index2.php_option=com_content_task=view_id=463_lang=finnish.html.xml

Saamelaisaiheinen valokuvanäyttely Venezuelassa Sämiarttâsâš čuovâkovečáitálmâs Venezuelast Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa avattiin keskiviikkona 30. maaliskuuta 2011 venezuelalaisen valokuvaaja Antonio Briceñon tuorein näyttely, saamelaisaiheinen 520 poroa. Venezuela uáivikaavpugist Caracasist lehâstui koskoho 30. njuhčâmáánu 2011 venezuelalii čuovâ-kovvejeijee Antonio Briceđo uđđâsumos čáitálmâs, sämiarttâsâš 520 puásujid. Avajaistilaisuus keräsi noin 700 hengen ennätysyleisön. Lekkâmtilálâšvuotâ kiäsuttij suullân 700 ulmuu juávhu. Erityisvieraana avajaisissa oli Suomen Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja, kielitieteilijä Irja Seurujärvi-Kari. Lekkâm spesiaalkyessin lâi Suomâ Sämitige värisaavâjođetteijee, kielâtieđâldeijee Irja Seurujärvi-Kari. Seurujärvi-Karin mukaan Antonio Briceño onnistuu valokuvillaan tallentamaan erinomaisesti saamelaisen identiteetin tärkeimmät tekijät. ” Seurujärvi-Kari mield Antonio Briceđo luhostuvá čuovâkuvijnis vuorkkiđ eromâš pyereest sämmilii identiteet tehálumosijd tahheid. Saamen kieli on säilynyt parhaiten poronhoitajien keskuudessa, koska he ovat aina tarvinneet moninaisia ilmaisuja viittaamaan erityisesti luontoon selvitäkseen kovissa arktisissa olosuhteissa. “ Sämikielâ lii siäilum pyeremustáá puásuituállei koskâvuođâst, ko sij láá ovttuu tarbâšâm maaŋgâlágánijd olgosaddelmid čujottiđ eromâšávt luándun, vâi ciävzáččii korrâ arktâsâš tiileest. Näyttely nostaa hienosti esiin luonnon, kulttuurin ja kielen välisen yhteyden tärkeyden saamelaisille ”, arvioi Seurujärvi-Kari ylistäen näyttelyä myös suurena kunnianosoituksena pienelle saamelaiskansalle. Čáitálmâs loptee fijnásávt uáinusân luándu, kulttuur já kielâ koskâsii ohtâvuođâ tehálâšvuođâ sämmiláid ”, árvuštâl Seurujärvi-Kari siämmást ko räämid čáitálmâs meid stuorrâ kunneečáittusin uccâ sämiaalmugân. Tilaisuudessa oli läsnä Venezuelan parlamentin alkuperäiskansojen valiokunnan edustajia, joukossa alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansallisen liikkeen johtaja Noeli Pocatierra. Tilálâšvuođâst lijjii mieldi Venezuela parlament algâaalmugij váljukode ovdâsteijeeh, juávhust meid algâaalmugij vuoigâdvuođâid piälušteijee aalmuglii finnoduv jođetteijee Noeli Pocatierra. Paikalla oli runsaasti politiikan, kulttuurialan ja yrityselämän vaikuttajia sekä diplomaattikuntaa. Tobbeen lijjii valjeest politiik, kulttuursyergi já irâttâseellim vaikutteijeeh sehe diplomaatkode ovdâsteijeeh. Näyttely ja avajaistilaisuus ovat saaneet runsaasti huomiota paikallisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa. Čáitálmâs já lekkâmtilálâšvuotâ láá finnim valjeest huámášume páihálijn aavisijn, radiost já televisiost. Tilaisuuden avasi B. O. D-Corp Banca - pankin kulttuurikeskuksen tiloissa Venezuelan tärkeimpiin yrityselämän vaikuttajiin kuuluva pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín. Tilálâšvuođâ lehâstij B. O. D-Corp Banca - paaŋki kulttuurkuávdáá viistijn Venezuela tehálumosáid irâttâseellim vaikutteijeid kullee paaŋki stiivrâ saavâjođetteijee Víctor Vargas Irausquín. Suurlähettiläs Mikko Pyhälä kiitti puheessaan näyttelyn yhteistyökumppaneita ja totesi alkuperäiskansojen oikeuksien ajamisen olevan tärkeä osa-alue Suomen kehityspolitiikassa. Ambassaadâr Mikko Pyhälä kiijtij jieijâs sänivuárust čáitálmâs oovtâstpargokuoimijd já páhudij algâaalmugij vuoigâdvuođâi ovdedem lemin tehálâš uásisyergi Suomâ ovdedempolitiijkâst. Valokuvaaja Antonio Briceñolla on kerrottavanaan pieni tarina jokaisesta kuvaamastaan 40 saamelaisesta. Čuovâkovvejeijee Antonio Briceđost lii uccâ mainâsâš jyehi 40 sämmiliist, kiäid sun kuvvij. Toukokuun puoliväliin asti esillä oleva näyttely on toteutettu Briceñon kahden Lapin valokuvausmatkan tuloksena. Vyesimáánu pelimudo räi uáinusist lamaš čáitálmâs lii olášittum Briceđo kyevti Säämi čuovâkuvvim-määđhi puátusin. Inarin seudulla kesäkuussa 2009 ja maaliskuussa 2010 vierailleen Briceñon mielenkiinnon saamelaiskulttuurissa herätti etenkin saamen kieli, sen sanaston rikkaus sekä kielen uhanalainen asema. Aanaar kuávlust kesimáánust 2009 já njuhčâmáánust 2010 kolliistâllâm Briceđo mielâkiddiivâšvuođâ sämikulttuurân finnij áigá aainâs sämikielâ, ton saanij rigesvuotâ sehe kielâ uhkevuálásâš sajattâh. Kesän hyttysparvien ja talven 30 asteen pakkasten keskellä zoomaillut Briceño vaikuttui erityisesti siitä, kuinka saamen kielestä löytyy 520 poroa, 187 lunta tai jäätä ja 144 maisemaa tarkoittavaa sanaa. ” Keesi čuoškâvalje já täälvi 30 ceehi puolâšij kooskâst zoomaastâllâm Briceđo šoodâi vaikuttuđ eromâšavt tast, ko sämikielâst kávnojeh 520 poccuu, 187 muottuu tâi jieŋâ já 144 enâduv uáivildeijee sääni. Kun matkustin ensimmäisen kerran Lappiin, maiseman monotonisuus yllätti minut. “ Ko mađhâšim vuossâmuu keerdi Sáámán, te enâduv monotoonsâšvuotâ imâštutij muu. Tämä näennäinen yhdenmukaisuus oli kuitenkin vain seurausta minun katseeni rajallisuudesta erottaa tuon ympäristön yksityiskohtia ”, Briceño muistelee. Taat epituođâlâš siämmáálágánvuotâ lâi kuittâg tuše čuávumâš muu kejâstuv rájálâšvuođâst iäruttiđ tuom pirrâs ovtâskâsčuággáid ”, Briceđo muuštâš. 520 poroa - näyttelyn teemat nousevat nimenomaan saamen kielen erityisyydestä ja sen tärkeästä yhteydestä luontoon. 520 puásujid - čáitálmâs teemah luptâneh nomâlâssân sämikielâ eromâšvuođâst já ton tehálii ohtâvuođâst luándun. Nerokkaalla valokuvauksellaan ja innovatiivisia tekniikoita käyttäen Briceño tarjoaa yleisölle sekä visuaalisen että kielellisen tulkinnan saamelaiskulttuurista. Čepis čuovâkuvviimijnis já innovatiivlijd tekniikaid kevttimáin Briceđo fáálá keččeid sehe visuaallii et kielâlii tulkkum sämikulttuurist. Näyttely koostuu lähes sadasta eri valokuvasta koottuna viiteen eri kuvaryhmään. Čáitálmâs šadda aldasáid čyeđeest jieškote-uv čuovâkooveest, moh láá čuákkejum viiđâ jieškote-uv kovejuávkun. Teokset kuvaavat saamelaisia ja heitä ympäröiviä arktisia luonnonolosuhteita - tunturi-, metsä- ja järvimaisemaa, lunta, poroja ja revontulia - jotka luovat omat haasteensa saamelaisten arjelle, mutta tarjoavat myös erityisen kulttuurisen ja kielellisen inspiraation lähteen tälle Euroopan Unionin ainoalle alkuperäiskansalle. Koveh kovvejeh sämmilijd já sii pirâstittee arktâsii luándutile – tuodâr-, vyevdi- já jävrienâduv, muottuu, poccuid já kuovsâkkâsâid – moh lääččih jieijâs hástusijd sämmilij argâpiäiván, mut fäällih meid eromâš kulttuurlii já kielâlii inspiraatiokäldee taan Euroop Union áinoo algâaalmugân. Näyttelyn esillepano on tavanomaisesta poikkeava; yleisön hämmästystä herätti etenkin 40 saamelaisen potretista koostuva ja korkealle seinälle levittyvä valokuvamosaiikki. Čáitálmâs uáinusânpieijâm lii táváliist spiekâsteijee; keččeid hiämáskitij aainâs 40 sämmilii potretist šaddee já ollâgâsân siäinán lebbâneijee čuovâkovemosaiik. Mosaiikissa saamelaiset nähdään sekä perinteisissä että arkisissa asusteissaan. Mosaiikist sämmiliih láá sehe ärbivuáválijn et argâkáárvuin. Myös läpinäkyville akryylilevyille painetut kaksi- ja kolmikerroksiset lunta ja poroja kuvaavat teokset ihastuttivat katsojia. Meid čoođâuáinojeijee akryyltuálbusáid teddilum kyevti- já kuulmâkiärdásiih muottuu já poccuid kovvejeijee koveh lijkkuustuttii keččeid. Näyttelyn viimeisen teoksen videomainen revontuliprojektio ja taustalla soiva joiku saivat yleisön haltioitumaan. Čáitálmâs majemuu ráhtus videolágán kuovsâkkâsprojektio já tyehin čyeijee juáigus movtijdittii keččeid. Briceñon taiteellista lahjakkuutta kiiteltiin vuolaasti. Ulmuuh kijttâlii Briceđo taaidâlii čiäppuduv korrâsávt. Lapin luonnonmaisemat ja saamelaismusiikki näyttäytyivät venezuelalaisille eksoottisina ja maagisina, ” jonain mitä he eivät olleet nähneet ja kuulleet koskaan aiemmin ”. Säämi luánduenâduvah já sämimuusik lijjii venezuelalijd eksootliih já maagisiih, “ tagareh maid sij iä lamaš uáinám ige kuullâm kuássin ovdeláá ”. Saamen kielen erityispiirteet hämmästyttivät monia: ” En voi uskoa, että saamenkielessä on porolle 520 eri sanaa, kun en itse tunne kuin kaksi: poro ja Petteri ”, yleisön parista todettiin. Sämikielâ sierânâsjiešvuođah hiämáskittii maŋgâsijd: “ Jiem pyevti oskođ, et sämikielâst láá poccui 520 jieškote-uv säännid, ko jieš jiem tuubdâ ko kyehti: puásui já Petter ”, kullui keččei juávhust. Avajaistilaisuudessa kuultiin myös norjansaamelaisen Elin Kåvenin musiikkiesitys, joka latasi yleisön shamaanirummullaan luonnonläheiseen tunnelmaan ennen laskeutumista näyttelysalin arktiseen saamelaisympäristöön.”Mitä ihmettä ? Lekkâmtilálâšvuođâst kullui meid taažâsämmilii Elin Kåven muusikčááitus, mii valmâštâlâi keččeid shaamaanrumbuinis luándualdasii tobdoid ovdil luáštádâttâm čáitálmâssali arktâsii sämipirrâsân.“Maid imâšijd ? Miten ystäväni voivat olla täällä Caracasissa, toisella puolen maailmaa ? ” Maht muu usteveh pyehtih leđe tääbbin Caracasist, nubebeln maailm ? ” , ihmetteli Suomen ja Norjan rajalta Karasjoelta kotoisin oleva Kåven nähdessään tuttuja kasvoja saamelaismosaiikissa. ” , imâštâlâi Suomâ já Taažâ rääjist Kárášjuuvâst šáddááš Kåven, ko ooinij uápis muáđuid sämimosaiikist. ” Antonio on onnistunut ymmärtämään saamelaiskulttuurin ytimen täydellisesti, tullessani näyttelytilaan minusta tuntui aivan kuin olisin saapunut kotiin ”, kertoi Kåven liikuttuneena näyttelyn läpi kuljettuaan. Antonio lii luhostum iberdiđ sämikulttuur váimus ollásávt. Ko poottim čáitálmâsviistán, te must oroi aaibâs tegu liččim puáttám pááikán ”, muštâlij Kåven lihâstumläädist jođedijnis čáitálmâs čoođâ. Tilaisuudessa tarjottiin rouva Pia Sovio-Pyhälän valmistelemia makupaloja Suomesta, muun muassa porosalamia ja graavilohta ruisleivän kera. Tilálâšvuođâst lijjii fálusist rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhtám herskupitáh Suomâst, eres lasseen puásuisalami já sälttiluosâ ruvâšleibijn. Briceño vieraili Suomessa Caracasin edustuston tukemana ja ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kutsumana kulttuurivieraana. Briceđo kolliistâllâm Suomâst tuárjui Caracas ambassaadâ já suu povdij kulttuurkyessin Suomâ olgoašijministeriö viestâdem- já kulttuuruásádâh. Vierailun Lapin järjestelyitä koordinoivat Siida-museo ja Saamelaiskäräjät. Kolliistâllâm Säämi orniistâlmijd koordinistijn Sijdâ-museo já Sämitigge. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Briceñon, Suomen Caracasin edustuston ja B. O. D. - Corp Bancan kulttuurikeskuksen kesken ja useiden yrityssponsorien tuella. Čáitálmâs olášittui oovtâstpargoost Briceđo, Suomâ Caracas ambassaadâ já B. O. D. - Corp Banca kulttuurkuávdáá kooskâ já maaŋgâi irâttâssponsorij torjuin. Briceño on tullut tunnetuksi maailman alkuperäiskansoja ja heidän kulttuurisia erityispiirteitään sekä luontosuhdettaan tallentavilla kuvasarjoillaan, joista kuuluisin Amerikan jumalat on edustanut Venezuelaa Venetsian Biennaalissa ja kiertänyt maailmaa YK:n suojeluksessa. Briceđo lii šoddâm tobdosin maailm algâaalmugijd já sii kulttuurlijd sierânâsjiešvuođâid sehe luándutile vyerkkejeijee koveráiđuiguin, main tobdosumos Amerik imeleh lii ovdâstâm Venezuela Venetsia Biennaalist já jottáám pirrâ maailm OA suojelusâst. Amerikan jumalat nähtiin vuoden 2010 keväällä myös Inarin Siida-museossa ja Hangon Rintamamuseossa. Amerik imeleh lâi ive 2010 kiđđuv meid Aanaar Sijdâ-museost já Hanko Rintamamuseost. Valokuvaaja yhteistyökumppanien ympäröimänä. Čuovâkovvejeijee oovtâstpargokuoimijdiskuin. Kuvassa vasemmalta oikealle: B. O. D-Corp Banca - pankin sijoitusosaston johtaja Pedro Rendón Oropeza, valokuvaaja Antonio Briceño, pankin yritysvastuuosaston varapuheenjohtaja Milagro González, suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari, pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández. Kooveest čižetpeln: B. O. D-Corp Banca - paaŋki soijimuásáduv jođetteijee Pedro Rendón Oropeza, čuovâkovvejeijee Antonio Briceđo, paaŋki irâttâsovdâsvástádâsuásáduv värisaavâjođetteijee Milagro González, ambassaadâ ovdâsteijee Mikko Pyhälä, Sämitige värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari, paaŋki stiivrâ saavâjođetteijee Víctor Vargas Irausquín já María Beatriz Hernández. Teksti: Johanna Kivimäki Tekstâ: Johanna Kivimäki Kuvat: Alexis Escamez Koveh: Alexis Escamez