index2.php_option=com_content_task=view_id=526_lang=finnish.html.xml

Mielipidekirjoitus: Suomen, Ruotsin ja Norjan on turvattava saamelaisten oikeudet Uáivilčaalâ: Suomâ, Ruotâ já Taažâ kalgeh turviđ sämmilij vuoigâdvuođâid Saamelaisilta on evätty vuosisatoja itsemääräämisoikeus sekä oikeus maahan ja veteen. Sämmilijn lii ihečuođij äägi kieldum jiešmeridemvuoigâdvuotâ sehe vuoigâdvuotâ enâmân já čáácán. Monet saamelaiset eivät voi edelleenkään käyttää ihmisoikeuksiaan. Maaŋgah sämmiliih iä valagin pyevti kevttiđ olmoošvuoigâdvuođâidis. Monet saamelaiset kohtaavat ennakkoluuloja ja rasismia, ja Pohjoismaiden saamelaisilla on yhteisiä kokemuksia kolonisaatiosta ja syrjinnästä, jotka ovat valtioiden harjoittaman politiikan seurausta. Maaŋgah sämmiliih kuáhtájeh munekááduid já raasism, já Tave-enâmij sämmilijn láá ohtsiih vuáttámušah kolonisaatiost já olgooštmist, moh láá staatâi hárjuttem politiik puáđuseh. Olemme nyt tilanteessa, jossa saamelaisten kielet, kulttuurit ja elinkeinot ovat katoamassa. Mij lep tääl tiileest, mast sämmilij kielah, kulttuureh já iäláttâsah láá lappuumin. Kansainoikeudellisesti alkuperäiskansoilla on erityiset oikeudet. Aalmugvuoigâdvuođâlávt láá algâaalmugijn sierânâs vuoigâdvuođah. Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten vastuulla on turvata saamelaisten oikeudet, jotka johtuvat heidän asemastaan alkuperäiskansana. Suomâ, Ruotâ já Taažâ haldâttâsâi ovdâsvástádâsâst lii turviđ sämmilij vuoigâdvuođâid, moh láá puáttám sii sajattuvâst algâaalmugin. Suomen, Ruotsin ja Norjan välisestä pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Suomâ, Ruotâ já Taažâ koskâsii tave-eennâmlâš sämisopâmušâst ráđádeleh eidu tääl. Tarkoituksena on, että sopimuksessa määritellään ja sillä turvataan oikeudet, joita saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Uáivilin lii, et sopâmušâst miärušteleh já toin torvejeh vuoigâdvuođâid, moh sämmilijn láá aalmugijkoskâsii vuoigâdvuođâ mield.. Siinä tunnustetaan saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että saamelaisten oikeudet menevät näiden kolmen maan kansallisten etujen edelle. Tast tubdâstuvvojeh sämmilij vuoigâdvuođah algâaalmugin, já ton vuolgâsaijeen lii juurdâ tast, että sämmilij vuoigâdvuođah maneh tai kuulmâ eennâm aalmuglij hiäđui lappâd. YK:n alkuperäiskansojen (oikeuksien) erityisraportoija James Anaya korostaa, miten tärkeää on, että saamelaiskäräjät osallistuvat käynnissä olevaan työhön ja että Suomi, Ruotsi ja Norja ratifioivat sopimuksen. OA algâaalmugij (vuoigâdvuođâi) sierânâsraportistee James Anaya tiäddut, mon tehálâš lii, et sämitigeh uásálisteh paargon, mii lii joođoost já et Suomâ, Ruotâ já Taažâ ratifisisteh sopâmuš. Vaadimme politiikkaa, jonka lähtökohtana ovat saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ja joka poikkeaa nykyisistä syrjivistä rakenteista. Mij vaattâp politiik, mon vuolgâsaijeen láá sämmilij vuoigâdvuođah algâaalmugin já mii spiekâst tááláá olgošteijee ráhtusijn. Siten valtio voi turvata saamelaisten kielten, kulttuurien ja elinkeinojen säilymisen ja kehityksen kansainoikeuden mukaisesti. Nuuvt staatâ puáhtá turviđ sämmilij kielâi, kulttuurij já iäláttâsâi siäilum já ovdánem aalmugvuoigâdvuođâ mield.. Katsomme, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi voi edistää uutta järjestystä, jossa saamelaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla Pohjoismaissa. Mij uáinip, et tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem puáhtá ovdediđ uđđâ oornig, mast sämmilijn lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ já vaikuttiđ miärádâstohâmân sii kyeskee aašijn puohâin taasijn Tave-enâmijn. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi on tärkeä askel eteenpäin. Tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem lii tehálâš lävkki ovdâskulij. Korostamme tänään kolmen Pohjoismaan neuvotteluvaltuuskunnille suunnatussa yhteisessä kirjoituksessamme, miten tärkeää on ratifioida sopimusteksti, jolla turvataan saamelaisten ihmisoikeudet. Mij tiäduttep onne kuulmâ Tave-eennâm ráđádâllâmkuddijd čujottum ohtsii čalluustân, mon tehálâš lii ratifisistiđ sopâmušteevstâ, moin sämmilij olmoošvuoigâdvuođah torvejuvvojeh. Korostamme myös, miten tärkeää on viedä neuvotteluja aktiivisesti eteenpäin, jotta ilmoitetusta viiden vuoden aikataulusta voidaan pitää kiinni. Mij tiäduttep meid, mon tehálâš lii tuálvuđ ráđádâlmijd aktiivlávt ovdâskulij, vâi almottum viiđâ ive äigitavlust puáhtá toollâđ kiddâ. Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Taažâ sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi Suomâ sämitige saavâjođetteijee Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Ruotâ sämitige stiivrâ saavâjođetteijee Tanskan ihmisoikeusinstituutin tasa-arvo-osaston johtaja Tanska olmoošvuoigâdvuotâinstituut täsiárvu-uásáduv jođetteijee Suomen vähemmistövaltuutettu Suomâ ucceeblohováldálâš Suomen tasa-arvovaltuutettu Suomâ täsiárvuváldálâš Tasa-arvovaltuutettu Fäärsaaret Täsiárvuváldálâš Färsuolluuh Grönlannin tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja Ruánááeennâm täsiárvurääđi saavâjođetteijee Islannin tasa-arvokeskuksen johtaja Island täsiárvukuávdáá jođetteijee Norjan tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu Taažâ täsiárvu- já ucceeblohováldálâš Ruotsin syrjintävaltuutettu Ruotâ olgoštemváldálâš Ahvenanmaan syrjintäasiamies Åland olgoštemäššialmai