index2.php_option=com_content_task=view_id=762_lang=finnish.html.xml

Yrjö Musta johtaa saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä Yrjö Musta joođeet säämi škovlimaašij ohtsâšpargo-orgaan Rehtori Yrjö Musta ja opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka johtavat saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä. Rektor Yrjö Musta já máttááttâstooimâ pajetärhisteijee Kari Torikka jođettává säämi škovlimaašij ohtsâšpargo-orgaan. Musta valittiin puheenjohtajaksi ja Torikka varapuheenjohtajaksi yhteistyöelimen järjestäytymiskokouksessa Helsingissä 28.10. Yhteistyöelimen toimikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Musta väljejui saavâjođetteijen já Torikka värisaavâjođetteijen ohtsâšpargo-orgaan ornimčuákkimist Helsigist 28.10. Ohtsâšpargo-orgaan toimâpaje juátkoo ive 2015 loopâ räi. Yhteistyöelimen on asettanut saamelaiskäräjät ja siinä ovat saamelaiskäräjien lisäksi edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Lapin aluehallintovirasto ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Ohtsâšpargo-orgaan lii asâttâm sämitigge já tast láá sämitige lasseen ovtâstittum máttááttâs- já kulttuurministeriö, máttááttâshaldâttâs, Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh já sämikuávlu kieldah. Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa. Orgaan tehálumos pargo lii ovdediđ ohtsâšpargo säämi škovlimaašijn já išediđ tiäđujotteem já ohtâvuođâ toollâm. Se edistää saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, seuraa saamelaisten koulutusasioiden kehitystä, toimii asiantuntijana ja voi lisäksi tehdä esityksiä ja antaa asiantuntijalausuntoja saamelaisten koulutuskysymyksissä. Tot ovdeed sämikielâ já sämikielâlii máttááttâs, čuávu säämi škovlimaašij ovdánem, tuáimá äššitobden já puáhtá lasseen toohâđ iävtuttâsâid já adeliđ äššitobdeeciälkkámušâid säämi škovlimkoččâmušâin. Helsingissä 28.10. pidetyssä kokouksessa esiteltiin saamelaiskäräjien toimintaa koulutuspolitiikan alueella ja oppimateriaalin valmistajana. Helsigist 28.10. toollum čuákkimist oovdânpuohtui sämitige toimâ škovlimpolitiik syergist já oppâmateriaal rähten. Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari kertoi mm., että saamelaiskäräjät seuraa opetusta valmistamalla vuosittain saamelaisopetuksen tilastoja, julkaisee mahdollisuuksien mukaan opetusraportteja, järjestää vuosittain Nuori Kulttuuri -tapahtumaan liittyvän saamelaisnuorten taidetapahtuman ja julkaisee saamelaiskulttuurista tiedottavaa materiaalia kouluja varten (Oktavuohta -nettilehti). Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari mainâstij el., ete sämitigge čuávu máttááttâs rähtimáin ihásávt sämimáttááttâs lovottuvâid, almoost máhđulâšvuođâi mield máttááttâsraportijd, uárnee ihásávt Nuorâ Kulttuur -tábáhtusân lohtâseijee säminuorâi taaiđâtábáhtus já almostit sämikulttuurist tieđetteijee materiaal škoovlâi várás (Oktavuohta -nettilostâ). Lisäksi saamelaiskäräjät avustaa mahdollisuuksiensa mukaan vanhempia, viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä saamelaisopetukseen liittyvissä asioissa ja jakaa vuosittain stipendejä saamen kielen oppilaille. Lasseen sämitigge iššeed máhđulâšvuođâi mield vanhimijd, virgeomâhâid já škovlim uárnejeijeid sämimáttááttâsân lohtâseijee aašijn já juáhá ihásávt stipendijd sämikielâ uáppeid. Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi esitteli kokoukselle saamen kielten oppimateriaalitilannetta ja ilmaisi tyytyväisyytensä tulevan vuoden valtion talousarvioesitykseen sisältyvästä 110.000 euron lisäyksestä saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen. Oppâmateriaalčällee Hannu Kangasniemi oovdânpuovtij čuákkimân sämikielâi oppâmateriaaltile já olgospuovtij suu tuđâvâšvuođâ puáttee ive staatâ budjetiävtuttâs sistetuállee 110.000 euro lasseetmist sämikielâlii oppâmateriaal rähtimân. Valtionavustuksen korottamiselle on todellinen tarve, koska materiaalipula on suuri erityisesti koltan- ja inarinsaamen kielten osalta. Staatâtorjuu lasseetmân lii tuođâlâš tárbu, tastko materiaalvääni lii styeres eromâšávt nuorttâlâš- já anarâškielâ uásild. Pohjoissaamen osalta tilanne on parempi, mutta ei hyvä sekään. Tavesämikielâ uásild tile lii pyereeb, mutâ ij pyeri totkin. Osa pohjoissaamenkielisistä materiaaleista on uudistamisen tarpeessa ja myös perusmateriaaleja puuttuu edelleen. Uási tavesämikielâlii materiaalist kolgâččij uđâsmittiđ já meid vuáđumateraaleh váiluh ain. Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa tehdyt muutokset oppiaineiden nivelkohtien muutoksista ja myös meneillään oleva perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus lisäävät materiaalien uudistamistarvetta. Vuáđumáttááttâs tijmejuáhu-uđâsmitmist rahtum nubástusah oppâamnasij lođâspaaihij nubástusâin já meid joođoost leijee vuáđumáttááttâs oppâvuávám vuáđustâsâi uđâsmittem lasetteh materiaalij uđâsmittemtáárbu. Johtaja Jari Rajanen ja ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi esittelivät kokoukselle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ajankohtaisia asioita, mm. varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja saamen kielen elvyttämisohjelman etenemistä valtioneuvoston käsittelyyn. Hovdâ Jari Rajanen já pajetärhisteijee Anssi Pirttijärvi oovdânpuovttijn čuákkimân máttááttâs- já kulttuurministeriö haldâttâhsyergi äigikyevdilis aašijd, el. arâšoddâdem kyeskee lahâasâttem uđâsmittem, kieldâi staatâuásivuáháduv uđâsmittem já sämikielâ iäláskittemohjelm ovdánem staatârääđi kieđâvušmân. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmasta vielä kuluvan vuoden aikana. Ulmen lii, ete staatârääđi tovâččij prinsiiplii miärádâs sämikielâ iäláskittem toimâohjelmist vala taan ive ääigi. Johtaja Jorma Kauppinen esitteli kokoukselle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista ja uudistuksen aikataulua. Hovdâ Jorma Kauppinen oovdânpuovtij čuákkimân ovdâ- já vuáđumáttááttâs oppâvuávám vuáđustasâi uđâsmittem já uđâsmittem äigitaavlu. Opetushallitus on mahdollistanut uudistuksen avoimen kommentointimahdollisuuden kotisivuillaan. Máttááttâshaldâttâs lii toohâm máhđulâžžân uđâsmittem ávus kommentistemmáhđulâšvuođâ päikkisiijđoinis. Virallinen lausuntokierros uusista perusteista järjestetään syksyllä 2014. Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uuden tuntijaon vuonna 2012. Uusien perusteiden ja tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016. Virgálâs ciälkkámušrieggee uđđâ vuáđustâsâin uárnejuvvoo čohčuv 2014. Staatârääđi lii tuhhiittâm vuáđumáttááttâs uđđâ tijmejuávu ive 2012. Uđđâ vuáđustâsâi já tijmejuávu miäldásijd máttááttâsvuávámijd lii tárguttâs väldiđ anon čohčuv 2016. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien sivistystoimenjohtajat Laila Palkinen (Enontekiö), Ilkka Korhonen (Inari), Risto Varis (Sodankylä), Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelujohtaja Heikki Ervast ja Ivalon yläkoulun rehtori Riikka Saijets esittelivät kokoukselle kotikuntiensa saamelaisopetuksen tilannetta ja kehittämistarpeita. Sämikuávlu kieldâi čuovviittâstooimâjođetteijeeh Laila Palkinen (Iänudâh), Ilkka Korhonen (Aanaar), Risto Varis (Suáđigil) já Ruávinjaargâ kaavpug čuovviittâspalvâlemhovdâ Heikki Ervast oovdânpuohtii čuákkimân päikkikieldâidis sämimáttááttâs tile já ovdedemtáárbuid. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka selvitti kokoukselle saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamelaisopetukseen saaman rahoituksen kehittymistä. Máttááttâstooimâ pajetärhisteijee Kari Torikka čielgij čuákkimân sämikuávlu kieldâi sämimáttááttâs finnim ruttâdem ovdánem. Kokoukseen osallistui lisäksi saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan jäseniä. Čuákkimân uásálistii lasseen sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikode jesâneh. Kokouksen aineisto on pyydettävissä saatavissa koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta. Čuákkim amnâstâh lii pivdedijn finnimnáál škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvvâst.