index2.php_option=com_content_task=view_id=280_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjät lausui valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta	Sämitige ceelhij olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst
Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kerran vaalikaudessa annettava selonteko eduskunnalle, jossa käsitellään ihmisoikeuksien nykyistä tilaa Suomessa ja määritetään painopisteitä valtion kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle.	Olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâs adeluvvoo ohtii vaaljâpaajeest ovdâskoodán, mast kieđâvuššoo olmoošvuoigâdvuođâi tááláš tile Suomâst já mast miäruštâlluvvojeh tiäddučuágástuvah staatâ aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikân.
Valtioneuvosto antaa selonteon Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009.	Staatârääđi addel čielgiittâs Ovdâskoodán čohčâčuákkimistempaajeest 2009.
Saamelaiskäräjät esittää lausunnossaan lukuisia tarkennuksia ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon.	Sämitigge iävtut ciälkkámušâstis maaŋgâid tärkkilistmijd olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsân.
Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen käymistä ilmisoikeuspoliittisesta selonteosta.	Sämitigge iävtut sämitiggelaavâ § 9 miäldásâš ráđádâlmijd olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst.
Lausunnossaan saamelaiskäräjät kiinnitti erityisesti huomiota saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, saamen kielilain toteutumiseen, saamelaiskoulutuksen saatavuuteen, saamelaisten maaoikeuksiin sekä Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteisiin.	Ciälkkámušâstis sämitigge kiddij huámášume eromâšávt sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid, säämi kielâlaavâ olášuumán, sämimáttááttâs finniimân, sämmilij eennâmvuoigâdvuotâkoččâmâššáid sehe Suomâ aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiik ulmijd.
Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista.	Olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst ulmen lii, et Suomâ ratifisistáččij ILO 169-sopâmuš algâ- já hiäimuaalmugij vuoigâdvuođâin.
Saamelaiskäräjät esitttää, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa otetaan selkä kanta siihen, miten ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa edetään ja millaisella aikataululla, koska jo edellisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 asetettiin tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus ja tavoite jäi toteutumatta.	Sämitigge iävtut, et olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst váldoo čielgâ peeli toos, maht ILO 169-sopâmuš ratifisistmist kalga ovdániđ já maggaar äigitavluin, ko jo ovdebáá olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst ivveest 2004 asâttui ulmen ratifisisteđ ILO 169-sopâmuš já ulme paasij olášuuhánnáá.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perustuslain edellyttämällä tavalla.	Sämitige uáinu mield sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu vuáđulaavâ vaattâm vuovvijn.
Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että selonteossa otetaan tavoitteeksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen.	Sämitigge meiddei váátá, et čielgiittâsâst váldoo ulmen sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ ovdedem.
Saamelaiskäräjät esittää, että Suomi ratifioi UNESCO:n sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta pikaisesti ja käsittelee asiaa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa.	Sämitigge iävtut, et Suomâ ratifisistá UNESCO sopâmuš matriaalâttâs kulttuuräärbi suoijâlmist jotelávt já kieđâvuš ääši olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš čielgiittâsâst.
Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat.	Sämitigge váldá vuotân, et aavisasâttâs (398/2008) ij adde máhđulâšvuođâ sämikielâlâš aavisij torjui, ko toorjâiävtuh láá liijgás čovgâseh.
Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamen kielilain toteutumiseen Suomessa.	Sämitigge lii tutâmettum säämi kielâlaavâ olášuumán Suomâst.
Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä.	Puohâi sämikielâi tile lii huolâstuttee já sämiaalmug iälá kielâmolsom ponjosist.
Suomeen tarvitaan pikaisesti saamen kielten elvytysohjelma, joka olisi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi.	Suomân tarbâšuvvoo jotelávt sämikielâi iäláskittemohjelm, mii ličij tááláást olesváldálub já kuhesáigásub toimâ sämikielâi siäilum já ovdánem visásmitmân.
Saamelaisten kielelliset ihmisoikeudet eivät toteudu riittävästi.	Sämmilij kielâlâš olmoošvuoigâdvuođah iä olášuu tuárvi pyereest.
Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.	Sämitigge lii huolâst sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnái olmoošvuoigâdvuođâi olášuumeest.
Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskeva toiminnallinen ja rahoituslainsäädäntö turvaavat saamelaisopetuksen järjestämisen ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella.	Vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim kyeskee toimâlâš já ruttâdemlahâasâttâs torvejeh sämimáttááttâs ornim tuše sämikuávlust.
Noin 70 % saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.	Suullân 70 % sämipárnáin äässih sämikuávlu ulguubeln.
Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaisopetusta turvaava rahoitussäännös (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki L 635/1998, muutos 1186/1998, 43 §, 2 mom) laajennettaisiin koskemaan koko maata.	Sämitigge lii iävtuttâm, et sämimáttááttâs torvejeijee ruttâdemnjuolgâdus (Máttááttâs- já kulttuurtooimâ ruttâdmist adelum laahâ L 635/1998, nubástus 1186/1998, 43 §, 2 mom) vijđeduuččij kuoskâđ ubâ eennâm.
Opetusministeriön tulisi asettaa pikaisesti työryhmä, jonka tehtävänä olisi valmistella saamelaisopetuksen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.	Máttááttâsministeriö kolgâččij asâttiđ jotelávt pargojuávhu, mon pargon ličij valmâštâllâđ sämimáttááttâs ovdedemvuávám, tärhistiđ já tivvoođ sämimáttááttâs kyeskee toimâlâš já nahcânjuolgâdusâid já valmâštâllâđ sämitige sajattuv sämimáttááttâs jiešhaldâšemorgaanân kyeskee monâttâllâmvuovijd já njuolgâdusâid.
Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha turvataan lainsäädännöllä ja avustustasoa nostetaan merkittävästi nykyisestä.	Sämitigge iävtut, et sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân uáivildum meriruttâ torvejuvvoo lahâasâttâssáin já toorjâtääsi loptejuvvoo merhâšitteht tááláást.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nykyinen määräraha ei riitä turvamaan saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä saamelaisten ihmisoikeudet toteudu resurssien vähyydestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuslain ja saamen kielilain edellyttämällä tavalla.	Sämitige uáinu mield tááláš meriruttâ ij keelijd turviđ sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid iäge sämmilij olmoošvuoigâdvuođah olášuu resurssij uccáávuođâ keežild sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin vuáđulaavâ já säämi kielâlaavâ vaattâm vuovvijn.
Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa Saamelaiskäräjät haluaisi Suomen painottavan ihmisoikeuspolitiikassaan erityisesti alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja – aseman kehittämistä.	Aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâst Sämitigge halijdičij, et Suomâ tiäduttičij olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâstis eromâšávt algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já – sajattuv ovdánem.
Suomen tulisi tukea saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia myös Euroopan Unionissa.	Suomâ kolgâččij tuárjuđ sämmilij vaikuttemmáhđulâšvuođâid meid Euroop Unionist.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kansanvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulisi keskittyä myös arktisiin alkuperäiskansoihin, koska Suomi on sitoutunut Arktisen Neuvoston työhön.	Sämitige uáinu mield aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiikâst já ovdedemohtsâšpargoost kolgâččij vuáijuđ meiddei arktâsâš algâaalmugáid, ko Suomâ lii čonnâsâm Arktâsâš Rääđi paargon.
Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteissä tulee alkuperäiskansojen osalta keskittyä itsemääräämisoikeuden lisäämisen lisäksi myös keinojen löytämiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja pyrkiä säilyttämään alkuperäiskansakieliä ja - kulttuureja.	Suomâ aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuođâpolitiik tiäddučuágástuvâin kalga algâaalmugij uasild vuáijuđ jiešmeridemvuoigâdvuođâ lasettem lasseen meiddei vuovij kavnâmân šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumán já viggâđ siäiluttiđ algâaalmugkielâid já - kulttuurijd.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.	Sämitige uáinu mield Suomâ olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš tiäddučuágástuvah kalgeh leđe čoođâmanneeh puohâin Suomâ tooimâin, iäge ovdâmerkkân energiapoolitlâš koččâmâšah uážu moonnâđ Suomâ olmoošvuoigâdvuođâi tiäddučuágástuvâi paijeel.
Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta.	Sämitige ciälkkámuš kávnoo ubbân sämitige päikkisiijđoin ciälkkámušah 2009-uásist.
Lisätietoja:	Lasetiäđuh:
puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi	saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi