kalga meid škovliittâs orniimáin tâi eres vuovvijn anneeđ huolâ tast, et ton pargojuávhust lii pargoidis vaattâm sämikielâ táiđu. Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista. Jyehi virgeomâhâš kocá jieijâs toimâsyergist laavâ nuávdittem. Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä. Kielârääđi addel oovtâst sämikielâ toimâttuvváin vaaljâpojijmield muštâlus sämikielâ kielâlâš vuoigâdvuođâi olášuumeest já ovdánmist. Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007. Sämitigge raahtij laavâ olášuumeest ive 2007 vuáđučielgiittâs Säämi kielâlaavâ olášume iivijn 2004-2007. Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa. Kielârääđi já sämikielâ toimâttuv pargon lii säämi kielâlaavâ ovdedem já kocceem lasseen pyerediđ sämikielâ sajattuv já luptiđ sämikielâ status ohtsâškoddeest. Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina. Kielâ kommunikaatioáárvu táálášoht¨sâš-koddeest lii pyeredum muáddilov ihheed tassaaš jotonpieijum kielâhuolâttâs- já terminologia¨pargoin, main viggoo ereslasseen tarvettiđ uđâssaanijd kielân ton jieijâs ráhtus miäldásâžžân. Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka. Sämikielâ kielâhuolâttâs- já ravvimpargoid lii Suomâst tipšom Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš ive 2011 loopâ räi. Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. Ive 2012 aalgâst Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáá organisaatio muttui já nommân šoodâi Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáiš. Päikkieennâm kielâi kuávdáš já uđâsmittem mieldi sämikielâ totkee virgeh sirdojii Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutân. Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.1. Ohtsâštave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo uđâsmittoo Interreg-ruttâdlâš havváin 1.1.2013–30.6.2014.