index2.php_option=com_content_task=view_id=441_lang=finnish.html.xml

Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava Säämi kulttuuräärbi syeje kalga pyerediđ Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista. Sämitige 3.12. ornim seminaarâst Levist savâstâllui säämi kulttuuräärbi syeje táárbuin. Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta. Seminaarâst čielgâi, et sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já ravvuid. Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ” Seminaar lehâstâm sämitige iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij sämikielâ já iäláttâsâi koskâvuođâst. Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen. “ Sämikielâ já sämi-iäláttâsâi puátteevuotâ lohtâsává oohtân. Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”. Eellimvuáimálij sämi-iäláttâsâittáá sämikielâ hiäjusmuvá ”. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi sáárnui säämi immateriaallâš kulttuuräärbi suojâlem tiileest Suomâst já sämitige koskâsii oovtâstpargoost. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ” Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi lopedij čovgâ oovtâstpargo säämi aalmugsiärváduvváin sämikulttuur sajattuv pyereedmân. Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen. “ Mii, sämitigge já taidâreh já tuájáreh kolgâččijm ovtâstittiđ vuoimijdân ohtsii säämi kulttuurpoolitlii ohjelm rähtimân. Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa. Sämitigge uárnee kiđđuv 2011 ohtsii čuákkim säämi kulttuur- já taaidâservijguin. Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi. Čuákkimist lii uáivilin valmâštâllâđ oovtâst iävtuttâsâid sämikulttuur syeje pyereedmân. Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ” Sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já vuoi ¨gâdvuođâlii syeje ovdedem ” Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ” Sämimuseo Siijdâ, sämmilij aalmugmuseo, jođetteijee Tarmo Jomppanen kieđâvušâi jieijâs saavâst säämi materiaallii kulttuuräärbi suojâlem táárbuin. Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille. “ Museotooimâ já säämi materaallii kulttuurlâš syeje ovdedem turviimân Suomâ museoi sämičuágálduvâid kolgâččij finniđ sämisiärváduv palvâlusân já čuágálduvâid kolgâččij finniđ almolávt uáinusân. Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ” Puáttee haldâttâspajan kalga asâttiđ mittomeerrin Sämimuseo Siijdâ vijđedem já ton ruttâdem turvim. ” Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ” Sámi Duodji ry saavâjođetteijee Rauna Triumf muštâlij säämi tyeje kulttuurlii merhâšuumeest já säämi tyeje toorjâtáárbuin. Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan. “ Tyeji lii eellimvyehi, uási säämi sosiaallii vuáháduv, moin ulmuuh šad-deh já uáppih. Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tyeji lii sämmilij kollektiivlâš omâdâh já tot puáhtá uáinusân sämikulttuur holistilii jurdâččem, mast puoh ääših vaikutteh puoh aššijd. Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Lii vaidâlittee, et Sámi Duodji sajattâh ij lah tuárvi pyeri škovliimist já ohtsâškoddeest. Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin. Sámi Duodji turvim váátá lase naavcâid já tyeje škovlim ovdedem kolgâččij tábáhtuđ säämi vuolgâsoojijn. Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”. Lasseen halijdâm kijtteđ sämitige já ton saavâjođetteijee Sámi Duodji táárbui vuotânväldimist ”. Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria. Jyeigee, sämitige stiivrâ jeessân Petra Magga-Vars muštâlij juoigâm merhâšuumeest nuuvt sanij-guin ko juáigusijguin-uv: “ Juáigus čáittá sämikulttuur. Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta. Juáigus siskáldâsâst puáhtá čielgâsávt uáiniđ páihálii kulttuur almoonmijd já oppâđ madârvanhimij historjást. Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä. Juáigus sajattâh ij lah Suomâst tuárvi pyeri. Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa. Juáigus taarbâš eenâb torjuu, resurssistem já uáinusistorroom ubâ Suomâst. Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”. Škoovlah kolgâččii väldiđ juáigus máttááttâsvuámij uássin, vâi juáigusist finniiččij ohtsâškoodán luándulii uási ”. Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista. Seminaar vuolgâttij noomâ viestâ máttááttâs- já kulttuurministeriön, sämitiigán já säämi máttááttâskuávdážân säämi tyeje máttááttâs ovdedemtáárbuin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin. Säämi máttááttâskuávdáá säämi tyeje máttááttâs ij palvâl sämikulttuur táárbuid, ko máttááttâs tábáhtuvá syemmilâš kulttuur vuolgâsoo-jijn. Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria. Seminaar páhudij, et škoovlâ máttááttâs kalga nubástutteđ nuuvt, et máttááttâs hokâttâl meid säminuorâid. Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin. Kulttuurminister Wallin vuolgâttij kirjálii tiervâttâs seminaarân. Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville. Kirdeejasko eestij kulttuur- já va-lastâllâmminister määđhi Levin. Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä. Minister Wallin muštâlij tietimist Suomâst ellee ruotâkielâlâžžân, maggaar lii eelliđ kielâucceeblovvoost. Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne. Jieččân tuáváá keežild puávtám pyereest jurdâččiđ, maht tist oro ko piäluštvetteđ jieijâd vuoigâdvuođâid. Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ” Minister Wallin čaalij, et sun lii eromâš ilolâš tast, et säminuorah láá nuuvt aktiivliih sämikulttuur aaitârdmist já oovdedmist. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen. “ Haldâttâs puáttee ive bud-jetiävtuttâsân kulá meiddei sämikielâlii oppâmateriaalmeriruuđâ luptim. Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ” Lasattâsâin mainâšuvvoo, et sämikielâlij oppâmateriaalruuđâin kalga čuosâttiđ tuárvi ennuv ruuđâid meid nuorttâ- já aanaar-sämikielâlâš oppâkirjijd. ” , Wallin kirjoitti. , Wallin čaalij Lisätietoja: Puheenjohtaja Näkkäläjärvi (050-5242109) Lasetiäđuh: Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354) Seminaar saavâjođetteijee Aslak Paltto (+358405620354)