index2.php_option=com_content_task=view_id=255_lang=finnish.html.xml

Diidalámpá on taikalamppu – mutta mikä on Skáhppu ? Tijdâlamppu lii taikalamppu – mut mii lii Skuáppu ? Kuvassa Petra Biret Magga ja Anna Näkkäläjärvi pitämässä lasten musiikkityöpajaa. Kooveest Petra Biret Magga já Anna Näkkäläjärvi tolâmin párnái muusikpargopáájá. Petra Biret Magga tekee Saamelaiskäräjillä lastenkulttuurityötä. Petra Biret Magga parga sämitiggeest párnáikulttuurpargo. Kysyimme Petralta saamelaislasten kulttuurista: Koijâdijm Petraast sämmilâšpárnái kulttuurist: 1. 1. Saamelaiskäräjillä on käynnissä lastenkulttuurikeskus-projekti. Sämitiggeest lii joođoost párnáikulttuurkuávdáš-proojeekt. Mitä se tekee ? Maid tot parga ? Saamelainen lastenkulttuurikeskus ei ole fyysinen tila eikä rakennus, vaan toiminta, joka pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monta lasta ja nuorta saamelaisalueella. Säämi párnáikulttuurkuávdáš ij lah fyysilâš raje ige rakânâs, pic toimâ mii viggá fattiđ sämikuávlust nuuvt maŋgâ párnáá já nuorâ ko máhđulâš. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret ja pääasiassa toiminta keskittyy kouluihin, päiväkoteihin ja kielipesiin. Čuásáttâhjuávkkun láá vuálá 18-ihásiih párnááh já nuorah já iänááš toimâ sundášuvá škovláid, peivikiäijoid já kielâpiervâláid. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on kehittää saamelaista lastenkulttuuria sekä lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan erilaisten toimintojen ja työpajojen kautta. Säämi párnáikulttuurkuávdáá ulmen lii ovdediđ säämi párnáikulttuur, lasettiđ párnái já nuorâi tubdâmuš jiejâs kulttuur kuáttá sierâlágán tooimâi já pargopáájái pehti. 2. 2. Mikä on Diidalámpá ? Mii lii Tijdâlamppu ? Diidalámpá eli Taikalamppu on valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto. Tijdâlamppu ađai Taikalamppu lii väldikodálâš párnáikulttuurkuávdái viärmádâh. Opetusministeriö valitsee jäsenet (kulttuurikeskukset) Taikalamppu-kaudelle hakemusten perusteella. Máttááttâsministeriö väljee jesânijd (kulttuurkuávdááh) Tijdâlamppu-pajan ucâmušâi vuáđuld. 3. 3. Toimit juontajana myös TV lapsille suunnatussa Unna Junná - ohjelmassa. Lah jođetteijen meid Unna Junná- párnái TV-ohjelmijn. Minkälaista työtä se on ? Maggaar pargo tot lii ? Unna Junná on saamenkielinen lastenohjelma, jonka tekeminen on tärkeää lasten kielen tukemisen kannalta. Unna Junná lii sämikielâlâš párnái ohjelm mon rähtim lii tehálâš párnái sämikielâ tuárjum tááhust. Unna Junnálla on oma erityisleimansa muiden ohjelmien joukossa. Unna Junná addel jiejâs spesiaalsteppâl eres ohjelmij juávhust. Työssä on muistettava koko ajan kohderyhmä ja sen ajattelumaailma ja kulttuuritausta. Pargoost kalga mušteđ ubâ ääigi čuásáttâhjuávhu já sii jurdâččemmaailm já kulttuurtuávváá. Työ tukee päätyötäni, koska kohderyhmä on sama, vain keino tavoittaa saamelaislapset on toinen. Pargo tuárju muu váldupargo ko čuásáttâhjuávkku lii siämmáš, vyehi fattiđ sämmilâšpárnáid lii tuše nubbe. 4. 4. Mitkä ovat työkielesi lastenkulttuurikeskus-hankkeessa ja Unna Junnássa ? Moh láá tuu pargokielah párnáikulttuurkuávdáš-haavâst já Unna Junnáást ? Saamenkieliset lapset tavoitetaan vain saamenkielellä ! Sämikielâlijd párnáid fáttee tuše sämikielân ! Kieli kehittyy vain sitä kuulemalla ja käyttämällä. Kielâ ovdán tuše tom kuldâlmáin já kevttimáin. 5. 5. Mikä on parasta ja tärkeintä lastenkulttuurityössä ? Mii lii pyeremus já tehálumos párnáikulttuurpargoost ? Työ antaa mahdollisuuden tutustua saamelaisiin ympäri saamelaisaluetta. Pargo addel máhđulâšvuođâ uápásmuđ sämmiláid pirrâ sämikuávlu. Rajojenväliset yhteistyökuviot laajentavat lasten ja nuorten maailmankuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Raajijkoskâsiih oovtâstpargokovoseh vijđedeh párnái já nuorâi maailmkove já oohtânkuulluuvâšvuođâ tobdo. Välimatkat ovat pitkiä, mutta parempi jutaa eteenpäin kuin olla paikoillaan. Koskâmääđhih láá kuheh mut pyereeb lii jotteeđ ovdâskulij ko pisottâllâđ sajestis. Parasta on se että ihmiset innostuvat ja haluavat olla mukana lasten ja nuorten kulttuurin tukemisessa ja toimintojen tuottamisessa. Pyeremus lii tot, et ulmuuh movtijdeh já halijdeh leđe mieldi párnái já nuorâi kulttuur tuárjumist já tooimâi pyevtitmist. Ihanteellisinta olisi se, että toiminta tulisi tavallaan näkymättömäksi ja näin ollen lastenkulttuuri nousisi arvoonsa ja kuuluisi kaikkien toimijoiden rutiineihin. Ideaallumos ličij tot, et toimâ šodâččij mottoom muudon oinuumettumin já návt párnáikulttuur pajaničij jieijâs áárvun já kulâččij jo puohâi tuáimei rutiináid. 6. 6. Miten saamelaislasten kulttuuri eroaa suomalaislasten kulttuurista ? Maht sämmilâšpárnái kulttuur iärrán syemmilâšpárnái kulttuurist ? Saamelaislapsille perhe on koko suku. Sämmilâšpárnáid peerâ lii ubâ suuhâ. Saamelaislapsille opetetaan enemmän luontoon kuulumista pienestä pitäen. Sämmilâšpárnáid máttááttuvvoo eenâb luándun kullum jo pärnivuođâ rääjist. Saamelaislapsi on päättelykykyinen ja avoin oppimaan itse, tekemään käsillään. Sämmilâšpáárnáš lii árvuštâllâmnavcâlâs já áávus oppâđ jieš, porgâđ kieđâidiskuin. Saamelaislapsen kulttuuriin kuuluu kiinteästi suku sekä kielellinen ja kulttuurillinen ympäristö. Sämmilâšpárnáá kulttuurân kulá nanosávt suuhâ, kielâlâš- já kulttuurlâš piirâs. Näistä asioista saamelaislapsi rakentaa saamelaisen identiteettinsä. Täin ääšijn sämmilâšpáárnáš huksee sämmilâš identiteettâs. 7. 7. Mikä on Skáhppu ? Mii lii Skuáppu ? Skáhppuun on koottu lapsille tarkoitettua materiaalia saamenkielisestä kirjallisuus- ja musiikkituotannosta. Skuápun lii čuákkejum párnáid uáivildum materiaal sämikielâlii kirjálâšvuođâ- já muusikpyevtittâsâst. Materiaalia löytyy kaikista Suomessa puhuttavista saamenkielistä. Materiaal kávnoo puohâin Suomâst sarnum sämikielân. Skáhppuun kurkistamalla voi löytää myös suopungin ja ohjeet miten suopunkia heitetään. Skuápun kuovlâlmáin puávtáh kavnâđ meid suoppâin já ravvuid, maht suopânjáin njuárustuvvoo. Skáhppu löytyy pohjoisen kirjastoista ja se voi toimia virikkeenä oppitunneilla tai helpottaa vanhempia löytämään kerralla jo useamman mielenkiintoisen lapsille tarkoitetun virikkeen tai kirjan. Skuáppu kávnoo tavekuávlu kirjeráájuin já tot puáhtá toimâd kihtâleijen oppâtiijmijn tâi helppiđ vaanhimijd kavnâđ ohtân jo maŋgâ párnáid uáivildum mielâkiddiivâš kihtâlâs tâi kirje. 8. 8. Mitä omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvää saamelaislapsille on tarjolla ? Mii jieijâs kielân já kulttuurân lohtâseijee lii sämmilâšpárnáid fálusist ? Televisiossa, radiossa, kirjoissa, lehdissä, netissä ? Televisiost, radiost, kiirjijn, aavisijn, neetist ? Tv:ssä on saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná, Sámi radiossa voi kuunnella Binna Bánna - lastenohjelmaa ja lastenkirjallisuus on lisääntynyt kaikilla saamen kielillä. Tv:st lii sämikielâlâš párnáiohjelm Unna Junná, sämiradiost puáhtá kuldâliđ Binna Bánna- párnái ohjelm já párnái kirjálâšvuotâ lii lasanâm puáhâin sämikielâin. Tämä on positiivista ! Taat lii positiivlâš ! Saamelaislapsille ei juuri lehtiä ole ilmestynyt sitten saamenkielisen Aku Ankan (Vulle Vuojaš) jälkeen. Sämmilâšpárnáid iä lah ennustkin almostum loostah tavesämikielâlii Aku Anka (Vulle Vuojaš) maŋa. Aku Ankka tulisi mielestäni herättää henkiin. Muu mielâst Vulle Vuojaš kolgâččij uđđâsist ” iällááttiđ jieggáid ”. Se motivoi lukemaan ihan kaikilla kielillä. Tot motivistá luuhâđ máttááttâlmist aaibâs puohâin kielâin. Nuorille ilmestyy saamenkielinen nuortenlehti Š-bláddi. Nuoráid almostuvá tavesämikielâlâš nuorâilostâ Š-bláddi. Lehti on nykyaikainen ja käsittelee nuoriin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Lostâ lii taanáigásâš já tuálá siste nuoráid lohtâseijee äigikyevdilijd fáádáid. Netissä ei tietääkseni ole vielä saamelaislapsille kovinkaan runsasta tarjontaa. Muu tiäđu mield neetist ij lah vala sämmilâšpárnáid falâldâh meendugin ennuv. Kuvassa kenkäheinävieran tekoa ja kurkistus valmiista. Kooveest kamuvsyeinivierâ puunnjâm já kuovlâlem valmâš vierân. Kenkäheinästä saa lämpimät, kuivat ja hyväntuoksuiset ŠsukatŠ kengän sisälle. Kamuvsuoinijn finnee lieggâ, koške já njaalgâhajâsijd ŠsuhháidŠ kammuu siisâ. 9. 9. Miten nykyisten saamelaislasten elämä, maailma ja leikit eroavat áhkujen ja áddjojen lapsuuden maailmasta ? Maht táálái sämmilâšpárnái eellim, maailm já sierah spiekâsteh ááhui já äijihij pärnivuođâ maailmist ? Áhkujen ja áddjojen (mummojen ja vaarien) maailma oli vaativampi. Ááhui já äijihij maailm lâi vátávub. Muutenkin se sukupolvi on sitkeämpää ja vahvempaa lajia. Mudoi-uv tot suhâpuolvâ lâi sitkásub já nanosub šlaajâ. Tuiskut ja pakkaset eivät ole leikkejä haitanneet ja töihinkin on osallistuttu leikin varjolla. Puurgah já puolâšeh iä lah sierâid häittidâm já pargoid-uv sii uásálistii tegu liččii sierâdâm. Lapsilla oli enemmän mielikuvitusta leikkiä koska mitään valmista ei ollut eikä mitään uutta kaivattu esimerkiksi lelujen suhteen. Párnáin lâi eenâb mielâkuvviittâs sierâdiđ ko mihheen valmâšijd ij lamaš ige maiden uđđâgin puáhtám käibidiđ ovdâmerkkân sierâi háárán. Oma mielikuvitus ja rakentelutaito oli lapsillakin paljon rikkampaa kuin nykyään. Jieijâs mielâkuvviittâs já aašij čokkiistâllâmtáiđu lâi párnáin-uv čuuvtij riggásub ko tááláá ääigi. Isovanhemmat olivat läsnä jokaisessa arkipäivässä ja koko suku osallistui lasten kasvattamiseen, näin ollen sukulaiset tulivat tutuiksi ja yhteisöllisyys oli kantava voima. Ááhuh já äijiheh lijjii mieldi jyehi argâpeeivi elimist já ubâ suuhâ uásálistij párnái šoddâdmân. Nuuvtpa hyelhih šoddii uápisin já siärvuslâšvuođâ lâi kyeddee vyeimi. Nykymaailma on monimutkaisempaa ja koneellistettua. Tááláš maailm lii váduhub já mašinistum. Kun nykylapsille opetetaan entisajan leikkejä, ne eivät ole välttämättä tuttuja. Tááláá ääigi páárnážân máttááttuvvojeh tovlááh sierah, ko toh iä lah velttidhánnáá uáppáh sijjân. Saamelaislapset ovat monikulttuurisia, heitä asuu myös kaupungeissa ja siellä saamelaiskulttuuriin kasvaminen ei ole niin itsestäänselvää. Sämmilâšpárnááh láá maaŋgâkulttuurliih, sij äässih meiddei kaavpugijn já tobbeen sämikulttuurân šoddâm ij lah jiešmeidlist čielgâs. Silloin Unna Junnánkin merkitys kasvaa. Talle Unna Juná-uv merhâšume stuáru. 10. 10. Minkälaisia terveisiä lähettäisit lasten kulttuuriasioista päättäville aikuisille ? Magarijd tiervuođâid vuolgâttiččih párnái kulttuuraašijn merideijee rävisulmuid ? Kuunnelkaa nuoria, antakaa heille vaikutusmahdollisuus ! Kuldâliđ nuorâid, adeliđ sijjân vaikuttemmáhđulâšvuođâ ! Muistattehan toimia niin, että saamelaislastenkin kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat. Muštevetteđhân toimâđ nuuvt, et sämmilâšpárnái-uv kielâliih já kulttuurliih vuoidâdvuođah olášuveh. Lapsille ja nuorille mielekkäitä kokemuksia, harrastuksia tukevaa toimintaa niin poismuuttokaan ei ole niin todennäköistä tulevaisuudessa ! Párnáid já nuoráid mielâsijd vuáttámušâid já puuđâldmijd tuárjoo tooimâ, te meddâlvarrimgin ij lah nuuvt oskottettee puátteevuođâst ! Linkkejä: Liiŋkah: Maahisweb - Saamelaismuseo Siidan lastensivusto Maahisweb - Sämimuseo Siijdâ párnáisiijđoh YLE Sámi radio (katso Unna Junná ja Binna bánna) YLE Sámi radio (keejâ Unna Junná ja Binna bánna) SVT Sápmi - lasten TV SVT Sápmi - párnái TV Sivusto lapsille - Cugu NRK Sámi radio - párnái Kolttasaamelaisten nuorten oma blogi tässä TV Nuorttâsämmilâš nuorâi jieijâs blogi täst