index2.php_option=com_content_task=view_id=486_lang=finnish.html.xml

Aloitin syksyllä 2010 luokanopettajanopinnot Kautokeinossa Sámi Allaskuvlassa (saamelaisessa korkeakoulussa).	Algâttim čohčuv 2010 luokamáttáátteijeeoopâid Kuovdâkiäinust Säämi Ollâškoovlâst.
Olin aivan varma, etten ole tarpeeksi saamelainen Allaskuvlaan.	Lijjim aaibâs vises, et jiem lah tuárvi sämmilâš Ollâškoovlân.
Kasvoin Utsjoella täysi-ikäiseksi asti.	Šoddim Ucjuuvâst olesave räi.
Lapsena kuljin isän mukana niin porohommissa kuin saamelaiskäräjien kokouksissakin.	Párnážin juuttim eeji fáárust nuuvt puásuipargoin ko sämitige čuákkimijn-uv.
Jostain syystä en kuitenkaan ikinä puhunut saamea isälleni, enkä oikeastaan muillekaan.	Monnii suujâst jiem kuittâg kuássin sárnum iäčán sämikielâ, jiemge riävtui iärásáidgin.
Lopetin yläasteella kulkemasta erotusaidallakin.	Pajetääsist lopâttim jotemist pygálusääiđist-uv.
Kun muutin Ouluun, en puhunut kokonaiseen vuoteen kenellekään saamea.	Ko värrejim Oulun, te jiem sárnum oles ihán kiässán sämikielâ.
Utsjoelle takaisin tultaessa työ saamenkielisessä päiväkodissa elvytti kuitenkin nopeasti saamen kieleni.	Ko poottim Ucjuuhân maassâd, te pargo sämikielâlii peivikiäjust iäláskitij kuittâg jotelávt sämikielâ.
Myöhemmin palailin hiljalleen myös poronhoitoon.	Maŋeláá macâdim kuuloold meid puásuituálun.
Allaskuvlassa kuitenkin huomasin, että minuthan on ” kasvatettu ” saamelaiseksi ja saamelaisella tavalla, huomaamattani.	Ollâškoovlâst kuittâg huámášim, et munhân lam “ šoddâdum ” sämmilâžžân já säämi vuovvijn, muu huámmášhánnáá.
Tiedän sen nyt, että olen saamelainen. Ja siksi luenkin opettajaksi, jotta voin siirtää kieltä mahdollisimman monelle.	Tiäđám tom tääl, et lam sämmilâš já tondiet luuvâm-uv máttáátteijen, vâi puávtám sirdeđ kielâ nuuvt maŋgâsân ko máhđulâš.