index2.php_option=com_content_task=view_id=620_lang=finnish.html.xml

Johanna Njaita Muu nommâ lii Johanna Njaita já lam 22-ihásâš. Tulen Ruotsista eteläsaamen alueelta pienestä kylästä nimeltä Hemavan. Puáđám Ruotâst maadâsämikuávlust uccâ siijdâst, mon nommâ lii Hemavan. Se sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Tärnabystä. Tot lii kyevtilov kilomeetter keččin Tärnabyst. Olen itse uumajansaamelainen, mutta olen opiskellut eteläsaamea ensimmäiseltä luokalta lähtien Tärnabyn saamelaiskoulussa. Lam jieš umesämmilâš, mut lam luuhâm maadâsämikielâ vuossâmuu luoka rääjist Tärnaby sämiškoovlâst. Koulussa ei ollut uumajansaamen opettajaa, joten emme voineet opiskella omaa kieltämme. Škoovlâst ij lamaš umesämikielâ máttáátteijee, et ep puáhtám luuhâđ jieččân kielâ. Uumajansaame on erittäin pieni ja uhanalainen kieli ja sen puhujia ei ole montaa. Umesämikielâ lii uáli uccâ já uhkevuálásâš kielâ já ton sárnooh iä lah maŋgâ. Tällä hetkellä asun Jokkmokkissa, jossa opiskelen Sámij åhpadusguovdásjissa (saamelaisten koulutuskeskus), keskittyen nahkaan ja tekstiileihin. Tääl aasâm Jokkmokkist (Juhâmokke), mast luuhim Sámij åhpadusguovdásjist (Säämi máttáátâskuávdáš), válduamnâsin nähki já tekstiileh. Sámij åhpadusguovdásjiin meno on antanut minulle paljon, sillä olen oppinut paljon perinteisistä käsitöistä. Säämi máttáátâskuávdážân moonnâm lii adelâm munjin ennuv, ko lam oppâm ennuv ärbivuáviljn tuojijn. Täällä oppii myös paljon saamelaisten historiasta ja muista saamelaisalueista, sekä saamelaisista perinteistä. Tääbbin uáppá še ennuv sämmilij historjást já eres sämikuávluin, sehe säämi ärbivuovijn. Ennen kun aloitin opiskeluni Sámij åhpadusguovdásjissa, opiskelin Sollefteåssa, joka sijaitsee Ruotsin keskiosassa. Ovdil ko algâttim oopâid Säämi máttáátâskuávdáást, te luuhim Sollefteåst, mii lii Ruotâ koskâuásist. Siellä opiskelin saamelaiskäsitöiden muotoilua ja Alpine linea. Tobbeen oppim sämituojij hammim já Alpine line. Kuäydessäni saamelaiskäsityökoulua, minulla ei ollut saamelaisia opettajia, vaan minun täytyi usein soittaa äidille kotiin ja kysyä mitä ja miten pitää jokin tehdä. Ko juuttim sämityejiškoovlâ, te must iä lamaš sämmilâš máttáátteijeeh, pic mun ferttejim távjá suáittiđ pááikán iänán já koijâdiđ maid já maht kalga mon-uv porgâđ. Opiskelun aloittaminen Jokkmokkissa vaikutti minuun siten, että kehityin siellä huomattavasti erityisesti käsityön saralla, sillä siellä oli saamelaisia opettajia. Oopâi algâttem Juhâmohheest vaikuttij munjin nuuvt, et ovdánim tobbeen uáli pyereest, eromâšávt tyeje syergist, ko tobbeen lijjii sämmilâš máttáátteijeeh. Saamelaisena oleminen on suuri osa identiteettiäni. Ko mun lam sämmilâš, te tot lii stuorrâ uási muu identiteet. Kasvoin siihen, enkä voisi kuvitella elämääni ilman saamelaisuutta. Šoddim toos, jiemge puávtáččii jurdâččiđ jieččân eellim sämmilâšvuođâttáá. Saamelaisuuteni on vahvistunut paljon aloitettuani opiskelut Jokkmokkissa, sillä kuulen saamenkieltä päivittäin ja olen päässyt mukaan saamelaiskäsitöihin. Ko algâttim oopâid Juhâmohheest, te tot lii nanodâm čuuvtij muu sämmilâšvuođâ, ko kuulâm sämikielâ piäiválávt já lam peessâm siisâ sämituojijd. Kotialueellani ei ole kovin montaa, jotka puhuvat saamenkieltä julkisesti. Muu päikkikuávlust iä lah meendugin maŋgâ ulmuu, kiäh sárnuh almolávt sämikielâ. Minulle kieli on erittäin tärkeä ja toivon sen vahvistuvan tulevaisuudessa. Munjin kielâ lii uáli tehálâš já tuáivum, et tot nanosmuvá puátteevuođâst. Uskon, että tulevaisuus näyttää hyvältä siltä kannalta, että saamenkielen vahvistamiseen saadaan paljon resursseja. Oskom, et puátteevuotâ niävttá pyerrin ton tááhust, et sämikielâ naanoodmân uážžup ennuv resurssijd. Nykypäivänä monet nuoret pyrkivät vahvistamaan kieltänsä, mutta selkeästi tarvitsemme enemmän. Onnáá peeivi maaŋgah nuorah viggeh nanodiđ kielâs, mut čielgâsávt tarbâšep eenâb. Uskon ja toivon, että pystymme vahvistamaan saamenkieltä entistä enemmän tulevaisuudessa. Oskom já tuáivum, et nahcip nanodiđ sämikielâ vala-uv eenâb puátteevuođâst. Uskon niin, sillä saamelaisilla on niin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka meidät onkin jaettu neljään eri maahan. Oskom nuuvt, ko sämmilijn lii nuuvt noonâ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo, veikkâ mii lep-uv juohum neelji sierânâs enâmân.