index2.php_option=com_content_task=view_id=268_lang=finnish.html.xml

Oktavuohta-nettilehti avaa yhteyksiä kouluihin Oktavuohta - nettilostâ leehâst ohtâvuođâid Saamelaiskäräjien kotisivuille avattu nettilehti OKTAVUOHTA on tarkoitettu erityisesti Suomen koulujen käyttöön: avaamaan ikkunoita ja tiedon hankinnan kanavia saamelaisyhteisön parempaan ja ajanmukaisempaan tuntemiseen. Sämitige päikkisiijđoin lehâstum nettilostâ Oktavuohta lii uáivildum vuosâsajasávt Suomâ škoovlâi kiävtun: lekkâđ laasâid já tiäđu haahâm riäiduid sämisiärváduv pyereeb já taanáigásâš tubdâmân. Neljän valtion alueelle jakaantuva saamelaisyhteisö elää aktiivista muutoksen ja eteenpäin menon aikaa, jossa uutta rakennetaan vauhdilla perinteisen elämänmuodon rinnalle ja perustalle. Neelji riijkân juáhásâm sämisiärvádâh iälá aktiivlâš nubástus já ovdâskulij moonnâm ääigi, mast uđđâ huksejuvvoo liävttoin ärbivuáválâš eellimhäämi paaldân já vuáđđun. Tästä todellisuudesta suomalainen koulu tietää kuitenkin hyvin vähän. Taam tuođâlâšvuođâst syemmilâš škovlâ tiätá kuittâg uáli uccáá. Koulukirjoissa saamelaisyhteisön nykypäivää ei käsitellä ja saamelaisiin liittyvät, koulunkin ylläpitämät, mielikuvat tulevat usein topeliaanisen ajan kuvauksista ja ajalta, jolloin sekä suomalainen että saamelainen yhteisö elivät vielä esimodernia aikaa. Škovlâkiirjijn sämisiärváduv tááláš tile ij kieđâvuššuu já sämmiláid kullee, škoovlâi-uv alnetoollâm, mielâkoveh puátih távjá topeliaansâš ääigi kuvviimijn já ääigist, kuás syemmilâš já sämiilâš siärvádâh ellii vala ovdâmoodeernlâš ääigi. Saamelaiskäräjien kotisivuilleen avaama nettilehti OKTAVUOHTA on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen koulujen käyttöön: avaamaan ikkunoita ja tiedon hankinnan kanavia saamelaisyhteisön parempaan ja ajanmukaisempaan tuntemiseen. Sämitige päikkisiijđoin lehâstum nettilostâ Oktavuohta lii uáivildum vuosâsajasávt Suomâ škoovlâi kiävtun: lekkâđ laasâid já tiäđu haahâm riäiduid sämisiärváduv pyereeb já taanáigásâš tubdâmân. Saamelaisparlamentit ja kansalaisjärjestöt, saamenkielinen kirjallisuus, musiikki, teatteri, elokuva ja monet muut alat luovat uutta saamelaisuutta ja käsittelevät kukin tavallaan muutoksen kipeitä kohtia: kielen uhanalaisuutta ja kielen muuttumista, väestön poismuuttoa perinteisiltä alueilta, perinteisten elinkeinojen ahdinkoa, pulaa saamenkielen taitoisista ammatti-ihmisistä ja monia muita. Säämi parlameentah já sämiseervih, sämikielâlâš kirjálâšvuotâ, muusik, teatter, elleekove já maaŋgah eres syergih hämmejeh uđđâ sämivuođâ já kieđâvušeh jieskii-uv jieijâs vuov-vijn nubástus rašes aašijd: kielâ uhkevuálásâšvuođâ já kielâ nubástume, aalmug meddâlvarrim ärbivuáválâš kuávluin, ärbivuáválâš iäláttâsâi vädis tile, vááijuvvuođâ sämikieltáiđusâš áámmátulmuin jna.. Saamelainen media käsittelee oman yhteisön tapahtumia ja muutosta päivittäin – luoden samalla yhteistä arkipäivää valtakuntien rajojen yli. Säämi media kieđâvuš jieijâs siärváduv tábáhtusâid já nubástusâid piäiválávt – huksiimáin siämmást ohtsii argâpeeivi väldikudij raajij paijeel. Saamelaiset toimivat aktiivisesti valtakuntien rajojen yli ja osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön maailman muiden alkuperäiskansojen joukossa. Sämmiliih tuáimih aktiivlávt väldikudij raajij paijeel já uásálisteh aalmugijkoskâsâš ohtsâšpaargon maailm eres algâaalmugijguin. Saamelaisparlamentit ja parlamentaarinen yhteistyö luovat uuden ajan saamelaista politiikkaa, neuvotellen aktiivisesti maiden hallitusten ja viranomaisten kanssa. Säämi parlameentah já parlamentaarlâš ohtsâšpargo hämmejeh uđđâ ääigi sämipolitiik, ráđádâlmáin aktiivlávt staatâi haldâttâsâiguin já virgeomâhijguin. Saamen kieli on koulun kieli samalla kun siitä rakennetaan myös tieteen, julkisten palveluiden, hallinnon ja lainsäädännön kieltä. Sämikielâ lii škoovlâ kielâ siämmást ko tast huksejuvvoo meiddei tiettuu, almos palvâlusâi, haldâšem já lahâasâttâs kielâ. Mitä nuoret ajattelevat elämästään ja saamelaisuudestaan ? Maid nuorah jurdâččeh jiejâs elimist já sämmilâšvuođâstis ? Mikä on saamen kielen asema koulussa, mediassa, kirkossa, yhteiskunnassa, kodeissa, ihmisten mielissä ? Mii lii sämikielâ sajattâh škoovlâst, mediast, kirhoost, ohtsâškoddeest, paaihijn, ulmui mielâin ? Mitä ovat ja mitä tekevät saamelaiskäräjät ? Moh láá já maid pargeh sämitigeh ? Miten ja missä saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvät oikeudet on turvattu ? Maht já kost sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođah láá torve-jum ? Mitä kaikkea käsite Šsaamelainen musiikkiŠ pitää sisällään ? Maid tuálá siste tuávádâh Šsäämi muusikŠ ? Keitä ovat saamelaiset musiikin tekijät, kuvataiteilijat, kirjailijat, elokuvan tekijät ? Kiäh láá säämi muusik tahheeh, kovetaaidâreh, kirječälleeh, elleekove rähteeh ? Miksi saamen puvun käytöstä puhutaan niin paljon ? Mane sämimááccuh kevttimist sárnoo nuuvt ennuu ? Mikä on aito saamelainen käsityö ? Mii lii puigâ sämityeji ? Vastauksia näihin kysymyksiin voi etsiä Oktavuohta-sivustolta, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta www.samediggi.fi. Vástádâsâid täid koččâmâššáid puáhtá uuccâđ Oktavuohta-siijđoin, mii kávnoo sämitige päikkisiijđoin www.samediggi.fi. Suomalaisia kouluja ja muita tiedonhaluisia palveleva uusi internetsivusto avattiin joulukuun alussa. Syemmilâš škoovlâid já eres-uv tiäđuhalulijd palvâleijee uđđâ internet-siijđoh lehâstuvvii juovlâmáánu aalgâst. Nettilehden tehtävänä on antaa ajanmukaista tietoa saamelaisyhteisöstä ja saamelaisväestöstä tämän päivän suomalaisessa ja pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Nettiloostâ pargon lii adeliđ äigikyevdilis tiäđu säämi siärváduvâst já sämiaalmugist onnáá peeivi syemmilâš já tave-eennâmlâš ohtsâškoddeest. Sivuston kautta löytyy myös tietoja saamelaisten asemasta ja toiminnasta maailman alkuperäiskansojen yhteisössä ja kansainvälisissä yhteyksissä kuten YK:ssa. Siijđoi pehti kávnoo meiddei tiätu sämmilij sajattuvâst já tooimâst maailm algâaalmugij siärváduvâst já aalmugijkoskâsâš ohtâvuođâin tegu OA:st. Nettilehti täydentyy ja muuttuu ajan mukana – jo nyt sen kautta löytyy paljon tietoa ja linkkejä useiden saamelaisyhteisöjen sivustoille. Nettilostâ tievâsmittoo já uđâsmittoo taađeest – jo tääl ton pehti kávnojeh ennuu tiäđuh já liiŋkah maaŋgâi sämisiärváduvâi sijđoid.