index2.php_option=com_content_task=view_id=642_lang=finnish.html.xml
Saamelaisnuoret valistivat päättäjiä
Säminuorah čuovviittii merideijeid
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry järjestivät Helsingissä seminaarin saamelaisnuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa.
Sämitige nuorâirääđi já Suomâ säminuorah ry ornijn Helsigist seminaar säminuorâi tááláá tiileest já puátteevuođâst Suomâst.
Seminaarissa saamelaisnuoret toivat esille heille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita.
Seminaarist säminuorah puohtii uáinusân sijjân äigikyevdilijd já tehálijd aašijd.
Perinteisten elinkeinojen nykytilanne, äidinkielen merkitys, saamelaisen opetussuunnitelman tärkeys ja ulkosaamelaisuus olivat keskeisimpiä asioita, joita nuoret toivat puheissaan esille.
Ärbivuáválâš iäláttâsâi tááláš tile, eenikielâ merhâšume, säämi máttááttâsvuávám tehálâšvuotâ já olgosämmilâšvuotâ lijjii tehálumoseh ääših, maid nuorah puohtii jieijâs saavâin uáinusân.
Saamelaisnuorten näkemyksien lisäksi seminaariin oli kutsuttu kaikkien eduskunnassa istuvien puolueiden edustajat paneelikeskusteluun, jossa puolueet saivat vastata puolueensa linjan mukaisesti saamelaisia ja etenkin saamelaisnuoria koskettaviin kysymyksiin.
Säminuorâi uáinui lasseen seminaarin lijjii puávdejum puohâi ovdâskoddeest čokkájeijee piäláduvâi ovdâsteijeeh paaneelsavâstâlmân, mast piäláduvah ožžuu västidiđ jieijâs piäláduv linjá miäldásávt sämmilijd já aainâs säminuorâid kyeskee koččâmâššáid.
Seminaarin avasi Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
Seminaar lehâstij Suomâ sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi nosti omassa puheessaan esille hyvänä esimerkkinä vaikuttamismahdollisuuksista nuorten aktiivisuuden saamelaispolitiikassa.
Näkkäläjärvi luptij jieijâs saavâst uáinusân šiev ovdâmerkkân vaikuttemmáhđulâšvuođâin nuorâi aktiivlâšvuođâ sämipolitiikâst.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio kertoi puheenvuorossaan nuorten mahdollisuuksista ja haasteista vaikuttaa omiin asioihinsa. ”
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Laura-Maija Niittyvuopio muštâlij jieijâs sänivuárust nuorâi máhđulâšvuođâin já hástusijn vaikuttiđ jieijâs aššijd. ”
Saamelaisnuorille on kehittymässä mahdollisuus vaikuttaa saamelaisnuorten asemaan.
Säminuoráid lii ovdánmin máhđulâšvuotâ vaikuttiđ säminuorâi sajattâhân.
Valtakunnallisesti tämän mahdollisuuden kehittyminen on turvattava taloudellisesti pysyvillä ratkaisuilla ja resursseilla. ”
Väldikodálávt taan máhđulâšvuođâ ovdánem kalga turviđ ekonoomlávt pisovâš čuávdusijguin já resurssijguin. ”
Paneelikeskustelussa olivat paikalla Suomen Keskustan Simo Rundgren, Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen Johanna Ojala-Niemelä, Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen Astrid Thors, Kansallisen Kokoomuksen Heikki Autto ja Vihreän Liiton Outi Alanko-Kahiluoto.
Paaneelsavâstâlmist lijjii mieldi Suomâ Kuávdáá Simo Rundgren, Suomâ Sosiaaldemokraatlâš Piäláduv Johanna Ojala-Niemelä, Suomâ Ruátálâš aalmugpiäláduv Astrid Thors, Aalmuglâš Kokoomus Heikki Autto já Ruánáá Lito Outi Alanko-Kahiluoto.
Paneelissa erityisesti ajankohtaisena asiana nousi ILO 169-sopimus, ja siihen esille tulleet kaksi erilaista kantaa saamelaisnuorten omiin kysymyksiin.
Paneelist eromâšávt äigikyevdilis äššin pajanij ILO 169-sopâmuš, já toos oovdân puáttám kyehti sierâlágán uáinu säminuorâi jieijâs koččâmâššáid.
RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifiointia.
RAP já Ruánáá lito ovdâsteijeeh ettii piäláduvâi linjâžân tuárjuđ nanosávt ILO 169-sopâmuš ratifisistem.
Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueiden kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei tällä hetkellä ole mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa katsomista, mm. saamelaismääritelmässä ja maaoikeuskysymyksissä.
Kuávdáá, Kokoomus já SDP ovdâsteijeeh ettii piäláduvâi uáinun, et ILO-169-sopâmuš ij eidu tääl lah máhđulâš ratifisistiđ, ko piäláduvah väätih ovtâskâssoojij täärhib keččâm, el. sämmilâšmiäruštâlmist já eennâmvuoigâdvuođâkoččâmâšâin.
RKP:n edustaja Thors oli yllättynyt muiden paikalla olleiden hallituspuolueiden (Kok, SDP) kielteisestä kannasta, koska tämän hallituskauden hallitusohjelmassa on tarkoitus ratifioida kyseinen sopimus.
RKP ovdâsteijee Thors lâi hiämáskâm eres pääihi alne lamaš haldâttâspiäláduvâi (Kok já SDP) negatiivlâš uáinust, ko taan haldâttâspaje haldâttâsohjelmist lii uáivilin ratifisistiđ áášánkullee sopâmuš.
Seminaarissa Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painotti YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen merkitystä koko saamelaiskulttuurin- ja kielen edistämisessä ja yhdeksi keskeiseksi asiaksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. ”
Seminaarist Suomâ säminuorâi saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäduttij OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs merhâšume ubâ sämikulttuur- já kielâ oovdedmist já ohtân kuávdášlâš äššin ILO 169-sopâmuš ratifisistem prosessist. ”
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus ja ILO 169-sopimus muistuttavat sisällöltään huomattavasti toisiaan.
OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs já ILO 169-sopâmuš sulâstiteh siskáldâsâs peeleest viehâ čuuvtij nubijdis.
Suomi on mielestäni vahvasti sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen sekä sen eri artikloihin ja tämä tulisi huomioida ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. ”
Muu mielâst Suomâ lii nanosávt čonnâsâm OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâsân sehe ton jieškote-uv artiklaid já taam kolgâččij väldiđ vuotân ILO 169-sopâmuš ratifisistem prosessist. ”
Seminaarissa nuoret saamelaiset toivat esille saamelaiskulttuuriin liittyviä haasteita, mutta kuitenkin jokaisen nuoren puheessa oli toivoa tulevaisuudesta !
Seminaarist nuorâ sämmiliih puohtii oovdân sämikulttuurân lohtâseijee hástusijd, mut kuittâg jyehi nuorâ saavâst lâi tuáivu puátteevuođâst !