index2.php_option=com_content_task=view_id=626_lang=finnish.html.xml
Vuotsolainen poromies | Vuáččulâš pajeolmooš |
Veikko Magga on vuotsolainen poromies, Vuotson seudulla eläneen kuuluisan Itäpuolen Keisarinnan eli Ponkun Inkan jälkeläisiä. | Veikko Magga lii vuáččulâš pajeolmooš, Vuáču kuávlust iällám pegâlmâs ” Itäpuolen Keisarinna ” ađai Ponku Iŋgá maajeeldpuáttee. |
Veikkoa puolestaan on sanottu Itäpuolen Keisariksi. | Veiko oppeet láá kočodâm ” Itäpuolen Keisarin ”. |
Veikko kertoo porohommien olleen hänellä verissä, ja että hänelle oli jo pikkupoikana selvää, että hänestä tulee poromies. | Veikko muštâl, et puásuipargoh lijjii sust voorâin, já et sunjin lâi jo uccâkaandâžin čielgâs, et sust šadda pajeolmooš. |
Isän tokan paimennukseen tarvittiin jatkaja, eivätkä muut ammatit käyneet mielessäkään. | Eeji čage kuáđutmân tarbâšij juátkee, iäge eres ámáttâh elâččâm ubâ mielâstkin. |
Veikko kävi koulua kuitenkin vuoden verran Inarissa saamelaisten kristillisessä kansanopistossa, jossa opeteltiin kirjoittamaan ja lukemaan saamenkieltä. | Veikko juuđij škoovlâ kuittâg ive verd Anarist säämi ristâlâš nuorâskoovlâst, mast máttááttii čäälliđ já luuhâđ sämikielâ. |
Veikko sanoo todenneensa samantien, ettei koulu ole hänen paikkansa. | Veikko lâi siämmást páhudâm, et škovlâ ij lah suu saje. |
Sieltä olisi voinut halutessaan jatkaa opintoja ja valmistua johonkin ammattiin. | Haalijddijn tobbeen ličij puáhtám juátkiđ oopâid já valmâštuđ monnii ámáttân. |
Hän oli koulussa kuitenkin vuoden loppuun saakka – ei tohtinut keskenkään heittää. | Sun lâi kuittâg škoovlâst ive loopâ räi – ij tuostâm koskâldittiđgin tom. |
Päästessään sieltä hän tuli jatkamaan porohommia, ja sillä tiellä hän on pysynyt näihin päiviin saakka. | Tobbeen pesâdijn sun poođij juátkiđ puásuipargoid, já siämmáá kiäinu alne lii pissoom onnáá peeivi räi. |
Päätös alkaa poromieheksi ei ole koskaan kaduttanut häntä ja hän kehaisee poromiehen ammatin kuuluvan ammateista parhaimpiin. | Miärádâsâs riemmâđ pajeolmožin sun ij lah kuássin kaattâm já sun rammust, et pajealmaa áámmát kulá pyeremussáid. |
Veikko kertoo saaneensa oman merkin heti synnyttyään, kuten tapana on ollut. | Veikko muštâl, et sun finnij jieijâs vitá tállán šoddâmis maŋa, tegu vyehin lii lamaš. |
Merkki tuli perinteiseen tapaan suvussa kulkeneesta merkistä. | Vittá poođij ärbivuáválâš vyevi mield suuvâst jottáám vittáást. |
Veikon merkki tuli hänen isänsä merkkiä vähän muuttaen. | Veiko vittá poođij suu eeji vitá ucánjáhháá rievdâdmáin. |
Hän ei muista, milloin merkkasi ensimmäistä kertaa, mutta kertoo sen tapahtuneen jo hyvin varhain. | Sun ij mušte, kuás vittádij vuossâmuu keerdi, mut muštâl, et tot tábáhtui jo uáli tooláá. |
Merkkaamaan hän oppi seuraamalla miten muut merkkaavat ja isän neuvoilla. ” | Vittádiđ sun oopâi čuávumáin, maht iäráseh vittádii já eeji ravvuiguin. ” |
Tekemällä oppii. ” | Porgâmáin uáppá. ” |
Veikko kertoo poronhoidon kokeneen muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä ja mainitsee niistä yhtenä suurimmista moottoriajoneuvojen tulon. | Veikko muštâl, et puásuituálu lii vuáttám nubástusâid majemui ihelovoi ääigi já maainâš tain ohtân stuárráámussân moottorfiävrui puáttim. |
Ne vaikuttivat suuresti poronhoitoon ja sen kehittymiseen nykyiseen muotoonsa. | Toh vaikuttii čuuvtij puásuituálun já ton ovdánmân tááláá háámán. |
Moottorikelkat tulivat käyttöön lumimaan ajaksi ja moottoripyöriä käytettiin kesätokan haussa sekä syysettossa eli porojen kokoamisessa. | Moottorkiälháh šoddii kiävtun täälvi ááigán já moottoripyeráid kevttii kesičage ucâmân sehe čohčâčokkiimân. |
Lisäksi hän mainitsee tokkakunnittain tapahtuvan paimennuksen poisjäämisen yhdeksi suurimmaksi muutokseksi Lapin paliskunnan alueella. | Lasseen sun maainâš sijdâkudij koskâsvuođâst tábáhtuvvee kuáđuttem meddâl pääccim ohtân stuárráámusâin nubástusâin Säämi palgâs kuávlust. |
Nykyään Lapin paliskunnan kaikki porot ovat samoilla laitumilla yhtä tokkakuntaa lukuun ottamatta. | Tááláá ääigi Säämi palgâs puoh poccuuh láá siämmáin kuátumijn eereeb oovdâ sijdâkode. |
Veikko näkee Lapin paliskunnan tulevaisuuden valoisana. | Veikko uáiná Säämi palgâs puátteevuođâ čuovâdin. |
Hän sanoo laidunmaiden olevan hyvässä kunnossa ja jäkälätilanteen olevan kohtuullisen hyvä. | Sun iätá, et kuáttumenâmeh láá šiev oornigist já jäävviltile lii kohtulâš pyeri. |
Lisäksi suurin osa Lapin paliskunnasta on Urho Kekkosen kansallispuiston sisällä, mikä on yhdenlainen pelastus ja metsät säästyvät hakkuilta. | Lasseen iänááš uási Säämi palgâsist lii Urho Kekkos aalmuglâšmeeci siste, mii lii mottoomlágán piäluštâs já vyevdih šeštâšuveh čuoppâmijn. |
Hän sanoo tulevaisuuden olevan siltäkin kannalta hyvä, että kun suurempi ikäpolvi lähtee, niin paliskuntaan jää vähemmän poronhoitajia ja nuoret pärjäävät täten paremmin. | Sun iätá puátteevuođâ lemin ton-uv tááhust pyeri, et ko stuárráb ahepuolvâ vuálgá te palgâsân pääccih ucceeb puásuituálleeh já nuorah piergejeh talle pyerebeht. |
Paliskunnan haasteina hän pitää laidunmaiden kunnossa pitoa. | Palgâs hástusin sun tuálá kuáttumenâmij oornigist toollâm. |
Hän tuumaa, että laitumien kanssa pitää olla tarkkana ja täytyy pitää huoli ettei poroluku nouse liikaa. | Sun tuumáá, et kuátumijguin kalga leđe tärkki, já kalga anneeđ huolâ, amas puásuiloho lasaniđ liijgás. |
Petotilanne on yksi asia, jota hän pitää uhkana. ” | Piätutile lii ohtâ äšši, mon sun ana uhken. ” |
Erityisesti karhuja ja susia on paljon. ” | Eromâšávt kuobžah já kuumpih láá ennuv. ” |
Hän muistelee kulkeneensa metsässä paljon Alakorvan Joukon kanssa. | Sun muuštâč, et juuđij Alakorva Joukoin ennuv meeccist. |
Hän naurahtaa vähän, kun ennen oli ettossa 5-6 miestä ja nykyään siellä ruukaa olla 16 miestäkin. ” | Sun noskáttist ucánjáhháá, ko ovdil lijjii pusuičokkiimijn 5–6 almaa te tááláá ääigi tobbeen läävejeh leđe joba 16 almajid. ” |
Se on yksi asia mikä on muuttunut. | Tot lii ohtâ äšši mii lii nubástum. |
Eihän niitä tarvitsisi niin paljoa olla. | Iähân toh tarbâšiččii leđe nuuvt ennuv. |
Saataisiin se tokka aitaan vähemmälläkin miesmäärällä. | Uážuččij ton čage ááiđán ucebáin-uv almaijuávhoin. |
Mutta eipä siitä haittaakaan ole, siellähän saa olla ja oppia. ” | Mut ij tot kale häittidgin, tobbeenhân uážžu leđe já oppâđ. ” |
Veikko tuumaa, että tällä hetkellä Lapin paliskunnan poronhoito ei kaipaa sen suurempia muutoksia. | Veikko tuumáá, et tääl Säämi palgâs puásuituálu ij käibid tađe stuárráábijd nubástusâid. |
Laidunkiertoalueiden aitaaminen onnistui hyvin ja jäkälä on päässyt kasvamaan. ” | Kuáttumjuurrâmkuávlui áiđum luhostui pyereest já jäävvil lii peessâm šoddâđ. ” |
Pientä kehitettävää toki löytyy aina ”, hän arvelee. | Miinii siemin ááššáš aainâs kávnoo, mon kolgâččij ovdediđ ”, sun arvâl. |
Verratessaan entistä ja nykyistä poronhoitoa hän kertoo, että tokkakunnittain paimentaminen oli siinä mielessä parempi, että omaa tokkaa pystyi hallitsemaan tarkemmin eivätkä pedot päässeet tappamaan helposti. | Verdiddijn ovdii já tááláá puásuituálu sun muštâl, et sijdâkudij mield kuáđuttem lâi ton tááhust pyereeb, et jieijâs čage puovtij haldâšiđ tärhibeht iäge piäđuh peessâm älkkeht koddeđ poccuid. |
Hän sanoo, että nykyään tokkakunnittain paimentaminen ei kuitenkaan ole Lapin paliskunnan alueella mahdollista muun muassa jäkälätilanteen takia. ” | Sun iätá, et tááláá ääigi sijdâkudij mield kuáđuttem ij kuittâg lah Säämi palgâs kuávlust máhđulâš eres lasseen jäävviltile keežild. ” |
Ennen oli hyvät jäkäliköt. | Ovdil lijjii šiev jävilenâmeh. |
Silloin tokassa käytiin lähes joka päivä ja porot olivat kesympiä. | Talle ellii čaggeest masa jyehi peeivi já poccuuh lijjii lojebeh. |
Suopungilla pystyi helposti heittämään kiinni poroja. | Suopânjáin ulâttij älkkeht njuárustiđ poccuid. |
Porot siirrettiin seuraavaan paikkaan umpiseen kaivamaan ”, Veikko muistelee ja jatkaa: " Porohan oli tottunut olemaan tietyllä alueella, eikä se sieltä tutulta alueelta halunnut mihinkään lähteä. | Poccuid sirdii čuávuvâs sajan ubbâsân kuáivuđ ”, Veikko Muuštâč já juátká: ” Pusuihân lâi hárjánâm leđe tiätu kuávlust, ige tot tobbeen uápis kuávlust halijdâm vyelgiđ kuussân. |
Tokkaa kuitenkin kierrettiin suksin, ja jos näytti siltä, että joku on karkaamassa, niin sitten käytiin kääntämässä hiihtäen takaisin tokkaan. | Čage kuittâg ain čuoigii pirrâ, já jis oroi lemin nuuvt, et mottoom lii kárgáámin, te talle tom ellii čuoigâ jurgâlmin maasâd čaagan. ” |
Nykypäivän poronhoitoa harjoittaessa on oikeastaan pakko tehdä jotakin muuta poronhoidon ohella. | Onnáá peeivi puásuituálust porgâdijn lii riävtui pággu porgâđ maidnii eres pargoid puásuituálu lasseen. |
Kelkat ja mönkijät pitää vaihtaa välillä ja se on kallista. | Kiälháid já pehheid kalga kooskâi lonottiđ já tot šadda tivrâsin. |
Porotulot eivät pelkästään riitä niitten ylläpitoon. ” | Puásuituálu ohtuunis iä keelijd toi tolâmân. ” |
Veikko muistelee omia menneitä vuosiaan ja sinne liittyviä tapahtumia. | Veikko muuštâč jieijâs moonnâm ivijdis já toid lohtâseijee tábáhtusâid. |
Muistoja on paljon ja aina sattui jotain erikoista. | Muštoh láá ennuv já masa jyehi tove heevij miinii eromâš. |
Veikko muistaa entisaikaan saamen kielen vielä kuuluneen lähes kaikkialla, mutta silloinkin melko harvoin. | Veikko muštá, et tovláá ääigi sämikielâ kullui vala mestâ jyehi saajeest, mut talle-uv viehâ harvii. |
Veikko kertoo, että heillä oli kotikielenä suomi ja saame. | Veikko muštâl, et sist lâi päikkikiellân suomâkielâ já sämikielâ. |
Äiti puhui pohjoissaamea ja isäkin osasi, mutta vastasi jostain syystä aina suomeksi. | Enni sáárnui tavesämikielâ já eeči-uv maatij tom, mut västidij monnii suujâst ovttuu suomâkielân. |
Hieman harmitellen Veikko kertoo oman saamen kielen taitonsa heikentyneen ja monien sanojen unohtuneen kun ei ole käyttänyt kieltä. | Ucánjáhháá šalligâšmáin Veikko muštâl jieijâs sämikielâ tááiđu hiäjusmum já maaŋgâi saanij vájáldum ko ij lah kiävttám kielâ. |
Hän kuitenkin sanoo pärjäävänsä yhä saamen kielellä, mutta sanavarasto ei ole enää niin laaja. | Sun kuittâg iätá, et piergee ain sämikieláin, mut sänivuárkká ij lah innig nuuvt viijđes. |
Hän ylläpitää saamen kielen taitoaan kuuntelemalla saamen radiota. | Sun paijeentuálá sämikielâ tááiđus kuldâlmáin säämi radio. |
Hän kertoo kuuntelevansa radiota ennemminkin saamen kielen takia eikä niinkään uutisten takia. | Sun muštâl, et kuldâl radio eenâb-uv sämikielâ keežild ige nuuvtkin uđđâsij keežild. |
Kuunnellessaan hän muistelee kieltä ja mieleen palautuu kadonneita sanoja. | Kuldâldijn sun muuštâč kielâ já mielân mäccih lappum säänih. |
Televisiosta tulevia saamenkielisiä uutisia hän seuraa toisinaan. | Televisiost puáttee sämikielâlâš uđđâsijd sun čuávu koskâttuvâi, mutta šalligâš toi puáttim Suomâst iho. |
Saamelaisperinteeseen vahvasti kuulunut joikausperinne alkoi jäädä pois Veikon aikana. | Juoigâmärbivyehi, mii sämmilâšärbivyevist lii lamaš nanos, päsiškuođij meddâl Veiko ääigi. |
Ennen joikaaminen kuului arkipäivään, ja lähes jokaiselle laitettiin oma joiku. | Ovdil juoigâm kuulâi argâpiäiván já masa juáhážân pieijui jieijâs juáigus. |
Veikolle ei enää laitettu omaa joikua, vaikka esimerkiksi hänen isällään oli oma joiku. ” | Sunjin ij lah innig pieijum jieijâs juáigus, veikkâ ovdâmerkkân suu eejist lâi jieijâs juáigus. ” |
Ennen vanhaan laitettiin joiku oikeastaan kaikille, mutta ei enää nykyään. | Riävtui tovle pieijui juáigus juáhážân, mut taan ääigi ij innig. |
Se joikukulttuuri vain jäi pois. ” | Tot juoigâmkulttuur tuše paasij meddâl. ” |
Veikko kertoo, että ettotöissä ei joikua kuulunut ollenkaan, mutta erotuksissa sitäkin enemmän. | Veikko muštâl, et čokkimpargoin juoigâm ij kuullâm ollágin, mut pygálusâin tađe-uv eenâb. |
Erotuksiin tuli ihmisiä eri palkisista, ja erityisesti kaikista taitavimmat joikaajat joikasivat. | Pygálussáid pottii ulmuuh jieškote-uv palgâsijn, já eromâšávt puoh čepimusah jyeigeeh juoigii. |
Veikolla on tapana seurata myös saamelaispolitiikkaa ja hän on seurannut jälleen ajankohtaiseksi tulleen ILO 169-sopimuksen edistymistä ja sanoo, että Norjassa on hyvä tilanne, kun siellä sopimus on jo ratifioitu. | Veikkoost lii vyehin čuávvuđ še sämipolitiik já sun lii čuávvum oppeet äigikyevdilâžžân šoddâm ILO 169-sopâmuš ovdánem já iätá, et Taažâst lii šiev tile, ko tobbeen sopâmuš lii jo ratifisistum. |
Hän tuumii, että Suomessakin olisi jo aika tehdä päätös kun se on ollut vireillä jo niin kauan. | Sun tuumáá, et Suomâst-uv ličij jo äigi toohâđ miärádâs ko tot lii lamaš joođoost jo nuuvt kuhe. |
Veikko miettii hetken ja lausahtaa sitten omat terveisensä nuorille poromiehille: ” Vähitellen sitä oppii, ei sitä ole paljon neuvomista. | Veikko smiättá puudâ já ciälkká tastoo jieijâs tiervuođâid nuorâ pajeulmuid: ” Kuuloold tom uáppá, ij tast lah ennuv ravvimnáál. |
Metsässä kun oppii kulkemaan, ja reitit mistä kuljetetaan porot. | Meeccist ko uáppá jotteeđ, já kiäinuid kogo poccuuh jođettuvvojeh. |
Ne vanhat reitit, mistä on helppo kuljettaa. | Toh puáris kiäinuh, main lii älkkee jođettiđ. |
Ei siinä mitään, hyvä ja vapaa ammatti. | Ij tast mihheen, šiev já rijjâ áámmát. |
Et kahta samanlaista päivää näe. ” | Jieh kyehti siämmáálágán peeivi uáini. ” |