index2.php_option=com_content_task=view_id=382_lang=finnish.html.xml

Sajos saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi Sajos säämi kulttuurkuávdáá nommân Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi. Anarâš Matti Morottaja toohâm nommâiävtuttâs Sajos lii väljejum säämi kulttuurkuávdáá nommâkišto vyeitten. Sajoksesta tulee samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimi. Sajosist šadda siämmást säämi kulttuurkuávdáá nommâ. Sajos on inarinsaamea ja se tarkoittaa vanhastaan tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa ollaan tulilla pitempikin aika. Sajos lii aanaarsämikielâ já tot uáivild taggaar toorjâsaje tâi orroomsaje, mast puáhtá tulâstâllâđ kuhebijd-uv aaigijd. Morottaja saa voittoehdotuksestaan 1 000 euron suuruisen palkinnon. Morottaja uážžu vuáittuiävtuttâsâst 1 000 euro stuárusii palhâšume. Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen Ávus nommâkištoin uccui säämi kulttuurkuávdážân sämikielâlâš, mielâstubbooht tave-, aanaar- tâi nuorttâsämikielâlâš nommâ, mii koolgâi leđe uánih, pehtil, mielânpäccee já iäruttuvvee já mii koolgâi almottiđ kulttuurkuávdáá - kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, - kulttuurlâš ulme já merhâšume, - saamelaista omaleimaisuutta, - säämi jiešnálásâšvuođâ, - laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen - vijđes já maaŋgâpiälásâš tooimâ sehe ton - arkkitehtuurista muotokieltä. - arkkitehtuurlâš hämikielâ. Nimiehdotuksissa oli huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen. Nommâiävtuttâsâst koolgâi väldiđ vuotân noomâ čäällimhäämi já celkkim. Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Nommâ kalga leđe älkkeht čäällimnáál já ettâmnáál jieškote-uv kieláin já vuohâsávt sujâttemnáál. Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Tuoivui, et nommâ heiviiččij meid aalmugijkoskâsâš já šleđgâlâš kiävtun. Lisäksi vaatimuksena oli, että nimi ei saa olla käytössä vastaavanlaisessa saamelaisessa rakennuksessa. Lasseen vátámâššân lâi, et nommâ ij uážu leđe kiävtust siämmáá västideijee säämi rakânâsâst. Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun 1. vaihe toteutettiin loka-marraskuussa 2009. Säämi kulttuurkuávdáá nommâkišto 1. muddo olášittui roovvâd-skammâmáánust 2009. Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta. Talle kiišton uásláistám iävtuttâsâsâin palhâšumelävdikodde tuhhiittij árvuštâllâmnáál ohtsis 69 iävtuttâssâd. Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta. Ko palhâšumelävdikodde árvuštâlâi iävtuttâsâid, ferttij tot páhudiđ, et toi juávhust ij kavnuu ohtâgin kišto njuolgâdusâi miäldásijd vátámâšâid tevdee iävtuttâs. Tämän vuoksi palkintolautakunta päätti tammikuussa 2010 julistaa uuden nimikilpailun, jonka määräaika päättyi 17.3.2010. Tondiet palhâšumelävdikodde meridij uđđâivemáánust 2010 kulluuttiđ uđđâ nommâkišto, mon meriäigi nuuvâi 17.3.2010. Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti. Uđđâ nommâkištoost palhâšumelävdikodde tuhhiittij árvuštâllâmnáál 142 nommâiävtuttâssâd (iävtuttâsah tiäđáttâs lahtosin), moh lijjii toohum já toimâttum toos kišto njuolgâdusâi miäldásávt. Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena kilpailun 10-jäseninen, kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatioiden, Senaatti-kiinteistöjen ja arkkitehtitoimiston edustajista koostunut palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa inarinsaamenkielisen nimiehdotuksen Sajos kilpailun voittajaksi ja valita sen samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi. Huolâlii já tärhis árvuštâllâm puátusin kišto 10-jeessânsâš, kulttuurkuávdáá kevtteeorganisaatioi, Senaatti-kiddoduvâi já arkkitehtitoimâttuv ovdâsteijein čuákkejum palhâšumelävdikodde meridij oovtmielâlávt kulluuttiđ aanaarsämikielâlâš nommâiävtuttâs Sajos kišto vyeitten já valjiđ tom siämmást säämi kulttuurkuávdáá nommân. (palkintolautakunnan kokoonpano tiedotteen liitteenä) (palhâšumelävdikode čuákánpieijâm tiäđáttâs lahtosin) Palkintolautakunnan mielestä nimiehdotuksista Sajos täyttää parhaiten kilpailun säännöissä nimelle asetetut vaatimukset. Palhâšumelävdikode mielâst nommâiävtuttâsâin Sajos tiävdá pyeremustáá kišto njuolgâdusâin noomân asâttum vátámâšâid. Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva. Sajos lii nommân uánih, pehtil já älkkeht mielânpäccee. Nimi on myös erottuva, neutraali ja tuoreenoloinen, joka ei synnytä harhaanjohtavia assosiaatioita ja jota eivät rasita liian monet käyttöyhteydet. Nommâ meiddei iáruttuvá, lii neutraal já vorâsnálásâš, mii ij šoddâd čájádittee assosiaatioid já mon iä muokkii liijgás maaŋgah kevttimohtâvuođah. Nimi on helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Noomâ puáhtá älkkeht ettâđ jieškote-uv kieláin já tot lii vuohâsávt sujâttemnáál. Lisäksi se soveltuu hyvin kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Lasseen tot heivee pyereest aalmugijkoskâsâš já šleđgâlâš kiävtun. Palkintolautakunnassa inarinsaamen asiantuntijana toimineen Ilmari Mattuksen selvityksen mukaan sajos - nimityksen saa vain sellainen luonnonpaikka, joka täyttää pitempiaikaiselle asentopaikalle asetetut korkeat vaatimukset; sen lähellä tulee olla polttopuita ja vettä, ja paikan pitää olla muutenkin miellyttävä, sopiva ja suojainen, jonne mielellään tulee ja asettuu pitemmäksikin aikaa. Palhâšumelävdikoddeest aanaarsämikielâ äššitobdem toimâm Ilmari Mattus čielgiittâs mield sajos - nomâttâs uážžu tuše taggaar luándusaje, mii tiävdá kuhheebáigásii orroomsajan asâttum ollâ vátámâšâid; Ton alda kalgeh leđe puáldimmuorah já čääci, já tot kalga leđe mudoi-uv mielâstuttee, vuovâs já suáijáá, kuus mielâstis puátá já ooroost kuhheeb-uv ááigán. Sajos on siten hyväksi havaittu paikka tukikohdan pystyttämiselle. Nuuvtpa Sajos lii pyerrin aiccum saje orottuv ceggiimân. Sajos on myös vanhastaan ollut saamelaisten sosiaalinen areena, jossa he ovat kohdanneet, keskustelleet ajankohtaisista ja tulevistakin asioista ja jopa sopineet niistä sekä lisäksi tehneet yhdessä arkipäiväisiä asioita. Sajos lii lamaš tovláá rääjist meiddei sämmilij sosiaallâš areena, mast sij láá kuáhtám, savâstâllâm äigikyevdilijn já puáttein-uv aašijn já joba sooppâm tain sehe lasseen toohâm oovtâst argâpiäiválijd aašijd. Nykyaikaan sovitettuna saamelaiskulttuurikeskus ansaitsee palkintolautakunnan mielestä sajos – nimityksen korkeatasoisen arkkitehtuurinsa sekä laadukkaan ja monipuolisen toiminnan sisältönsä vuoksi. Tááláá ááigán heiviittum häämist säämi kulttuurkuávdáš áánsáš palhâšumelävdikode mielâst sajos – noomâ ollâtásásii arkkitehtuuris sehe kvaliteetlâš ja maaŋgâpiälásâš tooimâs siskáldâs keežild. Vertauskuvallisesti ilmaistuna kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri muodostaa Sajosta ympäröivän maiseman kun taas keskuksen toimijat ja niiden tehtävät ilmentävät ihmisiä ja heidän toimintaansa, jota Sajosissa harjoitetaan. Viärdádâskoválávt eeđân kulttuurkuávdáá arkkitehtuur hämmee Sajos pirâstittee enâduv ko oppeet kuávdáá tuáimeeh já toi pargoh kovvejeh ulmuid já sii tooimâ, mii Sajosist pargoo. Kun saamelaiskulttuurikeskuksesta on määrä tulla kotoisa, viihtyisä, helposti lähestyttävissä oleva ja puoleensa vetävä saamelaisten ja muidenkin ryhmien kohtaamis- ja tapaamispaikka ja kun keskus rakennetaan keskelle inarinsaamelaisten perinteistä ja nykyistäkin asuinaluetta, ansaitsee saamelaiskulttuurikeskus nimekseen Sajos mitä parhaiten. Ko säämi kulttuurkuávdáást kalga šoddâđ päikkilágán, makkuutteijee já mon puáhtá älkkeht aldaniđ já mii lii kiäsutteijee sämmilij já eres-uv juávhui kuáhtám- já teivâdemsaje já ko kuávdáš vala huksejuvvoo aanaarsämmilij ärbivuáválii já tááláá-uv aassâmkuávlu kuávdoo, áánsáš säämi kulttuurkuávdáš nommânis Sajos uáli pyereest. Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana. Nommâ symbolisist säämi kulttuurkuávdáá merhâšume sämmiláid aldažin já áárvustoonnum saijeen. Saamelaiskäräjät on jättänyt patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen Sajoksen rekisteröimiseksi tavaramerkkinä, jolloin nimi saa yksinoikeudellisen käyttösuojan. Sämitigge lii kuáđđám paateent- ja registerhaldâttâsân ucâmuš Sajos registeristmân täävvirmerkkân, kuás nommâ uážžu ohtuuvuoigâdvuođâlâš kevttimsyeje. Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi. Lasseen viestâdemvirgáduvâst lii uuccum já jo finnejum Sajosân jieijâs viärmádâhtubdâldâh čujottâsâst www.sajos.fi Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvaan saamelaiskulttuurikeskukseen rakennetaan tilat saamelaishallinnolle (saamelaiskäräjille), erilaisille kulttuuri-, opetus- ja tutkimustoiminnoille sekä lisäksi nykyaikaisia kokous- ja monitoimitiloja auditorioineen. Aanaar kirkkosiijdân ive 2012 valmâštuvvee säämi kulttuurkuávdážân huksejuvvojeh sajeh sämmilâšhaldâttâsân (sämitiigán), sierâlágán kulttuur-, máttááttâs- já tutkâmtooimân sehe vala tááláá-áigásiih čuákkim- já maaŋgâtoimâsajeh auditorioidiskuin. Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan. Kulttuurkuávdáá uáivilin lii lääččiđ sämmiláid pyerebijd iävtuid toollâđ já ovdediđ kulttuurjiešhaldâšemes sehe ovdediđ almolâš eellimtiilees. Lisäksi kulttuurikeskus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet levittää ja jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Lasseen kulttuurkuávdáš fáálá ovdiist pyerebijd máhđulâšvuođâid levâttiđ já jyehiđ tiäđu sämmilijn algâaalmugin. Saamelaiskulttuurikeskuksen pääkäyttäjiä ja - toimijoita ovat saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Säämi kulttuurkuávdáá váldukevtten já - tuáimen lává sämitigge já Säämi máttááttâskuávdáš. Niiden lisäksi muita toimijoita ovat Saamelaiskirjasto (Inarin kunnan kirjastotoimi), Saamelaisarkisto (Arkistolaitos), Sámi Duodji ry. Toi lasseen eres tuáimeeh láá Säämi kirjerááju (Aanaar kieldâ kirjerájutoimâ), Säämi arkkâdâh (Arkkâdâhlájádâs), Sámi Duodji ry. , SámiSoster ry ja Lapin aluehallintovirasto. , SámiSoster ry já Laapi kuávluhaldâšemvirgádâh. Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola. Lasseen kuávdážân šaddeh ohtsâšvisteh tegu auditorio, ucebeh čuákkimvisteh, maaŋgâtoimâ- já palvâlemsajeh sehâ suullân 60-sajasâš raavâdviäsu. Saamelaiskäräjät on kulttuurikeskuksen päävuokralainen, joka edelleen vuokraa tiloja muille toimijoille. Sämitigge lii kulttuurkuávdáá válduláiguláš, mii tastoo laigut viistijd eres tuáimeid. Saamelaiskulttuurikeskuksen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa (alv 0 % Kulttuurikeskuksen laajuus on noin 4 800 brm2 ja tilavuus 27 400 brm³. Säämi kulttuurkuávdáá budjet lii 12 miljovnid eurod (alv 0 % Kulttuurkuávdáá vijđodâh lii suullân 4 800 brm2 já saijaavuotâ 27 400 brm³. Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuávdáá huksimpargoh láá vuálgám joton taan ohhoost já tot kolgâččij valmâštuđ ive 2011 loopâ räi. Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012. Táálu juhlelâš vihkâmijd lii meeri ávudiđ algâivveest 2012.