index2.php_option=com_content_task=view_id=260_lang=finnish.html.xml
Minun nimeni on Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Antti Paltto (2008)
Muu nommâ lii Haanu Heeihâ Aaslâk Antti, Aslak Antti Paltto (2008)
ja olen kotoisin Lemmenjoelta Inarin kunnasta.
já lam vuálgus Lemmest Aanaar kieldâst.
Tällä hetkellä myös asun Lemmenjoella, vanhempieni luona.
Tääl mun aasâm Lemmest, vaanhimijdân lunne.
Olen 25 vuotias.
Lam 25 ihásâš.
Kesällä 2007 valmistuin Kautokeinon saamelaisesta korkeakoulusta, jossa suoritin kolmen vuoden journalistilinjan bachelorin ja lisäksi saamen kielen approbaturin.
Keessiv 2007 valmâštuvvim Kuovdâkiäinu säämi ollâškoovlâst, mast čođâldittim kuulmâ ive journalistlinjá bachelori já lasseen sämikielâ approbatur.
Valmistumisen jälkeen olen enimmäkseen työskennellyt YLE saameradiolla Inarissa saamenkielisten tv-uutisten toimittajana.
Valmâštume maŋa lam iänááš porgâm YLE sämiradiost Anarist sämikielâlij tv-uđđâsij toimâtteijen.
Lisäksi olen freelancannut Kiirunassa SVT:n uutisreportterina ja myös galdu.
Lasseen lam freelanceristám Kiirunast SVT uđâsreportterân já meid galdu.
org-nettisivujen päivittäjänä.
org-nettisiijđoi peivideijen.
Viimeinen suurempi projektini päättyi keväällä 2008: silloin organisoin saamelaisten osallistumisen Arctic Winter Games 2008 tapahtumaan Yellowknifeen, olin Saamen joukkueen Chef de Mission.
Majemuš stuárráb proojeekt nuuvâi kiđđuv 2008: talle uárnejim sämmilij uásálistem Arctic Winter Games 2008 tábáhtusân Yellowknifân, lijjim Säämi juávhu Chef de Mission.
Olen koko nuoruuteni harrastanut kaikenlaista liikuntaa ja ollut kilpahiihtäjä 22-vuotiaaksi asti.
Mun lan ubâ nuorâvuottân lihâdâm jyehináál já lamaš kištočyeigee 22-ive räi.
Osallistumiseni hiihdon saamenmestaruuskisoihin 12-vuotiaana teki minulle mahdolliseksi ymmärtää jo silloin, että saamelaiset asuvat neljässä eri maassa.
Muu uásálistem čuoigâm sämimiäštárkištoid 12-ihásâžžân toovâi munjin máhđulâžžân iberdiđ jo talle, et sämmiliih äässih neelji jieškote-uv enâmist.
Talvisin mestaruuskisoja järjestetään hiihdossa ja suopunginheitossa, kesällä suopunginheiton lisäksi myös juoksussa.
Tälviv miäštárkištoh uárnejuvvojeh čuoigâmist já njuárustmist, keessiv njuárustem lasseen meid kaččâmist.
Minulla on kaksi äidinkieltä: pohjoissaame ja suomi.
Must láá kyehti eenikielâ: tavesämikielâ já suomâkielâ.
Voin puhua saamen kieltä päivittäin kotona ja jutellessani kavereiden kanssa.
Puávtám sárnuđ sämikielâ piäiválávt pääihist já skipárijdânguin savâstâldijn.
Saamelaisuus merkitsee elämistä luonnossa, porojen kanssa, kalastamista, kuulumista omaan joukkoon.
Sämmilâšvuotâ meerhâš luándust eellim, poccuiguin, kuálástem, kuullâm jieijâs juávkun.
Maailmalla ollessani voin kertoa olevani saamelainen ja edustan ylpeänä neljän eri maan ihmisiä, yhtä kansaa, vaikkakin erittäin monimuotoista sellaista.
Maailmist jođedijnân puávtám muštâliđ jieččân lemin sämmilâš já ovdâstâm čiävlán neelji jieškote-uv eennâm ulmuid, oovtâ aalmug, veikkâ-uv uáli maaŋgâhámásii taggaar.
Olen syntynyt poronhoitaja- ja kalastajaperheeseen, joten saamelaisuus näkyy myös siitä, miten harjoitamme poronhoitoa ja hyödynnämme poron eri materiaaleja sekä minkälaista ruokaa syömme.
Lam šoddâm puásuituállee- já kuálásteijeeperrui, et sämmilâšvuotâ uáinoo meid tast, maht hárjuttep puásuituálu já ávhástâllâp poccuu jieškote-uv materiaalâiguin sehe maggaar purrâmâš puurrâp.
Meillä on tapamme olla saamelaisia, mutta ei ole olemassa vain yhtä tapaa olla sitä.
Mist lii jieččân vyehi leđe sämmilâš, mut ij lah lemin tuše ohtâ vyehi leđe taggaar.
Viralliset määrittelyt saamelaisuudesta ovat kyllä löydettävissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien nettisivuilta, mutta kuten niistä näkee, määritellään saamelaisuus joka maassakin hieman eri tavoin.
Virgáliih miäruštâlmeh sämmilâšvuođâst láá kale kavnuumist Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigij nettisiijđoin, mut nuuvtko tain uáiná, te sämmilâšvuotâ miäruštâlluvvoo jyehi enâmist ucánjáhháá eresnáál.
Jos jo syntyessäsi vanhempasi kertovat sinulle, että olet saamelainen, kasvaa saamelaisuuden merkitys sinulle iän myötä ja vanhetessa arvostat sitä enemmän.
Jis jo šodâdijn tuu vaanhimeh muštâleh tunjin, et lah sämmilâš, lassaan sämmilâšvuođâ merhâšume tunjin ave mield já ko puárásmuuh, te toolah tom áárvust tađe-uv eenâb.
Sen sijaan jos kuulet 20-vuotiaana olevasi saamelainen, etkä ole sitä koskaan aikaisemmin kuullut etkä tiennyt, sinun on paljon vaikeampi oppia ymmärtämään ja sisäistämään, mitä on olla saamelainen.
Ton sajan jis kuulah 20-ihásâžžân lemin sämmilâš, jiehke lah tom kuássin ovdeláá kuullâm jiehke tiättám, lii tuu čuuvtij váigâdup oppâđ iberdiđ já peessâđ siisâ, maid lii leđe sämmilâš.
Itse olen oppinut kaksi kieltä ja kaksi kulttuuria rinnakkain, virallisen saamelaismääritelmän mukaan olen puoleksi suomalainen ja puoleksi saamelainen.
Jieš lam oppâm kyehti kielâ já kyehti kulttuur paldluvâi, virgálii sämmilâšmiäruštâllâm mield mun lam peellin syemmilâš já peellin sämmilâš.
Minulla on Suomen passi, joka on hyvää valuuttaa kun kiertää maailmalla, koska suomalaisia arvostetaan.
Must lii Suomâ passâ, mii lii šiev vaaluut maailmist jođedijn, ko syemmiliih tuállojeh áárvust.
Mutta kun menen YK:n kokoukseen New Yorkiin ja minulta kysytään kuka olen, kerron olevani saamelainen – ellei minua sitten tunnisteta jo vaatteista.
Mut ko moonâm OA čuákkimân New Yorkân já ko must koijâdeh kii lam, te muštâlâm lemin sämmilâš – jis muu iä jo tuubdâš pihtsijn.
Joka aamu ensimmäinen kieli, jota puhun, on saame.
Jyehi iiđeed vuossâmuš kielâ, maid sáárnum, lii sämikielâ.
Töissä radiolla käytän suurimman osan ajasta saamea.
Pargoost radiost kiävtám iänááš uási ääigist sämikielâ.
Muuten saamelaisuus näkyy arjessani siinä, että suuri osa ajastani kuluu porojen kanssa.
Mudoi sämmilâšvuotâ uáinoo muu argâpeeivist tast, et stuorrâ uási ääigist mana poccuiguin.
Erityisesti syystalvella, joka on vilkasta porojen erottelu-aikaa.
Eromâšávt čohčâtäälvi, mii lii hoppuus pygálusäigi.
Jäljelle jääneen vapaa-ajan vietän kotikulmilla sekä Ruotsissa ja Norjassa, saamelaisnuorten tapahtumia kun riittää.
Pasâttâssân pááccám astoääigi viätám päikkikuávlust sehe Ruotâst já Taažâst, säminuorâi tábáhtusah ko kelijdeh.
Ja aina kun tapahtuu jotain suurempaa, pakkaan lapintakin laukkuun, sillä eihän sitä tavallista tummaa pukua ole koskaan tullut hankittua !
Já ain ko tábáhtuvá miinii stuárráábijd, te pakkaam sämimááccuh laavkân, ko ijhân tom táválii tevkis lädimááccuh lah šoddâm kuássin skappuđ !
Tulevaisuudessa saamelaisuuteni näkyy samoin arkipäivän askareissa kuin nykyisinkin: kielessä, sanomisissani ja ideologiassa.
Puátteevuođâst muu sämmilâšvuotâ uáinoo siämmáánáál ko argâpeeivi pargoin tääl-uv: kielâst, ettâmijn já ideologiast.
Uskon, että tulevaisuudessa saamelaisuus on saamelaisille tärkeämpi kuin kymmenen vuotta sitten.
Oskom, et puátteevuođâst sämmilâšvuotâ lii sämmiláid tehálub ko love ihheed tassaaš.
Kuluneet kymmenen vuotta olemme muutenkin eläneet suurta muutosta, kun saamelaisen ei enää tarvitse hävetä itseään, vaan päinvastoin saamelaisuudella jopa ylpeillään.
Majemuu love ihheed lep mudoi-uv iällám stuorrâ nubástus ääigi, ko sämmilâš ij innig taarbâđ hepâmâššâđ jieijâs pic nubijkejij, sämmilâšvuođâin puáhtá joba čiävluttâllâđ.
Itse olen oppinut pohjoissaamen äidinkielenä, lukenut sitä koulussa äidinkielenä ja kirjoittanut sen myös ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä.
Jieš lam oppâm tavesämikielâ eenikielân, luuhâm tom škoovlâst eenikielân já čáállám tom meid pajeuáppeečálusijn eenikielân.
Silloin olin ainoa pohjoissaamen äidinkielenä kirjoittanut.
Talle lijjim áinoo tavesämikielâ eenikielân čáállám uáppee.
Nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, yhä useampi tekee tai valitsee samoin.
Tääl, vááijuv love ihheed maŋeláá, ain täävjib taha tâi väljee