Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on	Biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA almossopâmuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) lehâstui vuáláčäällimnáál OA pirâs- já ovdedemkonfereensâst (UNCED) Rio de Janeirost ive 1992. Suomâ lii ratifisistám biodiversiteetsopâmuš ive 1994. Biodiversiteetsopâmuš ulmen lii eennâmpáálu ekosysteemij, ellee- já šaddošlaajâi sehe toi ärbitahhei maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem, luánduriggoduvâi pištee kevttim sehe luándu geenivaarij kiävtust finnejum aavhij vuoigâdvuođâlâš jyehim.
Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa.	Biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ algâaalmugij biodiversiteetân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.
Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.	Artikla meerrid, et sopâmušuásipeleh kalgeh jieijâs aalmuglii lahâasâttâs mield kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kiävtu tááhust merhâšittee algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi omâsteijee páihálâšsiärvusij tiäđu, innovaatioid já vuáválâšvuođâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem taan tiäđu innovaatioi já vuáválâšvuođâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáválâšvuođâi kiävtust finnejum aavhij täsipiälásii jyehim.
Artikla suojaa Suomessa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.	Artikla syeijee Suomâst sämmilij luándukiävtun lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.
Artikla koskee Suomessa saamelaisia.	Artikla kuáská Suomâst sämmilijd.
Sopimuksen artikla 10 (c) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan ja kannustamaan biologisten resurssien tavanomaista käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.	Sopâmuš artikla 10 (c) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ já movtijdittiđ biologilij resurssij vuáválii kevttim ärbivuáválij kulttuurlij vuovij miäldásávt, moh heivejeh suojâlem já pištee kevttim vátámâššáid.
Artikla 8(j):n toimeenpanon tausta Suomessa	Artikla 8(j) olášuttem tuávváš Suomâst
2009 ensimmäisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän saamelaiskäräjien puheenjohtajan esityksestä.	Suomâst Pirâsministeriö asâttij 18.6.2009 vuossâmuu biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš algâaalmugij ärbitiäđu kieđâvuššee artikla 8j aalmuglii äššitobdeejuávhu sämitige saavâjođetteijee iävtuttâsâst.
Työryhmän tuli valmistella toimia, jotka pohjautuvat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilyttämiseen liittyvään artikla 8j-työohjelmaan.	Pargojuávkku koolgâi valmâštâllâđ tooimâid, moh vuáđuduveh biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu siäilutmân lohtâseijee artikla 8j-pargo-ohjelmân.
Työryhmä toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän alaisuudessa.	Pargojuávkku tooimâi Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim aalmuglii strategia já toimâohjelm 2006–2016 olášuttem já čuávvum ovdedeijee pargojuávhu vuálásâžžân.
ympäristöministeriölle 7.6. 2011 järjestetyssä seminaarissa.	Pargojuávkku luovâttij loppâraportis pirâsministeriön 7.6.2011 uárnejum seminaarist.
Työryhmä teetti työnsä aikana selvityksen Akwé: Kon –ohjeiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta.	Pargojuávkku porgâttij pargoos ääigi čielgiittâs Akwé: Kon -ravvui koskâvuođâst aalmuglii lahâaasâtmân já čielgiittâs säämi utkevuoigâdvuođâst.
Työryhmä teki loppuraportissaan 28 toimenpide-ehdotusta ja 11 suositusta.	Pargojuávkku toovâi loppâraportistis 28 toimâiävtuttâssâd já 11 avžuuttâssâd.
Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa.	Tooimâin iävtuttuvvoo luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuotânväldim lahâasâttâs já haldâttuv ovdedemprojektijn sehe škovliimist.
Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen.	Pargojuávkku iävtut, et resursseh stivrejuvvojeh sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuorkkiimân, tutkâmân já iäláskitmân.
Biodiversiteetin tilan parantamiseksi on Suomessa laadittu kansallisia biodiversiteettistrategioita.	Biodiversiteet tile pyeredem várás láá Suomâst ráhtám aalmuglijd biodiversiteetstrategiaid.
Biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä (nk.	Biodiversiteetstrategia olášuttem stivree Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim aalmuglii strategia já toimâohjelm 2006-2016 olášuttem já čuávvum ovdedeijee pargojuávkku (nk. Biodiversiteetpargojuávkku).
Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä saamelaiskäräjien puheenjohtaja.	Sämitige oovdâst pargojuávhust sämitige saavâjođetteijee.
Edellinen, vuodesta 2006 vuoteen 2016 voimassa ollut strategia oli uudistettava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten ja EU:n päätösten johdosta.	Oovdeb, ive 2006 rääjist ihán 2016 räi vyeimist lamaš strategia koolgâi uđâsmittiđ biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkimij já EU miärádâsâi tiet.
Strategian uudistamisen valmistelut aloitettiin jo vuonna 2010. Saamelaiskäräjät osallistui strategian valmisteluun vaikuttamalla hallitusneuvotteluihin, artikla 8(j)-työryhmässä, biodiversiteettityöryhmässä, antamalla lausuntoja ja neuvottelemalla strategiasta viranomaisten kanssa.	Strategia uđâsmittem valmâštâllâm algâttii jo ive 2010. Sämitigge uásálistij strategia valmâštâlmân nuuvt, ete vaikuttij haldâttâsráđádâlmáid, artikla 8(j)-pargojuávhust, biodiversiteetpargojuávhust, adelij ciälkkámušâid já ráđádâlâi strategiast virgeomâháiguin.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu uudistamaan kansallista biodiversiteettistrategiaa, kestävän kehityksen ohjelmaa ja toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelmaa.	Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâsohjelmist láá čonâdâttâm uđâsmittiđ aalmuglii biodiversiteetstrategia, killeel ovdánem ohjelm já olášuttiđ uhkevuálásij luándutiijpâi toimâvuávám.
Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa.	Biodiversiteetstrategia olášutmist čonâdâteh turviđ sämmilii kulttuurlii täävi já ärbivyevi kevttiđ luándu.
”Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2013–2020, luonnon puolesta – ihmisen hyväksi” (nk. Biodiversiteettistrategia).	Staatârääđi tuhhiittij prinsiipmiärádâs ”Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim strategiast ivvijd 2013-2020, luándu peeleest – ulmuu pyerrin” (nk. Biodiversiteetstrategia).
Periaatepäätös ohjaa biodiversiteettistrategian toimeenpanoa Suomessa.	Prinsiipmiärádâs stivree biodiversiteetstrategia olášuttem Suomâst.
Periaatepäätöksessä on huomioitu biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi sekä EU:n päätökset biodiversiteetin suojelemiseksi.	Prinsiipmiärádâsâst láá váldám vuotân biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim miärádâsâid sopâmuš olášuttem oovdedmân sehe EU miärádâsâid biodiversiteet suojâlmân.
Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia.	Prinsiipmiärádâsâst nanodeh, ete biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j) kenigâsvuođah kyeskih Suomâst sämmilijd.
Periaatepäätöksessä käsitellään saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden ja saamelaisten perinteisen tiedon tilaa ja tulevaisuutta.	Prinsiipmiärádâsâst kieđâvušeh sämikuávlu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já sämmilij ärbivuáválii tiäđu tile já puátteevuođâ.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on artikla 8(j):tä ja saamelaisia koskevia merkittäviä toimenpiteitä ja tavoitteita:	Staatârääđi prinsiipmiärádâsâst láá artikla 8(j):n já sämmilijd kyeskee merhâšittee tooimah já ulmeh:
- Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti perustuslakiin sisältyviä kansalaisten maanomistus- ja hallintaoikeuksia sekä jokamiehenoikeuksia kunnioittaen sekä jokaisen kansalaisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä noudattaen ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa	- Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlmân já pištee kevttimân kyeskee meridum tooimâid olášuteh pehtilávt nuuvt, ete kunnijâteh aalmugjesânij eennâmomâstem- já haldâšemvuoigâdvuođâid, maid vuáđulaavâ ana sistees sehe jyehiulmuu vuoigâdvuođâid sehe nuávditteh jyehi aalmugjeessân ovdâsvástádâs luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilutmist já kunnijâteh sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu
- Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota pohjoisen luonnon haavoittuvuuteen, seurantatarpeisiin ja uhkatekijöiden ennakointiin sekä suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisesti maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja hallintoa selkiyttämällä sekä yhteistyössä arktisen alueen ja Barentsin euroarktisen alueen valtioiden kanssa kehittäen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi.	- Staatârääđi kiddee eromâš huámmášume tave luándu háváduvâšvuotân, čuávvumtárboid já uhketahhei muuneedmân sehe suojâlmân já pištee kevttimân aalmuglávt nuuvt, ete čielgâsmit eennâmkevttimân lohtâseijee lahâasâttem já haldâttuv sehe oovtâstpargoost arktâlâš kuávluin já Baareents euroarktâlâš kuávlu staatâiguin ovdedeh sämmilij vuoigâdvuođâid algâaalmugin el. nuuvt, ete čielgâsmiteh eennâmkevttimân lohtâseijee lahâasâttem já uásálisteh aktiivlávt aalmugijkoskâsii oovtâstpaargon algâaalmugij vuoigâdvuođâlii já tuođâlii suojâlem nanodem tiet.
- Valtioneuvosto toteuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa.	- Staatârääđi olášut luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim ohtâvuođâst almossopâmušâst já ton miärádâsâin kirjettum algâaalmugij ärbivuáválii tiätun kyeskee linjiimijd já tiädut Suomâ máhđulâšvuođâid toimâđ oovdâstjotten aalmugijkoskâsii siärváduvvâst artikla 8(j) olášutmist.
Konkreettiset toimenpiteet:	Konkreetliih tooimah:
Tavoite 14. Välttämättömiä palveluita tuottavia ekosysteemejä ennallistetaan ja turvataan ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökohdat.	Ulme 14. Ekosysteemijd, moh pyevtitteh velttidmettum palvâlusâid, macâtteh ovdii tilán já torvejeh nuuvt, ete väldih vuotân sosiaallijd, ekonomâlijd já kulttuurlijd uáinuid.
Tässä otetaan huomioon muun muassa veteen, terveyteen, elinkeinoihin ja hyvinvointiin liittyvät ekosysteemipalvelut sekä saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana.	Tast väldih vuotân eres lasseen čáácán, tiervâsvuotân, iäláttâssáid já pyereestvajemân lohtâseijee ekosysteempalvâlusâid sehe sämmilij táárbuid algâaalmugin.
- Tavoite 18. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä.	- Ulme 18. Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim tááhust merhâšittee sämmilij ärbivuáválii tiäđu já vuáháduvâid sehe biologilij resurssij ärbivuáválii kevttim kunnijâteh, iäláskiteh já suojâleh aalmuglii lahâasâttem já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi miäldásávt nuuvt, ete ovdedeh ärbivuáválii tiäđu suojâlmân kyeskee haldâttuv já lahâasâttem.
Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten	Almossopâmuš olášutmist väldih vuotân sämmilij tievâslii já pehtilis uásálistem puoh tárbulijn taasijn almossopâmuš já uásipeličuákkimij miärádâsâi miäldásávt.
Biodiversiteettitoimintaohjelma	Biodiversiteettoimâohjelm
Biodiversiteettityöryhmässä on toimeenpanon tueksi laadittu viranomaisia ja sidosryhmiä velvoittava	Biodiversiteetpargojuávhust láá olášuttem toorjân ráhtám virgeomâháid já čanosjuávhuid kenigittee toimâohjelm.
Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä.	Toimâohjelm lii vyeimist ihán 2020 já ton olášuttem čuávuh já ovdedeh biodiversiteetpargojuávhust.
Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintaohjelman valmisteluun.	Sämitigge lii uásálistâm toimâohjelm valmâštâlmân.
Toimintaohjelma käsittelee laajemmin kuin varsinainen strategia saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa.	Toimâohjelm kieđâvuš vijđásubboht ko eidusâš strategia sämikuávlu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tile já sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu tile.
Toimintaohjelmassa on asetettu toimenpiteille aikataulut ja vastuutahot.	Toimâohjelmist láá asâttâm toimáid äigitaavluid já ovdâsvástádâspeelijd.
Toimintaohjelmassa on useita saamelaisia koskevia tavoitteita.	Toimâohjelmist láá maaŋgah sämmilijd kyeskee ulmeh.
Saamelaisille tärkeimmät toimenpiteet:	Sämmilijd tergâdumoseh tooimah:
2) Kehitetään opettajien täydennyskoulutusta eliölajituntemuksessa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kysymysten pedagogiikassa.	2) Ovdedeh máttáátteijei tievâsmittemškovlim iäláánšlajâtubdâmist já luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee koččâmušâi pedagogiikâst.
Edistetään uuden tietoteknologian avulla lajintuntemusta ja kestävän kehityksen kasvatusta (ml. saamelaisopetuksessa ja sen oppimateriaalituotannossa luonnon monimuotoisuutta koskevaa perinteistä tietoa sekä sen suojelua ja arvostusta).	Ovdedeh uđđâ tiätuteknologia vievâst slajâtubdâm já killeel ovdánem šoddâdem (ml. sämimáttááttâsâst já ton oppâmateriaalpyevtitmist luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee ärbivuáválii tiäđu sehe ton suojâlem já áárvustanneem).
 OKM, Saamelaiskäräjät	 OKM, Sämitigge
16) Sovelletaan CBD-yleissopimuksen 9. osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwé: Kon -ohjeita saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sekä huomioidaan ohjeistus maankäytön ohjaukseen liittyvän lainsäädännön uudistamisessa.	16) Heiviitteh CBD-almossopâmuš 9. uásipeličuákkim tuhhiittem rijjâtátulijd Akwé: Kon –ravvuid sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist já stivriimist sehe väldih vuotân ravvuid eennâmkevttim stivriimân lohtâseijee lahâasâttem uđâsmitmist.
 YM, MMM, LVM, TEM, Saamelaiskäräjät	 YM, MMM, LVM, TEM, Sämitigge
22) Toteutetaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä laadittu toimintasuunnitelma Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi.	22) Olášuteh sierâ haldâttâhsuorgij já čanosjuávhui oovtâstpargon rahtum toimâvuávám Suomâ uhkevuálásij luándutiijpâi tile pyeredem várás.
Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi.	Pyeredeh tiätuvuáđu luándutiijpâi suojâlem, tipšom, ovdii tilán macâttem, tutkâm já čuávvum čuosâttem várás.
Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta.	Lasetteh almos tiäđu luándutiijpâi merhâšuumeest uássin mii eenâm luándu maaŋgâhámásâšvuođâ.
Tarkennetaan kuvaa metsäisten luontotyyppien uhanalaisuudesta.	Tärkkilisteh kove miäccáás luándutiijpâi uhkevuálásâšvuođâst.
 YM, MMM, TEM, LVM, OKM, Saamelaiskäräjät	 YM, MMM, TEM, LVM, OKM, Sämitigge
35) Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen kannalta kestävää luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä valtioneuvoston luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan periaatepäätöksen (VILMAT) ja Suomen matkailustrategian 2020 mukaisesti.	35) Ovdedeh luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem sehe sämmilij kulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi tááhust killeel luándumađhâšem já luándu virkosmittemkiävtu staatârääđi luándu virkosmittemkiävtun já luándumaađhâšmân kyeskee prinsiipmiärádâs (VILMAT) já Suomâ mađhâšemstrategia 2020 miäldásávt.
 YM, TEM, MMM, Saamelaiskäräjät	 YM, TEM, MMM, Sämitigge
37) Vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää alueidenkäytön suunnittelua matkailukeskusten ympärillä esimerkiksi keskittämällä matkailupalveluja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.	37) Nanodeh luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tááhust killeel kuávluikevttim suunnâttâllâm máđhâšemkuávdái pirrâ ovdâmerkkân nuuvt, ete kuávdásmiteh mađhâšempalvâlusâid luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim uáinust.
 YM, TEM, MMM, Saamelaiskäräjät	 YM, TEM, MMM, Sämitigge
67) Vähennetään elinkeinotoiminnasta, kuten turvetuotannosta ja kaivostoiminnasta, aiheutuvaa ekosysteemipalvelujen heikentymistä, esim. luonnon ja virkistyskäytön sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti vesistö- ja muita päästöjä, tehostamalla toimialan omia, parhaalla tekniikalla toteutettuja ympäristönsuojelutoimenpiteitä.	67) Ucedeh iäláttâstooimâst, tego lavŋepyevtittâsâst já ruukitooimâst, šaddee ekosysteempalvâlusâi hiäjusmem, om. luándu já virkosmittemkiävtu sehe sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi tááhust háitulijd pirâsvaikuttâsâid, eromâšávt čácádâh- já eres luáštuid nuuvt, ete pehtiliteh toimâsyergi jieijâs, pyeremus teknologia vievâst olášuttum pirâssuojâlemtooimâid.
78) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa kannustamalla monimuotoisuuden turvaamista ja eri intressien yhteensovittamista.	78) Stivrejeh tave meccikuávlui já suojâlemkuávlui eennâmkevttim sehe luándumaađhâšmân já luándu maaŋgâhámásâšvuotân vuáđuduvvee iäláttâstooimâ nuuvt, ete movtijditeh maaŋgâhámásâšvuođâ turvim já sierâ intressij oohtânheiviittem.
Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon -ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät.	Ovdedeh tuodârkuávlui eennâmkevttim olesváldálii suunnâttâllâm Akwé: Kon –ravvui vievâst nuuvt, ete puásuituálu já eres eennâmkevttim ruossâlâsvuođah kiäppáneh já háituliih vaikuttâsah tuodârluándun kiäppáneh.
 YM, MMM, TEM, Saamelaiskäräjät	 YM, MMM, TEM, Sämitigge
79) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto.	79) Ovdedeh puásuituálu kuáttumjuurrâm já kuáttuminventistmijd kuátumij kyeddimnaavcâ turvim tiet oovtâstpargoost palgâsijguin, nuuvt ete väldih vuotân áášán kyeskee tutkâmtiäđu, sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu já eres puásuituálun lohtâseijee tiäđu.
Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia.	Movtijditeh palgâsijd rähtiđ maaŋgâulmemiäldásijd puásuituáluvuáváámijd.
Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä.	Juátkih puásuikuátumij tile čuávvum já ovdedeh kuátumij inventistemvuovijd.
 MMM, YM, Saamelaiskäräjät	 MMM, YM, Sämitigge
84) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut.	84) Luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee sämmilij ärbivuáválii tiäđu vuotânväldim tiet juátkih pargo ILO algâaalmugáid kyeskee almossopâmuš ratifisistemiävtui selvâttem várás haldâttâsohjelm ulme miäldásávt sehe tuálvuh loopân Tave-eennâmlii sämisopâmušân kyeskee ráđádâlmijd.
Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa artikla 8(j)-työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi.	Artikla 8 (j) –pargojuávhu loppâraportist oovdânpuohtum tooimâi olášuttem juátkih, vuáđustâllâm suujâi tiet tooimâid tärhisteh já tievâsmiteh uđđâ artikla 8(j)-pargojuávhust já toimâiävtuttâsâid pyehtih čuávvumpargojuávkun tuhhiittemnáál.
85) Valmistaudutaan ottamaan käyttöön CBD-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit, jotka koskevat kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ja perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilaa ja kehitystä.	 OM, UM, OKM, MMM, YM, Sämitigge 85) Ráhtádâteh väldiđ kiävtun CBD-almossopâmuš uásipeličuákkim tuhhiittem indikaattorijd, moh kyeskih kielâlii maaŋgâhámásâšvuotân, sämikuávlu eennâmkevttim já ärbivuáválij iäláttâsâi tilán já ovdánmân sehe ärbivuáválij tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi tilán já ovdánmân.
Artikla 8(j):n toimeenpano Suomessa jatkuu	Artikla 8(j) tooimânpieijâm Suomâst juátkoo
Ympäristöministeriö asetti toisen kansallisen artikla 8(j9-asiantuntijatyöryhmän toimikaudeksi 15.2. 2013-31.12.	Pirâsministeriö asâttij nube aalmuglii artikla 8(j)-äššitobdeepargojuávhu toimâpajan 15.2.2013-31.12.2014. Pargojuávkku tuáimá biodiversiteetpargojuávhu vuálásâžžân já raportist toos toimâstis.
Työryhmän tehtävänä on mm:	Pargojuávhu pargon lii el:
- Lisätä yleistä tietoisuutta artikla 8(j):stä, sen velvoitteista ja toimeenpanosta	- Lasettiđ almos tiäđulâšvuođâ artikla 8(j):st, ton kenigâsvuođâin já tooimânpiejâmist
- Edistää biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelman 8j:tä koskevien tavoitteiden toteutumista	- Ovdediđ biodiversiteetstrategia já –toimâohjelm 8j:n kyeskee uulmij olášume
- Valmistella Suomen kantoja kansainvälisiin biodiversiteettisopimuksen kokouksiin artikla 8(j):hin liittyen	- Valmâštâllâđ Suomâ uáivilijd aalmugijkoskâsijd biodiversiteetsopâmuš čuákkimáid, moh lahtojeh artikla 8(j):n
Työryhmän kokoonpano:	Pargojuávhu čuákánpieijâm:
Klemetti Näkkäläjärvi, puheenjohtaja (saamelaiskäräjät)	Klemetti Näkkäläjärvi, saavâjođetteijee (sämitigge)
Ilkka Heikkinen (ympäristöministeriö)	Ilkka Heikkinen (pirâsministeriö)
Katri Santtila (opetus- ja kulttuuriministeriö)	Katri Santtila (máttááttâs- já kulttuurministeriö)
Timo Tolvi (maa- ja metsätalousministeriö)	Timo Tolvi (eennâm- já meccituáluministeriö)
Pirjo Seurujärvi (Metsähallitus)	Pirjo Seurujärvi (Meccihaldâttâs)
Päivi Lundvall (Lapin Ely-keskus)	Päivi Lundvall (Laapi IPI-kuávdáš)
(saamelaiskäräjät	Petra Magga-Vars (sämitigge)
Asiantuntija (saamelaiskäräjät)	Äššitobdee Heikki Paltto (sämitigge)
Asiantuntija Elina Helander-Renvall (Lapin yliopiston arktinen keskus)	Äššitobdee Elina Helander-Renvall (Laapi ollâopâttuv arktâlâš kuávdáš)
Sihteeri Sanna-Kaisa Juvonen (Metsähallitus)	Čällee Sanna-Kaisa Juvonen (Meccihaldâttâs)
Suvi Juntunen (saamelaiskäräjät)	Čällee Suvi Juntunen (sämitigge)
Työryhmän toiminta	Pargojuávhu toimâ
monivuotisessa työohjelmassa on päätetty ottaa käyttöön indikaattorit kielellisen monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä;	Artikla 8(j) aalmugijkoskâsii maaŋgâihásii pargo-ohjelmist láá meridâm väldiđ anon indikaattorijd kielâlii maaŋgâhámásâšvuođâ tiileest já ovdánmist;
alkuperäiskansojen perinteisten alueiden maankäytön muutoksesta ja kehityksestä sekä perinteisten elinkeinojen harjoittamisen tilanteesta ja kehityksestä.	algâaalmugij ärbivuáválij kuávlui eennâmkevttim nubástusâst já ovdánmist sehe ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem tiileest já ovdánmist.
Indikaattorien tavoitteena on selvittää artikla 8(j):n suojeleman perinteisen tiedon tilaa.	Indikaattorij ulmen lii selvâttiđ artikla 8(j) suojâlem ärbivuáválii tiäđu tile.
Kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on aloittanut toimet indikaattorien käyttöön ottamiseksi.	Aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávkku lii algâttâm tooimâid indikaattorij kiävtun väldim várás.
Työryhmä on valmistellut ja valmistelee edelleen biodiversiteettisopimuksen kokouksiin Suomen kantoja, jotka liittyvät artikla 8(j)-artiklaan.	Pargojuávkku lii valmâštâllâm já valmâštâl ain biodiversiteetsopâmuš čuákkimáid Suomâ uáivilijd, moh lohtâseh artikla 8(j)-artiklan.
Työryhmän tarkoituksena on laatia esitykset Akwé: Kon –ohjeiden toimeenpanosta maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain toimeenpanossa.	Pargojuávhu ulmen lii rähtiđ iävtuttâsâid Akwé: Kon –ravvui tooimânpiejâmist eennâmkevttim- já huksimlaavâ já pirâsvaikuttâsâi miäruštâlmist adelum laavâ tooimânpiejâmist.
Työryhmän tarkoituksena on myös suomentaa ja saamentaa 10. osapuolikokouksen hyväksymät -eettiset menettelytapasäännökset sekä tehdä esitykset niiden toimeenpanemiseksi Suomessa.	Pargojuávhu ulmen lii meid jurgâliđ suomâkielân já sämikielân 10. uásipeličuákkim tuhhiittem Tkarihwaie:ri –eettisijd lattimnjuolgâdusâid sehe toohâđ oovdânpyehtimijd tai tooimânpieijâm várás Suomâst.
Tkarihwaie:ri on kanien:keha'ka –kansan kieltä (mohawk-) kieltä ja tarkoittaa ”oikeaa tapaa”.	Tkarihwaie:ri lii kanien:keha'ka –aalmug kielâ (mohawk-) já meerhâš ”olmâ vyevi”.
Työryhmä käsittelee myös geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän	Lattimnjuolgâdus ulmen lii turviđ algâaalmugij kulttuurlii- já fiätulii ärbivyevi kunnijâttem algâaalmugáid kyeskee projektijn.
Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia Suomessa sekä seuraa biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelman artikla 8(j):tä koskevien asioiden toteutumista.	Pargojuávkku kieđâvuš meid geenivaarij finnimvuođâ já hiäđui jyehim kieđâvuššee Nagoya pevdikirje ratifisistem Suomâst sehe čuávu biodiversiteetstrategia já –toimâohjelm artikla 8(j):n kyeskee aašij olášume.
Määritelmät	Miäruštâlmeh
Ensimmäinen artikla 8(j)-työryhmä on kuultuaan perinteisen tiedon haltijoita tehnyt yleiset määritelmät saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, tapaoikeudesta ja tavanomaisesta luonnonkäytöstä.	Vuossâmuš artikla 8(j)-pargojuávkku lii ton maŋa ko kuulâi ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeid toohâm almolijd miäruštâlmijd sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđust, utkevuoigâdvuođâst já vuáválii luándukevttimist.
Perinteinen tieto	Ärbivuáválâš tiätu
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa.	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu tiättoo säämi luándukevttimist já ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi porgâmist ađai puásuituálust, kyelipiivdost, meccipiivdost, nuurâdmist já tyejeest sehe luándukoskâvuođâst.
Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä.	Tiätu sirdâšuvá sämikielâ luándun, miäcán, šooŋân, puásuituálun, tuojijd, piivdon já kyelipiivdon lohtâseijee terminologiast sehe sämikielâlijn päikkinoomâin.
Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä.	Ärbivuáválâš tiätu sirdâšuvá tiäđulâš máttááttem, puárásub suhâpuolvâin ožžum maali, juáigusij já njálmálâš muštâlemärbivyevi pehti sehe puásuituálu-, kyelipivdo-, nurâdem, tyeji- já meccipivdovuovijn.
Luonnonkäyttö	Luándukevttim
Saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö perustuu saamelaiseen arvomaailmaan, sosiaaliseen järjestelmään ja tapaoikeuteen.	Sämmilij ärbivuáválâš luándukevttim vuáđuduvá säämi árvumailmân, sosiaallâš vuáhádâhân já utkevuoigâdvuotân.
Luonnonkäyttö on erilaista eri saamelaiselinkeinoissa.	Luándukevttim lii ereslágán sierâ sämi-iäláttâsâin.
Luonnonkäyttö riippuu myös maantieteellisistä ja luonnon olosuhteista.	Luándukevttim lii kiddâ še eennâmtieđâlijn aašijn já luándu tiileest.
Tapaoikeus	Utkevuoigâdvuotâ
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti.	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee utkevuoigâdvuotâ stivree ärbivuáválâš eennâmkevttim, siärváduv siskiipiäláid koskâvuođâid, moh lohtâseh eennâmkevttimân, lááčá prinsiipâid navdâšemkuávloid já stivree luanduresurssijguin ávhástâllâm pištee vuovvijn säämi vuoigâdvuođâibárdâs mield.
Kulttuuri-ilmaus	Kulttuurolgospyehtim
Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).	Sämikulttuurist ärbivuáválâš kulttuurolgospyehtim uáivild juoigâmmuusik, säämi tyeje, sämitaiduu, muštâlemärbivyevi já oskomušâid, kirjálâšvuođâ, sämikielâlijd päikkinoomâid sehe säämi huksimärbivyevi (el. láávuh, kuáđih, sierâlágáneh ääitih).
Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.	Lasseen säämi toovlášoskoldâhân kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim.
Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta.	Uđđâsuboh kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh uđđâáigásâš sämimuusik, teatter já elleekovetaiduu.
Saamelaiskäräjät on asettanut yhdeksi kärkitavoitteeksi vaalikauden 2012-2015	Sämitige ulmeh ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân
toimintaohjelmassaan, että kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu vaalikauden loppuun mennessä.	Sämitigge lii asâttâm ohtân njunošulmen vaaljâpaje 2012-2015 toimâohjelmistis, et aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum vaaljâpaje loopâ räi.
Lisäksi saamelaiskäräjien kokous on asettanut seuraavat tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi:	Lasseen sämitige čuákkim lii asâttâm čuávuváid uulmijd ärbivuáválâš tiäđu suoijâlmân:
• Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista.	Sämitigge uásálist pehtilávt Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategia já toimâohjelm 2012–2020 olášutmân, čuávumân já vaikuttemvuođâ árvuštâlmân já oovded sämmilijd kyeskee uulmij jotelis olášume.
Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen.	Sämitiigán láá torvejum kelijdeijee resursseh uásálistiđ strategia já toimâohjelm olášutmân.
• Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon.	Sämitigge uásálist pehtilávt já hormišávt Nagoya pevdikirje ratifisistemprosessân já olášutmân.
• Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut.	Ärbivuáválii tiäđu iäláskittemprojektij olášuttem lii álgám.
• Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.	Sämitigge váldá vuotân jieijâs tooimâst säämi ärbivuáválâš tiäđu táárbuid já oovded ärbivuáválâš tiäđu siäilum, sirdâšem já ovdánem puáttee suhâpuolváid puohâin toimâinis.
• Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.	Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválâš tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân.
Akwé: Kon -ohjeet	Akwé: Kon -ravvuuh
Biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokous on hyväksynyt vapaaehtoiset Akwé:Kon -ohjeet	Biodiversiteetsopâmuš 5. uásipeličuákkim lii tuhhiittâm iävtutátulijd Akwé:Kon -ravvuid.
Ohjeet on valmisteltu valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyönä.	Ravvuuh láá valmâštâllum staatâi já algâaalmugij oovtâstpargon.
Ohjeet on tarkoitettu huomioitavaksi alkuperäiskansojen, kuten Suomen saamelaisten, kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa, jotka saattavat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.	Ravvuuh láá uáivildum vuotânväldimnáál algâaalmugij, tegu Suomâ sämmilij, päikkikuávlust olášuttemnáál šaddee tagarij haavâi vuáváámist sehe vuáváámij já ohjelmij valmâštâlmist já vaikuttâsâi árvuštâlmist, moh pyehtih vaikuttiđ sämikulttuurân, -iäláttâssáid já kulttuuráárbán.
Ohjeet edellyttävät, että hankkeiden ja suunnitelmien laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin.	Ravvuuh väättih, et haavâi já vuáváámij rähtim kolgâččij vuáđuduđ algâaalmugij tárboid já uáinoid.
Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon.	Algâaalmugeh kolgâččii uásálistiđ haavâ puohháid muddoid vuáváámist olášutmân.
Osapuolikokous on esittänyt, että valtiot ottaisivat ohjeet osaksi ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta.	Uásipeličuákkim lii iävtuttâm, et staatah váldáččii ravvuid uássin pirâs- já sosiaalvaikuttâsâi árvuštâllâm kyeskee lahâasâttâs já ravvuid.
Valtioiden ja alkuperäiskansojen tulisi Akwé: Kon -ohjeita toimeenpanemalla luoda pysyvä alkuperäiskansan hyväksymä järjestelmällinen menettely sosiaalisten, ympäristö- ja kulttuuristen näkökohtien sisällyttämiseksi suunnitteluun ja päätöksentekoon.	Staatah já algâaalmugeh kolgâččii Akwé:Kon -ravvuid olášutmáin lääččiđ pissoo algâaalmug tuhhiittem oorniglâš lattim sosiaallâš, pirâs- já kulttuurlâš uáinui lasseetmân vuáváámân já miärádâstohâmân.
Ohjeita toimeenpanemalla voidaan kehittää alkuperäiskansojen toimintavalmiuksia.	Ravvuid olášutmáin puáhtá ovdediđ algâaalmugij toimâmkiärgusvuođâid.
Akwé: Kon -ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida.	Akwé: Kon - ravvuid nuávditmáin puáhtá tubdâđ háitulâš vaikuttâsâid algâaalmugáid já hemâdâsâid puáhtá minimistiđ.
Ohjeiden mukaan hankkeen valmisteluun tulee osallistua alkuperäiskansan edustajia ja työssä on huomioitava tasa-arvo ja eri sukupolvien tarpeet.	Ravvui mield kalgeh haavâ valmâštâlmân uásálistiđ algâaalmug ovdâsteijeeh já pargoost kalga väldiđ vuotân täsiáárvu já jieškote-uv suhâpuolvâi táárbuid.
Alkuperäiskansan edustajille tulee antaa riittävät resurssit, jotta he voivat osallistua hankkeen valmisteluun.	Algâaalmug ovdâsteijeid kalga adeliđ tuárvi resurssijd, vâi sij pyehtih uásálistiđ haavâ valmâštâlmân.
Alkuperäiskansayhteisöä tulee tiedottaa valmistelun kaikissa vaiheissa, eri medioissa ja yhteisön käyttämillä kielillä.	Algâaalmugsiärvusân kalga tieđettiđ valmâštâllâm puohâin muddoin, sierâlágán mediain já siärvus kiävttám kielâiguin.
Hankkeessa tulee kirjata alkuperäiskansan näkemykset ja huolenaiheet ja niitä tulee kohdella oikeudenmukaisesti.	Haavâst kalga kirjiđ algâaalmug uáinuid já huolâid já taid kalga kohtâliđ vuoigâlávt.
Alkuperäiskansan edustajien tulee osallistua hankkeen ympäristöllisten-, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin.	Algâaalmug ovdâsteijeeh kalgeh uásálistiđ haavâ pirâslâš-, kulttuurlâš já sosiaallâš vaikuttâsâi árvuštâlmân.
Mikäli hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansalle, hankkeesta vastaavan ja alkuperäiskansojen edustajien tulee sopia lieventävistä toimenpiteistä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.	Jis haahâ toovvât negatiivlijd vaikuttâsâid algâaalmugân, kalgeh haavâst västideijee já algâaalmugij ovdâsteijeeh sooppâđ linásmittee tooimâin negatiivlâš vaikuttâsâi minimistmân.
Hankkeen toteutumista tulee seurata yhdessä alkuperäiskansan edustajien kanssa.	Haavâ olášume kalga čuávvuđ oovtâst algâaalmug ovdâsteijeiguin.
Vapaaehtoiset Akwé: Kon – ohjeet on Suomessa tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinneista vastaaville viranomaisille, lainsäätäjille, arviointien tekijöille, YVA -hankkeista vastaaville, kaavoittajille, Metsähallitukselle, lupaviranomaisille, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle sekä saamelaisyhteisöille.	Iävtutátuliih Akwé: Kon – ravvuuh láá Suomâst uáivildum sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmijn västideijee virgeomâhâžân, lahâasâtteijeid, árvuštâllâm tahheid, YVA -haavâst västideijeid, kaavai rähteid, Meccihaldâttâsân, lopevirgeomâháid, sämitiigán já nuorttâlâšâi sijdâčuákkimân sehe sämisiärvusáid.
Akwé:Kon -ohjeiden soveltaminen Suomessa	Akwé:Kon –ravvui heiviittem Suomâst
Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on sovelluttu ensimmäisen kerran Akwé: Kon -ohjeita sekä Suomessa että ylipäänsä maailmassa.	Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist láá heiviittâm vuossâmuu keerdi Akwé: Kon –ravvuid sehe Suomâst ete ubânâssân mailmist.
Ohjeiden soveltamisesta on valmistunut	Ravvui heiviitmist lii valmâštum loppâraapoort.
Metsähallitus on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa luonut pysyvän mallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden maankäytön suunnittelussa.	Meccihaldâttâs lii oovtâst sämitiggijn lááččám pissoo maali Akwé: Kon –ravvui heiviitmist Meccihaldâttâs haldâšem eennâm- já čäcikuávlui eennâmkevttim vuáváámist.
Ohjeita ei sovelleta saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huolimatta kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa eikä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (nk. YVA-laissa).	Ravvuid iä heiviit sämitige toohâm iävtuttâsâin peerusthánnáá kaavam stivree eennâmkevttim- já huksimlaavâ tooimânpiejâmist iäge pirâsvaikuttâsâi árvuštâllâmprosessist (nk. YVA-laavâst).
Kansainvälinen päätöksenteko	Aalmugijkoskâsâš miärádâstoohâm
Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa koskevia päätöksiä ja suosituksia annetaan kahden vuoden välein pidettävissä osapuolikokouksissa.	Biodiversiteetsopâmuš olášutmân kyeskee miärádâsah já avžuuttâsah adeluvvojeh uásipeličuákkimist, mii tuálloo kyevti ive kooskâi.
Osapuolikokoukselle artikla 8(j):tä koskevia asioita valmistelee kansainvälinen työryhmä,	Uásipeličuákkimân artikla 8(j):n kyeskee aašijd valmâštâl aalmugijkoskâsâš pargojuávkku, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions.
Työryhmän työtä ohjaa osapuolikokouksen hyväksymä artikla 8(j):n monivuotinen työohjelma.	Pargojuávhu pargo stivree uásipeličuákkim tuhhiittem artikla 8(j) maaŋgâivvááš pargo-ohjelm.
Työryhmän työhön osallistuu valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajia.	Pargojuávhu paargon uásálisteh staatâi já algâaalmugij ovdâsteijeeh.
Saamelaiskäräjät osallistuu työryhmän kokouksiin osana Suomen valtion delegaatiota ja Suomi puolestaan osana Euroopan Unionin delegaatiota.	Sämitigge uásálist pargojuávhu čuákkimáid uássin Suomâ staatâ delegaatio já Suomâ vest uássin Euroop Union delegaatio.
Euroopan Unioni muodostaa yhteisen kannan kokouspäätöksiin ja puheenjohtajamaa neuvottelee jäsenmaiden puolesta keskistetysti kokouspäätöksistä.	Euroop Union hämmee ohtsii uáivil čuákkimmiärádâssáid já saavâjođetteijee-eennâm ráđádâl jeessânenâmij peeleest kuávdásmittum häämist čuákkimmiärádâsâin.
Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.	Suomâ raportist sopâmuš olášutmist biodiversiteetsopâmuš čäällimkoodán.
iides maaraportti annettiin toukokuussa 2014.	Viiđâd eennâmraapoort adelui vyesimáánust 2014.
Artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti	Artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort
Liite 1 yhteenvetotaulukko	Lahtos 1 čuákánkiäsutavlustâh
Liite 2: Taustamateriaali:tapaoikeusselvitys	Lahtos 2: Tuávvášmateriaal: utkevuoigâdvuotâčielgiittâs
Liite 3 Taustamateriaali Selvitys Akwé: Kon -ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön	Lahtos 3 Tuávvášmateriaal Čielgiittâs Akwé: Kon –ravvui koskâvuođâst Suomâ lahâaasâtmân
Liite 4 Muistio Akwé: Kon ohjeiden suhteesta Yva-lainsäädäntöön	Lahtos 4 Muštottemčáálus Akwé: Kon ravvui koskâvuođâst Yva-lahâaasâtmân
Liite 5: Muistio Akwé: Kon ohjeiden soveltamisesta maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa	Lahtos 5: Muštottemčáálus Akwé: Kon ravvui heivitmist eennâmkevttim- já huksimlaavâ olášutmist
Liite 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset	Lahtos 6: Elina Helander-Renvall já Inkeri Markkula (2011): Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já sämmiliih
Liite 7 Hankesuunnitelma saamenkielisten paikannimien keräämis- ja tallentamishankkeeksi	Lahtos 7 Proojeektvuávám sämikielâlij sajenoomâi nuurrâm- já vuorkkimprojektin
Liite 8 Taustamateriaali, Perinteisen tiedon suojelu saamelaisten kotiseutualueella	Lahtos 8 Tuávvášmateriaal, Ärbivuáválii tiäđu suojâlem sämikuávlust
Akwé:Kon ohjeiden suomennos	Akwé:Kon ravvuuh suomâkielân
Suomen täydennys biodiversiteettisopimuksen toteutumista käsittelevään tiedonantoon (29.11.	Suomâ tievâsmittem biodiversiteetsopâmuš olášume kieđâvuššee tiäđáttâsân (29.11.2001)
Suomen 5 maaraportti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa (englanniksi)	Suomâ 5 eennâmraapoort biodiversiteetsopâmuš olášutmist Suomâst (eŋgâlâskielân)
Loppuraportti: Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa (suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi)	Loppâraapoort: Akwé: Kon –ravvui heivitmist Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist (suomâkielân, tavesämikielân já eŋgâlâskielân)