index2.php_option=com_content_task=view_id=71_lang=finnish.html.xml

Saamelaiset Suomessa Sämmiliih Suomâst Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Sämmilij algâaalmugsajattâh lii nanodum Suomâ vuáđulaavâst. Alkuperäiskansan kriteeristö pohjautuu kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, sopimukseen numero 169. Algâaalmug kriteereh vuáđudeh aalmugijkoskâsâš pargoseervi, ILO, sopâmušân nummeer 169. Sopimuksen mukaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuasuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu. Sopâmuš mield jiecânâs enâmijn ässee aalmugeh annojeh algâaalmugin, ko sij láá šaddaaš aalmugist, mii eennâm väldidem teikâ asâiduttem teikâ táálái staatâraajij šoddâm ääigi aasâi enâmist teikâ ton eennâmtieđâlâš kuávlust, kuus eennâm kulá. Alkuperäiskansa ei myöskään ole määräävässä asemassa omalla asuinalueellaan. Algâaalmug ij meid lah merideijee sajattuvvâst jieijâs aassâmkuávlust. Alkuperäiskansan tulee itse pitää itseään sellaisena. Algâaalmug kalga jieš anneeđ jieijâs tagarin. Alkuperäiskansan on täytynyt säilyttää oikeudellisesta asemastaan huolimatta kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa. Algâaalmug lii kolgâm siäiluttiđ vuoigâdvuođâlâš sajattuvvâst peerusthánnáá ollâsávt teikâ uásild jieijâs sosiaallijd, ekonomâlijd, kulttuurlijd já poolitlijd instituutioid. Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälain kolmannessa pykälässä (3 §) ja sen pääperusteena on saamen kieli. Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâ kuálmád ceehist (3 §) já ton válduvuáđustâssân lii sämikielâ. Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Laavâ mield sämmilâš lii olmooš, kote ana jieijâs sämmilâžžân toin iävttoin, ete sun jieš teikâ aainâs-uv ohtâ suu vanhimijn teikâ ááhust já äijihist lii oppâm sämikielâ vuossâmuu kiellân. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia. Suomâst sárnuh kuulmâ sämikielâ: tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâ, moh láá puoh uhkevuálásiih. Suomessa tilastointi etnisen alkuperän perusteella on henkilötietolain mukaan laitonta ellei tehtävistä ole säädetty nimenomaan laissa. Suomâst lovottem etnisâš tuávváá vuáđuld lii olmooštiätulaavâ mield lavâttem jis tooimâin ij lah asâttum eromâšávt laavâst. Suomen saamelaiskäräjälain § 23 mukaan saamelaiskäräjät ylläpitää vaaliluetteloa saamelaisista. Suomâ sämitiggelaavâ § 23 mield sämitigge paijeentuálá vaaljâluvâttâllâm sämmilijn. Vaaliluettelosta ei voi myöntää tietoja kuin saamelaiskäräjien hallituksen luvalla tilastointi- ja tutkimustarkoitukseen. Vaaljâluvâttâlmist ij pyevti luovâttiđ tiäđuid eres ko sämitige haldâttâs luuvijn lovottem- já tutkâmtárguttâsân. Saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätään tilastoa saamelaisten määrästä kotiseutualueen kunnissa, kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla. Sämitige vaaljâi ohtâvuođâst noreh lovottuv sämmilij meereest sämikuávlu kieldâin, sämikuávlu ulguubeln já olgoenâmijn. Tilasto on tarkin tieto Suomen saamelaisten määrästä. Lovottâh lii tärkkilumos tiätu Suomâ sämmilij meereest. Väestörekisteritietojärjestelmään voi ilmoittaa äidinkielekseen saamen kielen. Aalmugregistertiätuvuáhádâhân puáhtá almottiđ eenikiellânis sämikielâ. Järjestelmä ei vielä erota eri saamen kieliä. Vuáhádâh ij vala sierree eres sämikielâid. Vuoden 2012 loppuun mennessä äidinkielekseen saamen oli väestötietojärjestelmään ilmoittanut 1900 henkilöä. Ive 2012 loopâ räi lijjii eenikiellânis sämikielâ aalmugtiätuvuáhádâhân almottâm 1900 olmožid. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Suomâst láá suullân 10 000 sämmilâžžâd. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Sist paijeel 60 prosenttid ääsih jo päikkikuávlus ulguubeln, mii aasât sämikielâlâš máttááttâsân, palvâlussáid já tiäđujyehimân uđđâ vátámâšâid. Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Sämmiliih ääsih sii ärbivuáválijn aassâmkuávluin Suomâst, Taažâst, Ruotâst já Ruošâst. Kaikkiaan saamelaisia yhteensä 75 000-100 000. Puohnâssân sämmiliih láá ohtsis 75 000 -100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Enâmustáá sämmiliih láá Taažâst. Kaupungistuminen on vaikuttanut kaikkiin saamelaisyhteisöihin ja sekä Norjan että Ruotsin pääkaupunkiseuduilla kuten Suomessakin on iso saamelaisyhteisö. Kaavpuglum lii vaikuttâm puoh sämisiärváduvváid já sehe Taažâ ete Ruotâ uáivikaavpugkuávluin tego Suomâst-uv lii stuorrâ sämisiärvádâh. Saamelaisten määrä on kasvanut vuodesta 1992 vuoteen 2011 55 prosenttia. Sämmilij meeri lii šoddâm ive 1992 rääjist ihán 2011 55 prosenttid. Tänä aikana kotiseutualueen ulkopuolella asuva saamelaisväestön määrä on kasvanut 165 %. Taan ääigi sämikuálvu ulguubeln ässee sämiaalmug meeri lii šoddâm 165 %. Saamelaisten kotiseutualueen väestömäärä on laskenut tänä aikana 13 %. Sämikuávlu aalmugmeeri lii vuálánâm taan ääigi 13 %. Taulukko: Saamelaisten määrän kehitys Suomessa Tavlustâh: Sämmilij mere ovdánem Suomâst Kotiseutu- alueella Sämikuávlust Prosentuaalinen osuus Prosentuaallâš uási Kotiseutu- alueen ulkopuolella Sämikuávlu ulguubeln Prosentuaalinen osuus Prosentuaallâš uási Yhteensä Ohtsis Lähde: Saamelaiskäräjävaaleissa ja saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa kerätyt tilastot Käldee: Sämitiggevaaljâin já säämi parlament vaaljâin nuurrum lovottuvah