index2.php_option=com_content_task=view_id=258_lang=finnish.html.xml

Olen Milla Elmiina Pulska (2008) Mun lam Milla Elmiina Pulska (2008) Olen 19-vuotias ja kotoisin Vuotsosta, joka on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Mun lam 19-ihásâš já vuálgus Vuáčust, mii lii Suomâ mädimus sämisijdâ. Tällä hetkellä asun Kautokeinossa, jossa käyn saamenkielistä korkeakoulua, Sámi allaskuvlaa, ja tähtään saamenkieliseksi luokanopettajaksi. Tääl aasâm Kuovdâkiäinust, mast jođám sämikielâlii ollâškoovlâ, Sámi allaskuvla, já sihtiim sämikielâlâš luokamáttáátteijen. Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta. Kiđđuv 2008 valmâštuvvim Ucjuv sämiluvâttâvâst. Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni. Iännám pehti lam finnim mielâkiddiivâšvuođâ musikkân, moin lam pargeldâm ubâ eellimavveem. Olen laulanut ja joikannut muiden vuotsolaisten tyttöjen kanssa, mutta enää en suutani aukaise, vaan keskityn soittamiseen. Mun lam lávlum já juoigâm eres vuáččulij nieidâiguin, mut innig jiem njálmám leehâst, pic tuše suáitám. Pianonsoittoa olen harrastanut pikkutytöstä asti ja kuljin peruskouluaikoina Sodankylässä 100 kilometrin päässä pianonsoittotunneilla. Piano lam suáittám uccânieidii rääjist já juuttim vuáđuškovlâaaigij pianosuáittimtiijmijn Suáđigilist 100 kilomeetter keččin. Peruskouluaikoina perustimme kylän tyttöjen kanssa bändin. Vuáđuškovlâaaigij vuáđudijm siijdâ nieidâiguin bäändi. Sitten jossain vaiheessa aloimme soittaa saamenkielistä musiikkia ja kokoonpanon muokkauduttua esittämästämme musiikista tuli saamenkielistä rockia. Tastoo monnii muddoost suáitiškuođijm sämikielâlâš muusik já ko čuákánpieijâm hámášui, te mii suáittim musikkist šoodâi sämikielâlâš rock. Bändimme nimi on SomBy, joka tulee 1800-luvun kartasta, jossa lukee Vuotson kohdalla Sombio-by. Bäändi nommâ lii SomBy, mii puátá 1800-lovo káártást, mast lohá Vuáču pehti Sombio-by. Sompio on ollut suuri alue ja sisältänyt monia kyliä, joista osa jäi Lokan tekoaltaan alle. Suobbâd lii lamaš vijđes kuávlu já toollâm siste maaŋgâid siijdâid, main uási paccii Loka tulvâdemáldá vuálá. Keväällä 2008 teimme levytyssopimuksen Tuupa Records - levy-yhtiön kanssa ja saman kevään toukokuussa meiltä ilmestyi EP-levy Cáhppes Lasttat, jolla on viisi meidän itse tekemäämme kappaletta. Kiđđuv 2008 toovâim skiärurähtimsopâmuš Tuupa Records - skiärrufinnoduvváin já siämmáá kiiđâ vyesimáánust mist almostui EP-skiärru Cáhppes Lasttat, mast láá vittâ mii jieččân ráhtám pitá. Olemme keikkailleet paljon Lapin läänin alueella ja pari keikkaa on ollut myös hieman etelämpänä. Mij lep jottáám suáittimmaađhijn ennuv Laapi lääni kuávlust já moddii meid váhá mäddiláá-uv. Tällä hetkellä teemme uusia biisejä tulevalle täyspitkälle albumille, joten minulla menee musiikintekoon paljon aikaa, mutta se ei haittaa, koska rakastan kirjoittaa biisien sanoja ja säveltää musiikkia. Tääl mij rähtip uđđâ biisijd puáttee oleskukkosii albumân, et must mana muusikrähtimân ennuv äigi, mut ij tot häittid, ko rähistâm čääliđ biisij saanijd já nuottiđ muusik. Siinä työssä saa kaivaa omia tunteita ja ajatuksia ja luoda jotain omaa ihmisten kuultavaksi. Ton pargoost uážžu polttođ jieijâs tobdoid já jurduid já rähtiđ maidnii uđđâs ulmui kuullâmnáál. Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä. Muu mielâst lii tuođâi tehálâš, et rähtip lavluidân sämikielân, ko toin lain pyehtip sämmilijn uđđâ peelijd uáinusân válduaalmug uáinimnáál, luptip säämi kulttuur positiivlávt uáinusân já ovdedep tom. Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita. Sämmilâšvuotâ lii muide-uv ko poccuuh, juoigâm, tullâpiällást káhvástâllâm, kuáđist šleđgâttáá aassâm já eres stereotypiaid. Saamelaisuus voi olla rock, saamelaisuus voi olla kaikkea mahtavaa, meidän nuorten pitää vain uskaltaa olla saamelaisia ja tehdä sitä mitä haluamme. Sämmilâšvuotâ puáhtá leđe rock, sämmilâšvuotâ puáhtá leđe jyehilágán váldálâš – mii nuorah tuše kolgâp tuostâđ leđe sämmiliih já porgâđ tom maid halijdep. Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa. Must láá poccuuh, et puásuipargoid mana še ennuv äigi. Kesäisin kuljen merkityksissä ja olen ollut nyt myös mönkijällä kokoamistyössä mukana parina kesänä. Keessiv jođám vyesimiärkkumijn já lam lamaš tääl meiddei muávloin čokkimpargoin mieldi muádi keesi ääigi. Syksyisin ja talvisin puolestaan on erotuksia ja lihahommia. Čohčuv já tälviv láá oppeet pygálusah já njuovvâmpargoh. Ympäri vuoden on oikeastaan kaikenlaisia porotöitä. Pirrâ ive láá jyegimuđušiih puásuipargoh. Porot ovat minulle tärkeitä, koska ne liittävät minut esivanhempiini ja myös saamelaisuuteen. Poccuuh láá munjin teháliih, ko toh lahteh muu madârvaanhimáid já meid sämmilâšvuotân. Eikä se ole pelkkää työtä vaan elintapa. Ige tot lah tuše pargo pic eellimvyehi. Puhun saamea, ja vaikka se ei ole äidinkieleni, se on minulle tärkeä kieli saamelaisuuteni vuoksi. Sáárnum sämikielâ, já veikkâ tot ij lahkin muu eenikielâ, te tot lii munjin tehálâš kielâ jieččân sämmilâšvuođâ keežild. Olen opiskellut sitä koko kouluikäni vieraana kielenä, ja kirjoitin sen ylioppilaskirjoituksissakin. Lam luuhâm tom ubâ škovlâave vieres kiellân, já čaallim tom pajeuáppeečálusijn-uv. Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset. Lii vaidâlittee, et Vuáčust sämikielâ sirdem puátteid suhâpuolváid mahtnii orostij, já sämikielâ eenikielânis sárnooh láá tobbeen riävtui tuše puáris ulmuuh. Haluaisin, että olisin saanut saamen äidinkielenä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin aion opetella kielen hyvin ja siirtää sen omille lapsilleni äidinkielenä. Halijdiččim, et liččim finnim sämikielâ eenikiellân, mut ko tot ij lah máhđulâš, te ááigum máttááttâllâđ kielâ pyereest já sirdeđ tom jieččân párnáid eenikiellân. Kuvassa SomBy Inarissa keväällä 2008 levyn julkistamiskeikan jälkeen. Kooveest SomBy Anarist kiđđuv 2008 skiäru almostittem maŋa. Milla kolmas vasemmalta. Milla kuálmád čižetpeln.