Nuorisoneuvosto	Sämitige nuorâirääđi
Sen perustaminen oli yksi Saamelaiskäräjien toimikauden 2007–2011 tavoitteista.	Sämitige nuorâirääđi Sämitige toimâpaje 2007–2011 ohtâ uulmijn lâi vuáđudiđ nuorâirääđi.
Tavoite saavutettiin vuonna 2011 saamelaiskäräjien ensimmäisessä yleiskokouksessa, jossa nimettiin ensimmäinen väliaikainen nuorisoneuvosto, joka kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa 2011.	Ulme olášutmân vuáđudui ”Nuorâilävdikodde-proojeekt” já pargojuávkku valmâštâllâđ ääši. Pargojuávhu äŋgiruššâm palhâšui ive 2011 sämitige vuossâmuu tievâsčuákkimist, mast nomâttui vuossâmuš koskâpuddâsâš nuorâirääđi.
Nuorisoneuvoston toiminnan alkumetreillä keskityttiin tavoitteiden, linjausten ja tehtävien suunnitteluun.	Nuorâirääđi čokkânij vuossâmuu keerdi cuáŋuimáánust 2011. Vuossâmuu čuákkim tehálumos äšši lâi uulmij, linjiimij já pargoi vuávám.
Valmista toimintamallia ei ollut, joten omat haasteensa tarjosi se, että nuorisoneuvosto sai itse määritellä toiminnalleen toimintatavat, tavoitteet, tehtävät ja linjaukset.	Valmâš toimâmmalli ij lamaš, et hástusin, mut še positiivlâš äššin lâi tot, et nuorâirääđi uážui jieš miäruštâllâđ toimâmvuovijd, uulmijd, pargoid já linjiimijd.
Kuvassa ensimmäinen Nuorisoneuvosto.	Nuuvtpa tot ij rájášuu kieldâi raajijd.
Takarivissä vasemmalta Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä ja Saara-Maria Salonen.	Tyehiraddalâsâst čižetpeln Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä já Saara-Maria Salonen.
Eturivissä Inga Helander, Heli Huovinen ja Aslak Satokangas.	Ovdâraddalâsât Inga Helander, Heli Huovinen já Aslak Satokangas.
Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on kuitenkin aivan erilainen kuin edellä mainitut nuorisoelimet.	Nuorâirääđi valmâštâl sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres peleväldimijd moh kyeskih säminuorâid tâi sii eellimtile.
Se poikkeaa kuntien nuorisolautakunnista siten, että nuorisoneuvoston toiminta-alue on koko Suomi.	Eres váldupargoh láá ovdediđ säminuorâi kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kullum sämikulttuurân.
Nuorisoneuvosto koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kolmesta muusta jäsenestä sekä heidän varajäsenistään ja viidestä pysyvästä asiantuntijajäsenestä.	Nuorâirääđist láá saavâjođetteijee, värisaavâjođetteijee já kulmâ eres jeessân, sehe sii värijesâneh já vittâ pisovâš äššitobdeejeessân.
Jäsenet ja varajäsenet ovat valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita saamelaisnuoria. Muista Saamelaiskäräjien lautakunnista poiketen nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.	Jesâneh já värijesâneh kalgeh leđe valjiidijn 18–25-ihásiih säminuorah, spiekâstmáin sämitige eres lävdikuudijn, nuorâirääđi saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee iävá taarbâš leđe sämitige jesâneh.
Pysyvät asiantuntijajäsenet ovat valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita saamelaisnuoria.	Pisovâš äššitobdeejesâneh láá valjiidijn 15–17- ihásiih säminuorah.
Nuorisoneuvostoa nimettäessä on otettava huomioon alueellinen ja kielellinen tasa-arvo, eli on oltava jäseniä jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Utsjoki, Inari, Sodankylän Vuotso, Enontekiö), sekä jokaisen kieliryhmän edustajia (pohjois-, inarin- ja koltansaame), sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.	Nuorâirääđi noomâttijn kalga väldiđ vuotân kuávlulâš já kielâlâš täsiáárvu, ađai kalgeh leđe jesâneh jyehi sämikuávlu kieldâst (Ucjuuhâ, Aanaar, Vuáčču, Iänudâh), sehe jyehi kielâjuávhu ovdâsteijeeh (tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ), sehe nisonij já almai koskâsâš täsiáárvu.
Lisäksi nuorisoneuvostossa ovat edustettuna yhtä lailla kaupunkisaamelaisnuoret ja poroelinkeinoa harjoittavat nuoret saamelaiset.	Lasseen nuorâirääđist láá ovdâstum kaavpugsäminuorah já puásui-iäláttâsâst pargee nuorah.
Nuorisoneuvosto on hyvä ponnahduslauta saamelaispolitiikkaan ja miksei myös kunnallispolitiikkaankin.	Nuorâirääđi lii šiev tovgâmlyevdi sämipolitiikân já mane ij še kieldâpolitiikân.
Nuorisoneuvostossa tutustuu saamelaiskäräjien toimintaan, rakenteeseen ja tavoitteisiin sekä oppii kokouskäytäntöjä ja alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten, oikeuksista ja kansainvälisistä vaikutusmahdollisuuksista.	Nuorâirääđist uápásmuvá sämitige tooimân, ráhtusân já ulmijd sehe uáppá čuákkimvuáválâšvuođâid já algâaamugij – aainâs sämmilij vuoigâdvuođâin já aalmugijkoskâsijn vaikuttemmáhđulâšvuođâin algâaalmugsyergist.
Lyhyen olemassaolon aikana on ehtinyt tapahtua paljon	Uánihis eksistens ääigi láá kiergânâm tábáhtuđ ennuv sierâlágáneh ääših
Nuorisoneuvoston ensimmäinen suurempi tapahtuma oli järjestää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) Yhteispohjoismaisen nuorten konferenssin Saariselällä 13.	Nuorâirääđi vuossâmuš stuárráb tábáhtus lâi orniđ Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) Ohtsâštave-eennâmlâš nuorâi konferens Suáluičielgist 13.–15.10.2011. Konferens uárnejuvvoo kyevti ive kooskâi, vuáruttuvâi Taažâst, Ruotâst já Suomâst.
Konferenssiin osallistui saamelaisnuoria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, yhteensä noin 70. Yhteispohjoismaisen nuorten konferenssin pääteemat olivat perinteinen tieto, saamelaisuuden käyttö turismissa, gákti ja sen uudistaminen sekä saamelaisuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen saamelaisalueen ulkopuolella.	Konfereensân uásálistii säminuorah Suomâst, Ruotâst já Taažâst, ohtsis suullân 70. Konferens kyeddee teema uážui idea SPR puáttee konfereensâst, ”Ärbivuáválâš tiätu”, eres teemah kuulmâpiäiválâš konfereensâst lijjii ”Sämmilâšvuođâ kiävttu turismist”, Sämimááccuh- já ton uđâsmittem” já ”Maht siäiluttiđ já paijeentoollâđ sämmilâšvuođâ ko áásá sämikuávlu ulguubeln”.
Ohjelma sisälsi luentoja, ryhmätyöskentelyä ja paneeliskeskustelun.	Konferens majemuu peeivi tollui historjállâš, vuossâmuš Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigij nuorâiorgaanâi ohtsâščuákkim.
Konferenssin viimeisenä päivänä pidettiin myös ensimmäinen yhteispohjoismainen saamelaiskäräjien nuorisoelinten kokous.	Čuákkimist čallui konferens almosciälkkámuš, vuávájui oovtâstpargo já valmâštâllui aalgâ SPR:n tave-eennâmlâš nuorâi lävdikoddeest.
Yhteiskuva Saariselällä konferenssissa 13.-15.2011 (Kuva: Áile Aikio)	Ohtsâškove Suáluičielgi konfereensâst 13.–15.2011 (Kove: Áile Aikio)
Marraskuussa 2011 järjestetyn Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston konferenssin yhteydessä oli nuorten miniseminaari.	Skammâmáánust 2011 uárnejum Säämi parlamentaarlâš rääđi konferens ohtâvuođâst lâi nuorâi mini-seminaar.
Seminaari järjestettiin yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten kanssa.	Seminaar uárnejui oovtâstpargoost Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâiguin.
Seminaarin päätarkoitus oli käsitellä saamelaisnuorten tilannetta ja toivetta pohjoismaisesta nuorten lautakunnasta.	Seminaar váldu-uáivil lâi muštâliđ säminuorâi tiileest já tuoivust tave-eennâmlâš nuorâi lävdikoddeest.
Konferenssin yhteydessä olleessa SPN:n kokouksessa tuo lautakunta päätettiinkin perustaa.	Konferens ohtâvuođâst toollum SPR čuákkimist meridui ton vuáđđudmist.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen nuortenlautakunta tulee koostumaan Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten nimeämistä jäsenistä, mutta myös Venäjän saamelaisnuorten järjestöä pyydetään nimeämään edustajat lautakuntaan.	Säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâš nuorâilävdikodde šadda čokkâniđ Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâi nomâttem jesânijn, mut še Ruošâ säminuorâi servi pivdoo nomâttiđ ovdâsteijeid lävdikoodán.
Nuorisoneuvosto on myös osallistunut ja osallistuu vuosittain Ijahis Idja-alkuperäiskansojen musiikkifestivaaliin, Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaaliin ja erilaisiin seminaareihin, konferensseihin ja foorumeihin, mm. UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues).	Nuorâirääđi lii še uásálistám já uásálist ihásávt Ijâttes Ijjâ-algâaamugij muusikfestivaalân, Skammâkoveh-algâaamugij elleekovefestivaalân já sierâlágán seminaaráid, konferenssáid já foorumáid, el. UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues).
Nuorisoneuvosto on käynyt tutustumassa Euroopan Neuvostoon Brysselissä ja YK:hon New Yorkissa.	Nuorâirääđi lii iällám uápásmuumin Euroop Rááđán Brysselist já OA:n New Yorkist.
Nuorisoneuvoston jäseniä on monissa työryhmissä ja ohjausryhmissä.	Nuorâirääđi jesâneh láá maaŋgâin pargojuávhuin já stivrimjuávhuin.
Keväällä 2012 valittiin uusi nuorisoneuvosto.	Kiđđuv 2012 väljejui uđđâ nuorâirääđi.
Poikkeuksellisesti vain vuoden toiminut ensimmäinen nuorisoneuvosto teki ehdotuksen uudelleen nimettävästä nuorisoneuvostosta.	Spiekâstâhlávt tuše ive toimâm vuossâmuš nuorâirääđi toovâi iävtuttâs nuorâirääđi noomâtmist.
Uudelleen nimeämisen syynä oli, että nuorisoneuvoston toimikaudet kulkevat käsi kädessä saamelaiskäräjien ja muiden lautakuntien toimikausien kanssa.	Uđđâsist nomâttem suijân lâi, et nuorâirääđi toimâpajeh joteh kietluvâi sämitige já eres lävdikudij toimâpojijguin.
Nuorisoneuvosto tutustumassa Euroopan neuvostoon.	Nuorâirääđi uápásmuumin Euroop rááđán.
Kuvassa vasemmalta:	Ulmeh puátteevuotân
Tärkeimpiä tavoitteita on käydä saamelaisalueen kouluilla kertomassa saamelaiskäräjistä ja nuorisoneuvostosta sekä aloittaa Ofelaš-toiminta.	Nuorâirääđist láá ennuv ulmeh puátteid ivvijd main tehálumoseh láá jotteeđ sämikuávlu škoovlâin muštâlmin sämitiggeest já nuorâirääđist sehe algâttiđ Ofelaš-tooimâ.
Ofelaš-toiminnassa saamelaisnuoret käyvät Suomen kouluissa kertomassa saamelaisista, heidän historiasta, kulttuurista ja kielistä.	Ofelaš-tooimâst säminuorah joteh Suomâ škoovlâin muštâlmin sämmilijn, sii historjást, kulttuurist já kielâin.
Ofelaš-toimintaa pidetään hyvin tärkeänä, jotta vääristyneet mielikuvat ja stereotypiat väistyisivät valtaväestön mielistä.	Ofelaš-toimâ kiäččoo uáli tehálâžžân, vâi punnjâsâm mielâkuuvijd já stereotypiaid uážžu meddâl válduaalmug mielâst.
Nuorisoneuvoston tavoitteisiin kuuluu myös järjestää vuosittain isompi tapahtuma koko Suomen saamelaisnuorille.	Nuorâirääđi ulmijd kulá še orniđ ihásávt stuárráb tábáhtus moinnii teemain säminuoráid pirrâ Suomâ.
On tärkeää saada saamelaisnuoret kerättyä yhteen, edes kerran vuodessa.	Lii tehálâš uážžuđ säminuorâid čokkâniđ oohtân, joba ihásávt.
Saamelaisnuorista yli 65 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella, eikä kaupungeissa ole luonnollista tapaa säilyttää kieltä tai kulttuuria. Yhteisillä tapaamisilla muiden saamelaisnuorten kanssa pyritäänkin vahvistamaan nuorten identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.	Säminuorâin paijeel 65 % áásá sämikuávlu ulguubeln já kaavpugijn ij lah luándulâš vyehi siäiluttiđ kielâ tai kulttuur, et ohtsiih kuáhtáámeh eres säminuorâiguin nanodeh nuorâi identiteet já oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo.
Muita tulevaisuuden suunnitelmia on muun muassa järjestää esimerkiksi kolttanuorille tapaamisia ja aktivoida heitä järjestäytymään.	Eres puátteevuođâ vuáváámeh láá eres lasseen orniđ om. nuorttâlâšnuoráid kuáhtáámijd já aktivisistiđ sii ornijduđ.
Tällä hetkellä kolttanuorilla ei ole minkäänlaista järjestöä eikä järjestettyä toimintaa, ja nuorisoneuvosto näkeekin tärkeäksi elvyttää kolttansaamea ja kulttuuria kolttanuorten yhteen saamisen kautta.	Nuorttâlâšnuorâin ij lah eidu tääl maggaargin ornijdume ige uárnejum toimâ. Nuorâirääđi uáiná-uv tehálâžžân iäláskittiđ nuorttâsämikielâ já kulttuur, uážžumáin nuorttâlâšnuorâid oohtân.
Neuvosto näkee lisäksi tärkeäksi järjestää koulutuksia perinteisiin käsitöihin, koska nuoria tekijöitä on vähän.	Rääđi uáiná tehálâžžân orniđ škovlim ärbivuáváláid tuojijd, ko nuorâ tuájáreh láá uccáá.
Monilla voi olla tilanne, ettei ole enää mahdollista oppia vanhemmilta tai isovanhemmilta käsitöitä, eivätkä perinteiset tiedot ja taidot näin ollen enää siirrykään sukupolvelta toiselle.	Maaŋgâin puáhtá leđe taggaar tile, et ij lah innig máhđulâš oppâđ vaanhimijn tâi ááhuin já äijihijn tuojijd, já ko návt lii, te ärbivuáválâš tiätu já táiđu ij sirdâšuu suhâpuolvâst nuubán.
Nuorisoneuvostolle on myös erittäin tärkeää aloittaa ja jatkaa yhteistyötä Suomessa, Norjassa, Venäjällä ja Ruotsissa toimivien saamelaisjärjestöjen kanssa.	Nuorâirááđán lii tehálâš algâttiđ já juátkiđ oovtâstpargo Suomâst, Taažâst, Ruošâst já Ruotâst tuáimee sämiservijguin.
Nuorisoneuvosto 2012-2013. Kuvassa vasemmalta Nils-Heikki Paltto, Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen ja	Nuorâirääđi 2012–2013. Kooveest čižetpeln Nils-Heikki Paltto, Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen já Elli-Marja Hetta.
Nuorisoneuvoston blogi	Liiŋkah: Nuorâirääđi blogi
Nuorisoneuvosto Facebookissa	Nuorâirääđi Facebookist