index2.php_option=com_content_task=view_id=262_lang=finnish.html.xml

Tiörv ! Tiörv ! Olen Anna Lumisalmi, 21-vuotias kolttasaamelaistyttö (2008) Mun lam Anna Lumisalmi, 21-ihásâš nuorttâsämmilâš nieidâ (2008) Alun perin olen kotoisin Ivalosta, mutta viimeiset kolme vuotta olen asunut Etelä-Suomessa, ensin vuoden Helsingissä, ja nyt reilut kaksi vuotta Imatralla. Algâalgâst mun lam vuálgus Avelist, mut majemuid kulmâ ive lam aassâm Maadâ-Suomâst, vistig ive Helsigist, já tääl pajeláhháá kyehti ive Imatrast. Opiskelen nyt toista vuotta matkailua ammattikorkeakoulussa ja valmistun parin vuoden päästä restonomiksi. Luuvâm tääl nube ive mađhâšem áámmátollâškoovlâst já valmâštuum muádi ive keččin restonomân. Harrastan erityisesti laulamista ja satunnaisesti myös tanssimista, sulkapalloa ja kirjoittamista, sekä matkustelen mielelläni – niin paljon kuin opiskelijabudjetti sallii. Hárjuttâm eromâšávt lávlum já motomin meid tánssám, puzzâpáálu spellâm já čäällim, sehe mađhâšâdâm mielâstân – nuuvt ennuv ko uáppeebudjet suává. Suhteellisen ison osan vapaa-ajastani vie myös tutortoiminta, missä olen ollut mukana tämän vuoden, ja vuodenvaihteessa minusta tulee mitä todennäköisimmin meidän koulun matkailun yksikön uusi päätutor. Viehâ stuorrâ uási astoääigist tuálvu meid tutortoimâ, mast lam lamaš mieldi taan ive, já ihejorgálduvâst must šadda viehâ tuođânálásávt mii škoovlâ mađhâšem ohtâduv uđđâ váldututor. Äidinkieleni on suomi, ja osaankin koltansaamea vain muutaman lauseen verran, mutta ymmärrän kieltä vähän enemmän kuin puhun. Muu eenikielâ lii suomâkielâ, já máátám-uv nuorttâsämikielâ tuše motomijd celkkuid, mut iberdâm kale kielâ ucánjáhháá eenâb ko maid sáárnum. Lausuminen onnistuu aika hyvin, jos luen saamea ääneen paperilta. Ettâm luhostuvá viehâ pyereest, jis luuvâm sämikielâ jiänusin pápárist. Olenkin tehnyt viimeiset viisi vuotta satunnaisesti koltansaamenkielisiä ortodoksisia hartausohjelmia YLE Saamenradiolle isäni (kanttori ja Saamelaiskäräjien jäsen Erkki Lumisalmen) kanssa. Lam-uv majemuid vittâ ive ráhtám tyelittälli nuorttâsämikielâlijd ortodoksâlijd rukkoosohjelmijd YLE Sämiradion ejijnân kanttor já Sämitige jeessân Erkki Lumisalmijn. Niistä olen selvinnyt, kun isä on kirjoittanut minulle valmiiksi kaiken, mitä on pitänyt lukea. Tain lam selvânâm, ko iäččám lii čáállám munjin valmâšin puoh, maid lii kolgâm luuhâđ. Olen myös ollut mukana laulamassa kuorossa kolme kertaa Helsingissä järjestetyissä koltansaamenkielisissä jumalanpalveluksissa. Lam lamaš meiddei mieldi lávlumin lávlumjuávhust kulmii Helsigist uárnejum nuorttâsämikielâlii immeelpalvâlusâst. Olisi todella hienoa osata kieltä paremminkin ja minua harmittaa, että sitä ei puhuttu meillä kotona, kun olin pieni. Ličij tuođâi fiijnâ mättiđ kielâ pyerebeht-uv já muu váhá vääivid, et kielâ iä sárnum mii pääihist, ko lijjim ucce. Olen muutaman kerran aloittanut kouluaikoinani saamen tunnit, mutta kielen oppiminen ei ole sujunut odotusten mukaisesti. Lam motomijd keerdijd algâttâm škovlâääigi sämikielâ tiijmijd, mut kielâ oppâm ij lah luhostum vuárdámušâi mield.. Esimerkiksi lukiossa opetus järjestettiin etäopetuksena television kautta, ja sitä oli vaikea seurata, kun yhteys takkusi koko ajan. Ovdâmerkkân luvâttuvâst máttááttâs uárnejui káidusmáttááttâssân televisio pehti, já tom lâi väädis čuávvuđ, ko ohtâvuotâ potkânâdâi ubâ ääigi. Koltansaamen tunneista on kuitenkin ollut sen verran hyötyä, että uskoakseni osaksi niiden ansiosta minun on ollut helpompi oppia venäjää, jota meidän koulussa opiskellaan pakollisina kieliopintoina ainakin muutaman kurssin verran. Nuorttâsämikielâ tiijmijn lii kuittâg lamaš tommittáá ävkki, et oskomield uássin toi keežild must lii lamaš älkkep oppâđ ruošâkielâ, mii lii mii škoovlâst págulâš kielâoppâ aainâs motomij kuursâi verd. Koltansaamessa ja venäjässä kun on jonkun verran todella samantapaisia sanoja, ja joitain kirjaimia. Nuorttâsämikielâst já ruošâkielâst ko láá mottoom verd tuođâi siämmáásullâsiih säänih, já motomeh pustaveh. Venäläiset kirjaimet opinkin hämmästyksekseni vain parissa tunnissa. Ryešilijd pustávijd oppim-uv tuše muádi tiijmest. Saamelaisuus ei näy nykyisin kovinkaan paljon arkielämässäni, mutta olen hyvin ylpeä juuristani. Sämmilâšvuotâ ij oinuu tááláá ääigi meendugin ennuv muu argâelimist, mut lam uáli čiävláá jieččân madduin. Olen huomannut, että aina kun ihmisille mainitsee olevansa saamelainen, he ovat todella positiivisesti yllättyneitä ja kiinnostuneita, ja haluavat kuulla asiasta lisää. Lam huámášâm, et ovttuu ko ulmuid maainâš lemin sämmilâš, te sij láá tuođâi-uv positiivlávt hiämáskâm, tobdeh áášán mielâkiddiivâšvuođâ, já halijdeh kuullâđ ääšist lase. Monet ovat sanoneet, että näytän saamelaiselta, joskus jopa ennen kuin ovat tienneet minun olevan saamelainen. Maaŋgah láá ettâm, et niävtám sämmilâžžân, motomin joba ovdil ko ubâ láá tiättámgin muu lemin sämmilâš. Vaikka olenkin ylpeä saamelaisista juuristani ja siitä, mistä olen lähtöisin, en kuitenkaan usko koskaan muuttavani takaisin Lappiin, en ainakaan ennen eläkeikää. Veikkâ lam-uv čiävláá jieččân sämmilâš madduin já tast, kost lam vuálgus, te jiem kuittâg osko, et varriiččim kuássin maasâd Sáámán, jiem kuittâg ovdil iäláttâhave. Lapissa on mukavaa käydä aina välillä, mutta jostain syystä olen aina tuntenut oloni paljon kotoisammaksi isommissa kaupungeissa. Säämist lii hitruu eelliđ ain kooskâi, mut monnii suujâst lam ovttuu tubdâm lemin eenâb koođijn stuárráábijn kaavpugijn. Lapissa kylät ja kaupungit ovat niin pieniä, että mahdollisuus uusien ihmisten tapaamiseen on todella rajallinen – ja minä olen aina nauttinut uusien ihmisten tapaamisesta sekä siitä, että ympärillä on myös paljon tuntemattomia ihmisiä ja vielä tutkimattomia mahdollisuuksia ja paikkoja. Säämist siijdah já kaavpugeh láá uáli uceh, et máhđulâšvuođah uđđâ uálmui kuáhtáámân láá tuođâi uccáá – já mun lam ovttuu navdâšâm uđđâ ulmui kuáhtáámist sehe tast, et pirrâ láá meid ennuv omâs ulmuuh já vala tuđhâmettumeh máhđulâšvuođah já sajeh. Valmistumisen jälkeen muutan pois Imatralta, ehkä Helsinkiin, ehkä johonkin toiseen kaupunkiin. Valmâštume maŋa várriim meddâl Imatrast, kenski Helsigân, kenski monnii eres kaavpugân. On myös aina mahdollista, että muutan aivan toiseen maahan. Lii meid ain máhđulâš, et varriim aaibâs nube enâmân. Olen aina haaveillut oman yrityksen perustamisestakin, se voisi ehkä olla kahvila, tai sitten enemmän matkailuun liittyvä ohjelmapalveluyritys. Lam ain nievdâm jieččân finnoduv vuáđđudmist-uv já tot puávtáččij leđe kenski kähviviäsu, tâi talle pyerebeht-uv maađhâšmân lohtâseijee ohjelmpalvelemirâttâs. Tulevaisuus on näin nuorella iällä vielä todella avoinna. Puátteevuotâ lii vala návt nuorâ avveest tuođâi áávus. Kävi miten kävi, saamelaisuus tulee aina olemaan iso osa identiteettiäni, asuinpa sitten Ivalossa tai Pariisissa.:) Keevâi maht peri, te sämmilâšvuotâ šadda leđe ain stuorrâ uási mii identiteet, aassimba talle Avelist tâi Pariisist.:) (Kuvassa Anna Pietarissa syksyllä 2008) (Kooveest Anna Piätárist čohčuv 2008)