index2.php_option=com_content_task=view_id=689_lang=finnish.html.xml

Saamen kieliyhteistyö uudelle perustalle - pohjoismaisen hankkeen uudet työntekijät tapasivat Sajoksessa	Säämi kielâohtsâšpargo uđđâ vuáđu oolâ - tave-eennâmlâš haavâ uđđâ pargeeh teivâdii Sajosist
Pohjoismainen Sámi giellagáldu (Saamen kielikaltio) – hanke yhdistää hajanaista saamen kieliyhteistyötä.	Tave-eennâmlâš Säämi kielâkäldee (Sámi giellagáldu) – haahâ ovtâstit piäđgui leijee säämi kielâ-ohtsâšpargo.
Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien pitkään suunnittelema uusi kieliyhteistyö käynnistyi vuoden alussa.	Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitiigij kuhháá vuávám uđđâ kielâohtsâšpargo vuolgij joton ive aalgâst.
Hanke yhdistää viiden saamen kielen (pohjois-, inarin-, koltan-, luulajan- ja eteläsaamen) työntekijät yhdeksi kielityötä tekeväksi resurssikeskukseksi.	Haahâ ovtâstit viiđâ sämikielâ (tave-, aanaar-, nuorttâ-, juulev- já maadâsämikielâ) pargeid ohtân kielâohtsâšpargo reesuurskuávdážžân.
Uudet työntekijät tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Sajoksessa 20. helmikuuta.	Uđđâ pargeeh teivâdii vuossâmuu keerdi Sajosist kuovâmáánu 20. peeivi.
Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto, joka on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin, päätti kieliyhteistyön uudelleen organisoimisesta ja laajan kieliyhteistyöhankkeen käynnistämisestä vuonna 2008.	Säämi Parlamentaarlâš Rääđi, mii lii Tave-enâmij sämitiigij ohtsâšpargo-orgaan, meridij kielâohtsâšpargo uđđâsist orniimist já vijđes kielâohtsâšpargohaavâ jotonpieijâmist ive 2008.
Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto totesi kieliyhteistyön aloitusseminaarissa olevansa iloinen siitä, että Suomen saamelaiskäräjät on saanut tehtäväkseen johtaa kaikkien aikojen suurinta valtakuntien rajat ylittävää kielihanketta.	Suomâ sämitige värisaavâjođetteijee Heikki Paltto pahudij kielâohtsâšpargo algâttemseminaarist, ete sun lii ilolâš tast, ete Suomâ sämitigge lii finnim pargonis jođettiđ taam stuárráámus, staatâi raajijd rastaldittee kielâhaavâ, mii kuássin lii algâttum.
- Toivon, että hanke kykenisi vahvistamaan ja edistämään kaikkia puhuttuja saamen kieliä ja lisäämään yhteistyötä valtakuntien rajojen yli.	- Tuáivum, ete haahâ puávtâččij nanodiđ já ovdediđ puoh sárnum sämikielâid já lasettiđ ohtsâšpargo staatâ raajij rasta.
Pelkonamme on nimenomaan se, että saamen kielten terminologia ja sanavarasto kehittyvät kussakin maassa eri suuntiin, eivätkä saman kielen puhujat enää ymmärrä toisiaan, totesi Paltto.	Palon nomâlâssân lii, ete sämikielâi terminologia já sänirááju šaddâ jyehi staatâst nuuvt jieškote-uvlágánin, ete tai kielâi sárnooh iä innig ibbeerd nubijdis, pahudij Paltto.
Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtajana toimiva Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli painotti puheessaan hankkeen tärkeimmän tehtävän olevan yhteisen kielen säilyttäminen ja kehittäminen.	Säämi Parlamentaarlâš Rääđi já Taažâ sämitige saavâjođetteijee Egil Olli tiäduttij saavâstis ete haavâ puoh tehálumos pargo lii siäiluttiđ já ovdediđ ohtsâš kielâ.
– Työskentelemme sen eteen, että ymmärrämme toisiamme valtioiden rajojen ylitse myös tulevaisuudessa, totesi Olli.	– Porgâp ton oovdân, ete iberdep nubijdân staatâ raajij rasta meid puátteevuođâst, pahudij Olli.
Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä.	Haavâ jođetteijee Anne-Maria Magga muštâlij ete haahâ čuákkee ohtsâšpaargon vittâ sämikielâ já oovce äššitobdeepargoin tuáimee kielâpargee, kiäh ovdâsteh puoh haavâ kielâid.
Lisäksi Suomen ja Norjan saamelaiskäräjillä on muutama hankkeen tehtäviä hoitava hallintotyöntekijä.	Lasseen Suomâ já Taažâ sämitiigijn láá muáddi haldâttâspargee haavâst.
– Sámi Giellagáldu ei siten ole yhteen fyysiseen paikkaan sijoitettu keskus vaan kieliyhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä.	– Säämi Kielâkäldee ij návt lah oovtâ fyysilâš sajan sajostittum kuávdáš, peic kielâohtsâšpargo Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitiigij kooskâst.
Uudet työntekijät työskentelevät saamelaiskäräjien sihteeristöissä, kertoi Magga.	Uđđâ pargeeh pargeh sämitiigij čäällimkuudijn, muštâlij Magga.
Kuvassa Sámi Giellagáldun työntekijöitä, ohjausryhmän jäseniä ja Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien johtajia.	Kooveest láá Säämi Kielâkäldee pargeeh, stivrimjuávhu jesâneh já Suomâ já Taažâ sämitiigij njunnošeh.
Uudet kielityöntekijät tapasivat ensimmäistä kertaa Sajoksen parlamenttisali Soljussa järjestetyssä hankkeen avajaistilaisuudessa.	Uđđâ kielâpargeeh teivâdii vuossâmuu keerdi Sajos parlamentsali Soljust uárnejum haavâ lekkâmtilálâšvuođâst.
Kuvassa Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto, hankejohtaja Anne-Maria Magga ja Norjan saamelaiskäräjien ja SPN:n puheenjohtaja Egil Olli.	Kooveest Suomâ sämitige värisaavâjođetteijee Heikki Paltto, hahâjođetteijee Anne-Maria Magga já Taažâ sämitige já SPR saavâjođetteijee Egil Olli.
Lisätietoja hankkeesta ja Sajoksessa 20.2.2013 järjestetystä aloitusseminaarista:	Lasetiäđuh haavâst já Sajosist 20.-21.2.2013 uárnejum algâttemseminaarist:
- Heikki Paltto tästä	- Heikki Paltto täst
- Anne-Maria Magga tästä	- Anne-Maria Magga täst
- Ante Aikio tästä	- Ante Aikio täst