Alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset sopimukset ja julistukset	Algâaalmugáid kyeskee aalmugijkoskâsiih sopâmušah já julgáštušah
Tämän sivun lyhytosoite on www.samediggi.fi/kvsopimukset	Taan siijđo uánihis čujottâs lii www.samediggi.fi/kvsopimukset
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat valtiosopimuksia.	Aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotsopâmušah láá staatâsopâmušah.
Ne ratifioidaan Suomessa säätämällä sopimuksen määräykset sisältävä asetus.	Taid ratifisisteh Suomâst aasâtmáin asâttâs, mii ana sistees sopâmuš miärádâsâid.
Ihmisoikeussopimuksia tulee huomioida Suomessa uudistettaessa lainsäädäntöä, oikeuskäytännössä sekä erityisesti perustuslakivaliokunnan kannanotoissa.	Olmoošvuoigâdvuotsopâmušâid kalga Suomâst väldiđ vuotân talle ko uđâsmiteh lahâasâttem, riehtivuáháduvvâst sehe eromâšávt vuáđulahâváljukode peleväldimijn.
Saamelaisten tosiasiallinen suoja muodostuu kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön takaamista oikeuksista.	Sämmilij tuođâlâš syeji šadda vuoigâdvuođâin, maid aalmugijkoskâsiih sopâmušah já aalmuglâš lahâasâttem tähideh.
Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset asiantuntijaelimet.	Olmoošvuoigâdvuotsopâmušâi olášuttem koceh aalmugijkoskâsiih äššitobdeeorgaaneh.
Suomen tulee raportoida elimille säännöllisesti sopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja siitä, miten se on ottanut huomioon kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa valvovien elimien suositukset.	Suomâ kalga raportistiđ orgaanáid merikoskâsávt sopâmuš olášutmist Suomâst já tast, maht tot lii váldám vuotân aalmugijkoskâsij sopâmušâi olášuttem koccee orgaanij avžuuttâsâid.
Määräaikaisraportoinnista vastaa Suomessa ulkoasianministeriö, joka kuulee eri ministeriöitä, viranomaisia, saamelaiskäräjiä ja kansalaisjärjestöjä raportin laatimista varten.	Merikoskâsâš rapotistmist västid Suomâst olgoašijministeriö, mii kulá sierâ ministeriöid, virgeomâhâid, sämitige já aalmuglâšseervijd raapoort rähtim várás.
Sopimusten toimeenpanoa valvovat elimet voivat myös vierailla Suomessa ja kuulla eri sidosryhmiä raporttejaan varten.	Sopâmušâi olášuttem koccee orgaaneh pyehtih meid kolliđ Suomâ já kuullâđ sierâ čonâsjuávhuid raportij várás.
Valtioiden määräaikaisraporttien lisäksi elimet vastaanottavat alkuperäiskansoilta ja kansalaisjärjestöjä lausuntoja ja näkemyksiä sopimusten toimeenpanosta.	Staatâi merikoskâsâš raportij lasseen orgaaneh väldih vuástá algâaalmugijn já aalmuglâšseervijn ciälkkámušâid já uáinuid sopâmušâi olášutmist.
Saamelaiskäräjät raportoi ministeriöille ja suoraan ihmisoikeuksia valvoville elimille saamelaisten oikeuksista ja kanslianvälisten sopimusten toimeenpanosta.	Sämitigge raportist ministeriöid já njuolgist olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanáid sämmilij vuoigâdvuođâin já aalmugijkoskâsij sopâmušâi olášutmist.
Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti.	Ciälkkámušâinis sämitigge oovdânpuáhtá aalmuglii lahâasâttem ovdedem aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já olmoošvuoigâdvuođâi koccee orgaanij avžuuttâsâi miäldásávt.
Saamelaiskäräjät myös osallistuu ihmisoikeuksia käsittelevien kansainvälisten sopimusten laadintaan.	Sämitigge meid uásálist olmoošvuoigâdvuođâid kieđâvuššee aalmugijkoskâsij sopâmušâi rähtimân.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sopimukset	Ovtâstum aalmugij (OA) sopâmušah
KP-sopimus	KP-sopâmuš
(KP-sopimus) vuonna 1976. KP-sopimus on osa Suomen oikeusjärjestelmää, ja on voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava ja sitova oikeuslähde.	Suomâ lii ratifisistâm aalmugjeessân- já poolitlâš vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš (KP-sopimus) ive 197 6. KP-sopâmuš lii uási Suomâ riehtivuáháduv, já lii vyeimist laavâtääsist já návt njuolgist heiviittettee já čannee riehtikäldee.
KP-sopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea.	KP-sopâmuš olášuttem kocá OA olmoošvuoigâdvuotkomitea.
Sopimuksen mukaan myös yksityishenkilöt voivat valittaa ihmisoikeuskomitealle KP-sopimuksen rikkomuksista.	Sopâmuš mield meid ovtâskâsulmuuh pyehtih väidiđ olmoošvuoigâdvuotkomitean KP-sopâmuš rikkomušâin.
Sopimuksen 1 artikla takaa kaikille kansoille itsemääräämisoikeuden, jonka nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Sopâmuš 1 artikla täähid puoh almugáid jiešmeridemvuoigâdvuođâ, mon vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš vuáhádumes já hárjutteh rijjâ ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij tiilij ovdedem.
Ihmisoikeuskomitea on vahvistanut, että sopimuksen 1 artikla koskee myös alkuperäiskansoja.	Olmoošvuoigâdvuotkomitea lii nanodâm, ete sopâmuš 1 artikla kuáská meid algâaalmugáid.
KP-sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.	KP-sopâmuš 27 artikla mield tain staatâin, main láá aalmugliih, oskoldâhliih teikâ kielâliih ucceeblovoh, tágáráid ucceeblovoid kullee ulmuid ij uážu kieldiđ vuoigâdvuođâ oovtâst eres juávhu jesânijguin navdâšiđ jieijâs kulttuurist, tubdâstiđ já hárjuttiđ jieijâs oskolduv teikâ kevttiđ jieijâs kielâ.
Artikla turvaa saamelaisten oikeuden nauttia yhdessä ryhmänsä kanssa omasta kulttuuristaan.	Artikla tuurvâst sämmilij vuoigâdvuođâ navdâšiđ oovtâst juávhoinis jieijâs kulttuurist.
Ihmisoikeuskomitea on KP-sopimuksen 27 artiklan tulkinnan osalta katsonut, että säännöksessä tarkoitettua kieltämistä voi olla esimerkiksi sellainen maan tai luonnonvarojen kilpaileva käyttö, joka estää alkuperäiskansojen elinkeinojen menestymisen alueella.	Olmoošvuoigâdvuotkomitea lii KP-sopâmuš 27 artikla tulkkum uásild keččâm, ete njuolgâdusâst uáivildum kieldim puáhtá leđe ovdâmerkkân taggaar eennâm teikâ luánduvarij kištottellee kevttim, mii iästá algâaalmugij iäláttâs miänástum kuávlust.
YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 1994 antaman yleiskommentin nro 23 (50) mukaan sopimuksen artikla 27 edellyttää sanamuodostaan huolimatta myös positiivisia erityistoimia vähemmistöön kuuluvien kulttuurioikeuksin suojelemiseksi.	OA olmoošvuoigâdvuotkomitea ive 1994 adelem almoskomment nr 23 (50) mield sopâmuš artikla 27 váátá sänihäämist peerusthánnáá meid positiivlâš sierânâstooimâid ucceeblohon kullei kulttuurvuoigâdvuođâi suojâlmân.
Yleiskommentin mukaan alkuperäiskansojen kulttuurimuodon katsotaan kattavan myös niiden maan käyttöön perustuvan elämäntavan ja perinteiset elinkeinot kuten metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon.	Almoskomment mield keččih, ete algâaalmugij kulttuurhäämi luávdá meid tai eennâmkiävtun vuáđuduvvee eellimtäävi já ärbivuáválijd iäláttâsâid tego miäcástem, kuálástem já puásuituálu.
Kulttuurin suojeleminen edellyttää myös, että vähemmistöyhteisöjen edustajat saavat tehokkaasti osallistua heihin vaikuttavaan päätöksentekoon.	Kulttuur suojâlem váátá meid, ete ucceeblohosiärváduvâi ovdâsteijeeh uážžuh pehtilávt uásálistiđ sijjân vaikutteijee miärádâsrähtimân.
TSS-sopimus	TSS-sopâmuš
TSS-sopimus) vuonna 1976. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea ().	Suomâ lii ratifisistâm ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš (TSS-sopâmuš) ive 1976. Sopâmuš olášuttem kocá ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi komitea (TSS-komitea).
Suomi on ratifioinut sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan yksilövalituksista ja se	Suomâ lii ratifisistâm sopâmuš valjimiävtulii pevdikirje ohtâgâsväidimijn já tot šadda v uáimán 30.4.2014.
Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt tai yksityishenkilöiden ryhmät, jotka väittävät kyseisen sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksiaan, (2 artikla).	Väidimijd pyehtih toohâđ ovtâskâsulmuuh teikâ ovtâskâsulmui juávhuh, moh eteh, ete koččâmâšâst leijee sopâmušstaatâ lii luávkkám sii almossopâmušâst tubdâstum ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođâid, (2 artikla).
Valitukset tehdään TSS-komitealle (1 artikla).	Väidimeh tahhojeh TSS-komitean (1 artikla).
Sopimuksen artikla 1 on samanlainen KP-sopimuksen 1 artiklan kanssa taaten kansoille itsemääräämisoikeuden.	Sopâmuš artikla 1 lii siämmáálágán KP-sopâmuš 1 artikláin täähidmáin návt almugáid jiešmeridemvuoigâdvuođâ.
Sopimuksen artikla 15 takaa jokaiselle oikeuden osallistua kulttuurielämään, nauttia sen eduista sekä nauttia tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineellisille eduille suodusta suojasta.	Sopâmuš artikla 15 täähid juáhážân vuoigâdvuođâ uásálistiđ kulttuurelimân, navdâšiđ tom hiäđuin sehe navdâšiđ syejeest, mii lii suovvum sii tieđâlij, kirjálij teikâ taaiđâlij ráhtusij jiegâlâš já materiaallâš hiäđoid.
Rotusyrjintäsopimus	Näliolgoštemsopâmuš
Vuonna 1970 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus suojelee yksilöitä etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä.	Ive 1970 ratifisistem jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš suoijâl ovtâskâs ulmuid etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgooštmist.
Sopimuksen toimeenpanoa valvoo rotusyrjintäkomitea.	Sopâmuš olášuttem kocá näliolgoštemkomitea.
Sopimuksen 1 artikla kieltää rotuun, ihonväriin, syntyperään tai etnisyyteen perustuvan syrjinnän.	Sopâmuš 1 artikla kiäldá náálán, liškeiivnán, suhâ- teikâ etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgoštem.
Artiklan mukaan rotusyrjinnäksi ei ole katsottava sellaisia erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksen on turvata näiden ryhmien ja yksilöiden yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.	Artikla mield näliolgooštmin ij koolgâ keččâđ tagarijd sierânâstooimâid, moi ulmen lii turvâstiđ tai juávhui já ovtâskâs ulmui oovtviärdásâš vuoigâdvuođâid já máhđulâšvuođâid navdâšiđ já kevttiđ olmoošvuoigâdvuođâid já vuađuluovâsvuođâid.
Sopimuksen 2 artiklan mukaan valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin rotusyrjinnän poistamiseksi ja kieltämään rotuvihaan yllyttämisen (artikla 4).	Sopâmuš 2 artikla mield staatah kalgeh riemmâđ toimáid näliolgoštem meddâlistmân já kieldiđ näliolgooštmân kihtâlem (artikla 4).
Lasten oikeuksien yleissopimus	Párnái vuoigâdvuođâi almossopâmuš
Suomi liittyi lasten oikeuksien yleissopimukseen	Suomâ seervâi párnáá vuoigâdvuođâi almossopâmušân ive 1991.
vuonna 1991. Sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea.	Sopâmuš nuávdittem já párnái vuoigâdvuođâi olášum čuávu OA párnái vuoigâdvuođâi komitea.
Sopimus koskee alle 18-vuotiata.	Sopâmuš kuáská vuálá 18-ihásijd.
Suomessa lasten oikeuksien toteutumista seuraa ja edistää lapsiasiavaltuutettu.	Suomâst párnái vuoigâdvuođâi olášum čuávu já oovded pärniäššiváldálâš.
Sopimuksen 30 artikla on samansisältöinen kuin KP-sopimuksen 27 artikla.	Sopâmuš 30 artikla lii siämmáásiskáldâsâš ko KP-sopâmuš 27 artikla.
Artiklan mukaan alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.	Artikla mield algâaalmugân kullee párnáást ij uážu kieldiđ vuoigâdvuođâ navdâšiđ oovtâst juávhu eres jesânijguin jieijâs kulttuurist, tubdâstiđ já hárjuttiđ jieijâs oskolduv teikâ kevttiđ jieijâs kielâ.
Sopimuksen 2 artikla kieltää lasten syrjinnän heidän mm. kielen ja syntyperän perusteella.	Sopâmuš 2 artikla kiäldá párnái olgoštem el. sii kielâ já suhâtuávááš vuáđuld.
Sopimuksen 17 artiklan mukaan valtioiden on taattava että lapset saavat tietoa monista eri lähteistä Valtioiden tulee rohkaista tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota tai alkuperäiskansalasten kielellisiin tarpeisiin.	Sopâmuš 17 artikla mield staatah kalgeh tähidiđ ete párnááh uážžuh tiäđu maaŋgâ sierâ käldein. Staatah kalgeh ruokâsmittiđ tieđettemniävvuid kiddiđ eromâš huámášume algâaalmugpárnái kielâlâš tárboid.
Sopimuksen 29 artiklan mukaan lasten opetuksen tulee perustua mm. ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen ja kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja kohtaan.	Sopâmuš 29 artikla mield párnái máttááttâs kalga vuáđuduđ el. olmoošvuoigâdvuođâi já vuáđuluovâsvuođâi sehe Ovtâstum aalmugij vuáđukirje prinsiipij kunnijâttem oovdedmân já kunnijâttem oovdedmân párnái vanhimij, jieijâs čuovviittâslâš identiteet, kielâ já áárvui kuáttá.
Kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista käsittelevä yleissopimus	Almossopâmuš, mii kieđâvuš jyehilágán nisonij olgooštem meddâlistem
Suomessa vuonna 1986. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea.	Sopâmuš ratifisistii Suomâst ive 1986. Sopâmuš olášuttem kocá komitea, mii kieđâvuš nisonij olgoštem meddâlistem.
Sopimus ei sisällä erityisesti alkuperäiskansanaisia koskevia määräyksiä, mutta sopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on suosituksissaan kiinnittänyt erityisesti huomiota alkuperäiskansanaisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaelämään ja saada tasa-arvoista palvelua ja kohtelua.	Sopâmuš ij ana sistees eromâšávt algâaalmugnisonáid kyeskee miärádâsâid, mutâ sopâmuš olášuttem koccee komitea lii avžuuttâsâin kiddim eromâš huámášume algâaalmugnisonij oovtviärdásâš máhđulâšvuođáid uásálistiđ ohtsâškodde-elimân já finniđ täsiárvusâš palvâlem já kohtâlem.
Sopimus kieltää naisten syrjinnän ja velvoittaa edistämään naisten tasa-arvon toteutumista.	Sopâmuš kiäldá nisonij olgoštem já kenigit ovdediđ nisonij täsiáárvu olášum.
Biodiversiteettisopimus	Biodiversiteetsopâmuš
yleissopimus astui Suomessa voimaan vuonna 1994. Sopimuksen toimeenpanoa ei valvo ihmisoikeussopimuksista poiketen erityinen komitea.	Biologilâš maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš šoodâi vuáimán Suomâst ive 199 4. Sopâmuš olášuttem ij koce olmoošvuoigâdvuođâin spiekâstmáin sierânâs komitea.
Sopimuksen toimeenpanon seuraamiseksi ja sopimuksen kehittämiseksi sopimuksen ratifioineet valtiot (osapuolet) pitävät kahden vuoden välein osapuolikokouksia.	Sopâmuš olášuttem čuávum já sopâmuš ovdedem várás staatah (uásipeleh), moh láá ratifisistâm sopâmuš, tuálih kyevti ive kooskâi uásipeličuákkimijd.
Sopimuksen toimeenpanoa seurataan maaraportein.	Sopâmuš olášuttem čuávuh staatâi raportij peht.
Suomessa sopimusta toimeenpannaan luonnonsuojelulainsäädännössä sekä valtioneuvoston hyväksymän b iodiversiteettistrategian ja sitä tukevan toimintaohjelman avulla	Suomâst sopâmuš olášuteh luándusuojâlemlahâaasâtmist sehe staatârääđi tuhhiittem biodiversiteetstrategia já tom tuárjoo toimâohjelm vievâst.
Sopimuksen toimeenpanoa edistää eri sidosryhmien edustajista koostuva nk. biodiversiteettityöryhmä sekä sen alainen artikla 8(j)-asiantuntijatyöryhmä.	Sopâmuš olášuttem ovdedeh sierâ čanosjuávhui ovdâsteijei nk. biodiversiteetpargojuávkku sehe ton vuálásâš artikla 8(j)-äššitobdeepargojuávkku.
Suomessa sopimuksen alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjä käsittelevät artiklat koskevat saamelaisia.	Suomâst sopâmuš algâaalmug- já páihálâš siärváduvvâid kieđâvuššee artiklah kyeskih sämmilijd.
Sopimuksen artikla 8(j) velvoittaa Suomea kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään saamelaisten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää tietämystä sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.	Sopâmuš artikla 8(j) kenigit Suomâ kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ sämmilij biologilâš maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kiävtu tááhust merhâšittee tiäđu sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi kiävtust finnejum hiäđui täsipiälásâš jyehim.
Artikla 10(c) edellyttää, että Suomi suojelee ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.	Artikla 10(c) váátá, ete Suomâ suoijâl já movtijdit biologilâš resurssij ärbivuáválâš kiävtu ärbivuáválij kulttuurlij taavij miäldásávt, moh heivejeh suojâlem já pištee kiävtu vátámâššáid.
ILO:n yleissopimus nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä	ILO almossopâmuš nr 111 olgooštmist, mii tábáhtuvá pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst
Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1970 (SopS 63/1970).	Suomâ ratifisistij sopâmuš ive 1970 (SopS 63/1970).
Sopimus on hyväksytty vuonna 1958	S opâmuš lii tuhhiittum ive 1958.
Sopimus käsittelee syrjinnän kieltoa työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.	Sopâmuš kieđâvuš olgooštem kieldim pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst.
Sopimus kieltää mm. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä (1 artikla).	Sopâmuš kiäldá el. etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgoštem pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst (1 artikla).
Sopimuksen artiklan 5 mukaan erityisiä suojelu- ja auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä ILO:n sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.	Sopâmuš artikla 5 mield sierânâs suojâlem- já išedemtooimâid, moid kalga riemmâđ ILO sopâmušâi teikâ avžuuttâsâi tááhust, ij koolgâ toollâđ olgooštmin.
Lisäksi samassa artiklassa nimenomaisesti määrätään, että syrjintänä ei pidetä sellaisia erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sellaisten henkilöiden tarpeiden turvaamiseksi, jotka tarvitsevat erityistä apua tai tukea esimerkiksi kulttuurisen asemansa perusteella.	Lasseen siämmáá artiklast eidu merideh, ete tagarijd sierânâstooimâid iä toolâ olgooštmin, moh láá tárbuliih tagarij ulmui táárbui tuurvâstmân, kiäh tarbâšeh sierânâs iše teikâ torjuu ovdâmerkkân kulttuurlâš sajattuv vuáđuld.
Suomen EU:n liittymissopimuksen pöytäkirja nro 3 saamelaisista	Suomâ EU servâmsopâmuš pevdikirje nr 3 sämmilijn
EU:n liittymissopimuksen l isäpöytäkirja nro 3 käsittelee saamelaisten oikeuksia.	Suomâ EU servâmsopâmuš lasepevdikirje nr 3 kieđâvuš sämmilij vuoigâdvuođâid.
Pöytäkirja on osa EU:n perussopimusta eli nk. Lissabonin sopimusta.	Pevdikirje lii EU vuáđusopâmuš ađai nk. Lissabon sopâmuš uási.
Pöytäkirja tunnustaa, että Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden.	Pevdikirje tuubdâst, ete Suomâst, Taažâst já Ruotâst láá aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ vuáđuld kenigâsvuođah já čonâsmeh sämmilij kuáttá.
Sopimusosapuolet myös ottavat huomioon, että Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.	Sopâmušuásipeleh meid vääldih vuotân, ete Suomâ, Taažâ já Ruotâ láá čonâdâttâm sämmilij iäláttâsâi, kielâ, kulttuur já eellimtäävi siäilutmân já oovdedmân já keččih, ete ärbivuáválâš sämikulttuur já sämi-iäláttâsah láá sorjoliih luánduiäláttâsâin, tego puásuituálust, sämmilij ärbivuáválâš eellimkuávluin.
Lisäpöytäkirjan 1 mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.	Lasepevdikirje 1 mield tom estihánnáá, maid EY vuáđudemsopâmušâst merideh, sämmiláid uážžu mieđettiđ priivaatvuoigâdvuođâid puásuituálu háárjutmân ärbivuáválâš sämikuávluin.
Sopimuksen artiklan 2 mukaan pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi	Sopâmuš artikla 2 mield pevdikirje puáhtá vijđediđ kuoskâđ eres-uv ärbivuáválâš sämiäláttâssáid lohtâseijee sämmilij priivaatvuoigâdvuođáid tai vuástásâš ovdedem vuotân väldimân
Euroopan Neuvoston sopimukset	Euroop Rääđi sopâmušah
Euroopan ihmisoikeussopimus	Euroop olmoošvuoigâdvuotsopâmuš
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus hyväksyttiin vuonna 1950 ja astui voimaan vuonna 1953. Sopimusta on täydennetty ja muutettu lisäpöytäkirjoilla.	Euroop rääđi olmoošvuoigâdvuotsopâmuš tuhhiittui ive 1950 já šoodâi vuáimán ive 1953. Sopâmuš lii tievâsmittum já rievdâdum lasepevdikirjijguin.
Sopimus koskee Euroopan Neuvoston jäsenmaita.	Sopâmuš kuáská Euroop Rääđi jeessânenâmáid.
Euroopan neuvostoon kuuluu 47 valtiota, joista 28 Euroopan unionin jäsenmaata.	Euroop rááđán kuleh 47 staatâd, main 28 Euroop union jeessânenâmid.
Euroopan neuvosto on poliittinen ja ihmisoikeusjärjestö.	Euroop rääđi lii poolitlâš já olmoošvuoigâdvuotservi.
Sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle ihmiselle sopimuksessa turvatut oikeudet ja vapaudet.	Sopâmušân siärvám staatah čonâdâteh tähidiđ jyehi lavâkevttimváldásis kullee olmožân sopâmušâst turvâstum vuoigâdvuođâid já rijjâvuođâid.
Ihmisoikeussopimuksessa turvatut oikeudet kuuluvat siis kaikille, myös ulkomaalaisille riippumatta esimerkiksi siitä, ovatko he jonkin muun Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalaisia.	Olmoošvuoigâdvuotsopâmušâst turvâstum vuoigâdvuođah kuleh tastoo puohháid, meid olgoeennâmlijd peerusthánnáá ovdâmerkkân tast, et láá-uv sij mottoom eres Euroop rääđi jeessânstaatâ aalmugjesâneh.
Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin, joka ratkaisee yksilövalituksia.	Sopâmuš olášume kocá Euroop rääđi olmoošvuoigâdvuottuámustovli, mii čuávdá ohtâgâsväidimijd.
Sopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan.	Sopâmuš 8 artikla mield juáhhást lii vuoigâdvuotâ priivaat- já peerâeellim suáján.
Sopimuksen 14 §:n mukaan kielletään syrjintä.	Sopâmuš 14 § mield kieldih olgoštem.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkinnut sopimuksen 14 artiklaa.	Euroop olmoošvuoigâdvuottuámustovli lii tulkkum sopâmuš 14 artikla.
Thlimmenos-tapauksessa vuonna 2000 tuomioistuin on ratkaissut että 14 artiklan mukaista oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan, kun valtiot kohtelevat eri tavalla samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta.	Thlimmenos-tábáhtusâst ive 2000 tuámustovli lii čuávdám ete staatah luávkkájeh 14 artikla miäldásâš vuoigâdvuođâ, mon mield olmooš uážžu leđe šodâhánnáá olgoštuđ olmoošvuoigâdvuotsopâmušâst turvâstum vuoigâdvuođâi naavdâšmist, talle ko staatah kohtâleh siämmáálágán tiileest leijee ulmuid eresnáál objektiivlâš já kuáhtulâš vuáđđusttáá.
Oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan myös, kun valtiot ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta kieltäytyvät kohtelemasta eri tavoin ihmisiä, jotka ovat merkityksellisellä tavalla erilaisessa tilanteessa.	Vuoigâdvuođâ, mon mield olmooš uážžu leđe šodâhánnáá olgoštuđ olmoošvuoigâdvuotsopâmušâst turvâstum vuoigâdvuođâi naavdâšmist, luávkkájeh meid, ko staatah objektiivlâš já kuáhtulâš vuáđđusttáá piettâleh kohtâlmist eresnáál ulmuid, kiäh láá merhâšitteenáál ereslágán tiileest.
Vähemmistöpuitesopimus	Ucceeblohoraamisopâmuš
ratifioitiin Suomessa vuonna 1998. Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijoista koostuva neuvoa-antavatakomitea.	Aalmuglij ucceeblovoi suojâlmân kyeskee almossopâmuš ratifisistii Suomâst ive 199 8. Sopâmuš olášuttem čuávvu ravvimkomitea, mii čuággán äššitobdein.
Komitea antaa suosituksensa sopimuksen toimeenpanemiseksi ministerineuvostolle.	Komitea addel avžuuttâsâid sopâmuš olášuttem várás ministerrááđán.
Ministerineuvosto antaa komitean suositusten pohjalta suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi.	Ministerrääđi addel komitea avžuuttâsâi vuáđuld avžuuttâsâid jeessânstaatáid sopâmuš olášuttem várás.
Sopimus käsittelee kansallisten vähemmistöjen kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.	Sopâmuš kieđâvuš aalmuglij ucceeblovoi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid.
Saamelaiset luetaan kansalliseksi vähemmistöksi sopimuksen piirissä kuten esimerkiksi romanit ja suomenruotsalaisetkin.	Sämmilijd loheh aalmuglâš ucceeblohhoon sopâmuš pirrâsist tego ovdâmerkkân romanijd já suomâruátálijd-uv.
Sopimuksen viidennessä artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat edistämään olosuhteita, jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä oleelliset perustekijät: heidän uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuuriperintönsä.	Sopâmuš viiđâd artiklast sopâmušpeleh čonâdâteh ovdediđ tiilijd, moh láá tárbuliih, vâi aalmuglâš ucceeblohon kullee ulmuuh pyehtih paijeentoollâđ já ovdediđ kulttuuris sehe siäiluttiđ identiteetis čielgâ vuáđutahheid: sii oskolduv, kielâ, ärbivyevi já kulttuuräärbi.
Artikla myös edellyttää valtioiden suojelevan kansallisia vähemmistöjä vastentahtoiselta sulauttamiselta.	Artikla meid váátá staatâid suojâliđ aalmuglijd ucceeblovoid illámielâlâš suddâlutmist.
Artikla 6 edellyttää valtion ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka voivat joutua syrjinnän tai vihamielisyyden kohteeksi mm. etnisen alkuperän ja kielen perusteella.	Artikla 6 váátá, ete staatâ riämá toimáid tagarij ulmui suojâlmân, kiäh pyehtih šoddâđ olgoštem teikâ vajemielâlâšvuođâ čuosâttâhhân el. etnisâš tuávváá já kielâ vuáđuld.
Sopimuksen artikla 10 takaa saamelaisille oikeuden käyttää saamen kieltä yksityisesti ja julkisesti, suullisesti ja kirjallisesti sekä oppia omaa kieltään (artikla 14).	Sopâmuš artikla 10 täähid sämmiláid vuoigâdvuođâ kevttiđ sämikielâ priivaatlávt já almolávt, njálmálávt já kirjálávt sehe oppâđ jieijâs kielâ (artikla 14).
Kansallisella vähemmistöön kuuluvalla henkilöllä on myös oikeus käyttää omakielisiä nimiään (11 artikla).	Aalmuglâš ucceeblohon kullee ulmust lii meid vuoigâdvuotâ kevttiđ suu jiejâskielâlâš noomâid (11 artikla).
Valtioiden on myös ryhdyttävä toimiin opetuksen ja tutkimuksen alalla kansallisten vähemmistöjensä kulttuuria, historiaa, kieltä ja uskontoa koskevan tiedon vaalimiseksi.	Staatah kalgeh meid riemmâđ toimáid máttááttâs já tutkâmuš syergist aalmuglij ucceeblovoidis kulttuurân, historján, kielân já oskoldâhân kyeskee tiäđu siäilutmân.
Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva	Kuávlulijd já ucceeblovokieláid kyeskee vuáđukirje
Eurooppalainen peruskirja astui voimaan Suomessa vuonna 1998. Sopimuksen tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan.	Kuávlulijd já ucceeblovokieláid kyeskee Eurooplâš vuáđukirje šoodâi vuáimán Suomâst ive 1998. Sopâmuš ulmen lii suojâliđ uccâ kielâid moh láá lappuumin, maid sopâmušstaatâi aalmugjesâneh ärbivuáválávt kevttih staatâinis.
Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä.	Vuáđukirje ij návt kuáská ovdâmerkkân enâmânvärrejeijei kieláid.
Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijakomitea, joka antaa suosituksensa Euroopan Neuvoston ministerikomitealle.	Sopâmuš olášuttem čuávvu äššitobdeekomitea, mii addel avžuuttâsâidis Euroop Rääđi ministerkomitean.
Komitea antaa suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi.	Komitea addel avžuuttâsâid jeessânstaatáid sopâmuš olášutmân.
Sopimuksen artiklassa 7 valtiot sitoutuvat luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat vähemmistökielen säilymisen ja sitoutuvat poistamaan rajoitukset, jotka estävät vähemmistökieliä menestymästä.	Sopâmuš artiklast 7 staatah čonâdâteh lääččiđ tiilijd, moh taheh máhđulâžžân ucceeblovokielâ siäilum já čonâdâteh meddâlistiđ raijiittâsâid, moh estih ucceeblovokielâid miänástuđ.
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevia erityistoimia ei katsota laajemmin käytettyjä kieliä puhuvan väestön syrjinnäksi, jos näiden toimien tavoitteena on edistää tasa-arvoa kyseistä kieltä käyttävien ja muun väestön välillä tai asianmukaisesti huomioida näiden kielien erityisasema.	Kuávlulijd kieláid teikâ ucceeblovokieláid kyeskee sierânâstooimah iä onnuu, ete toh láá vijđásubbooht kiävttum kielâi sárnoo aalmug olgoštem, jis tâi tooimâi ulmen lii ovdediđ täsiáárvu tom kielâ kevttei já eres aalmug kooskâst teikâ ääšimiäldásávt väldiđ vuotân tai kielâi sierânâssajattuv.
Artikla edellyttää valtioiden huolehtivan siitä, ettei olemassa olevat tai uudet hallinnolliset rajat muodosta estettä vähemmistökielen edistämiselle.	Artikla váátá, ete staatah huolâtteh tast, ete jo lemin teikâ uđđâ haaldâtliih rääjih iä räähti estuu ucceeblovokielâ oovdedmân.
Artikla 8 edellyttää että vähemmistökielisille on saatavissa omakielistä koulutusta esi-, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksessa sekä varmistamaan alueellisten kielten tai vähemmistökielten taustalla olevan historian ja kulttuurin opetuksen.	Artikla 8 váátá, ete ucceeblovokielâláid lii finnimnáál jieijâskielâlâš škovlim ovdâ-, vuáđu-, nube tääsi já ollâškovlâmáttááttâsâst sehe visásmittiđ kuávlulij kielâi teikâ ucceeblovokielâi tyehin leijee historjá já kulttuur máttááttâs.
Artiklojen 9 ja 10 mukaan vähemmistökieltä tulee voida käyttää oikeus-, hallinto- ja viranomaisasioinnissa.	Artiklai 9 já 10 mield ucceeblovokielâ kalga pyehtiđ kevttiđ riehti-, haldâttâh- já virgeomâhâšášástâlmist.
Valtioiden tulee myös varmistaa, että valtiossa on vähemmistökielisiä joukkoviestimiä (artikla 11).	Staatah kalgeh meid visásmittiđ, ete staatâst láá ucceeblovokielâliih juávkkuviestâdemniävuh (artikla 11).
Maisemayleissopimus	Enâdâhalmossopâmuš
Eurooppalainen maisemayleissopimus astui Suomessa voimaan vuonna 2006. Sopimuksen näkyvin vaikutus on ollut Eurooppalaisen maisemapalkinnon myöntäminen.	Eurooplâš enâdâhalmossopâmuš šoodâi Suomâst vuáimán ive 2006. Sopâmuš enâmustáá uáinojeijee vaikuttâs lii lamaš Eurooplâš enâdâhpalhâšume mieđettem.
Sopimuksen toimeenpanoa valvoo asiantuntijakomitea ja ministerikomitea.	Sopâmuš olášuttem koceh äššitobdeekomitea já ministerkomitea.
Suomessa sopimusta on toimeenpantu mm. luonnonsuojelulaissa.	Suomâst sopâmuš lii olášuttum el. luándusuojâlemlaavâst.
Maisemayleissopimuksen 5 artiklassa kukin sopimuspuoli sitoutuu mm. tunnustamaan lainsäädännössään maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi, laatimaan ja toteuttamaan erityistoimenpiteiden avulla maisemansuojeluun, -hoitoon ja -suunnitteluun tähtäävää maisemapolitiikkaa sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaansa sekä kulttuuri-, ympäristö-, maatalous-, sosiaali- ja talouspolitiikkaansa ja muihin toimintaohjelmiin.	Enâdâhalmossopâmuš 5 artiklast jieškote-uv sopâmušpeeli čonâdât el. tubdâstiđ lahâaasâtmistis, ete enâduvah láá ulmui pirrâduv merhâšittee uási, ohtâsâš kulttuur- já luánduäärbi maaŋgâhámásâšvuođâ olgospyehtim já identiteetis vuáđu, lääččiđ já olášuttiđ sierânâstooimâi vievâst enâduvsuojâlmân, -tiipšon já –vuáváámân čyeccee enâdâhpolitiik sehe siskálmittiđ enâdâhvuotânväldimijd kuávlu- já kaavpugvuávámpolitiikân sehe kulttuur-, pirrâdâh-, eennâmtuálu-, sosiaal- já ekonomiapolitiikân já eres toimâohjelmáid.
Sopimusosapuolet voivat ottaa käyttöön menettelytapoja, joiden mukaisesti yleisö, paikallis- ja alueviranomaiset ja muut asianosaiset voivat osallistua tämän maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen.	Sopâmušuásipeleh pyehtih väldiđ kiävtun monâttâlmijd, moi miäldásávt aalmug, páihálâš já kuávluvirgeomâhááh já eres äššiomâhááh pyehtih uásálistiđ taam enâdâhpolitiik miäruštâlmân já olášutmân.
Artiklassa 9 sopimusosapuolet kannustavat valtioiden rajat ylittävää paikallis- ja alueyhteistyötä ja tarvittaessa valmistelevat ja toteuttavat yhteisiä maisemaohjelmia.	Artiklast 9 sopâmušuásipeleh movtijditeh staatâi raajijd rastâldittee páihálâš- já kuávluoovtâstpargo já táárbu mield valmâštâleh já olášuteh ohtsijd enâdâhohjelmijd.
Unescon sopimukset	Unesco sopâmušah
Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus	Kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuš
on astunut Suomessa voimaan vuonna 2007. Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen tavoitteena on suojella ja edistää kulttuurien moninaisuutta (1 artikla).	Kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuš lii Suomâst šoddâm vuáimán ive 2007. Kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuš ulmen lii suojâliđ já ovdediđ kulttuurij maangâhámásâšvuođâ (1 artikla).
Sopimuksen mukaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen edellyttää kaikkien kulttuurien, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ja alkuperäiskansojen kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen tunnustamista (2 artikla).	Sopâmuš mield kulttuur-olgospyehtimij maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já ovdedem váátá puoh kulttuurij, meid ucceeblohon kullee ulmui já algâaalmugij kulttuurij oovtviärdásâšvuođâ já kunnijâttem tubdâstem (2 artikla).
Sopimusosapuolten tulee ryhtyä toimiin kulttuuri-ilmauksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi (6 artikla).	Sopâmušuásipeleh kalgeh riemmâđ toimáid kulttuurolgospyehtimij suojâlmân já turviimân (6 artikla).
Suojelusopimus määrittää kulttuuri-ilmaisut yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luovuuden tuloksena syntyneiksi ilmaisuiksi, joilla on kulttuurinen sisältö (4 artikla).	Suojâlemsopâmuš miäruštâl, ete kulttuurolgospyehtimeh láá ovtâskâsulmui, juávhui já siärváduvâi kreatiivlâšvuođâ puátusin šoddâm olgospyehtimeh, main lii kulttuurlâš siskáldâs (4 artikla).
Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).	Sämikulttuurist ärbivuáválâš kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh juoigâm, sämityeje, sämitaiđuu, mainâstemäärbi já oskomušâid, kirjálâšvuođâ, sämikielâlijd päikkinoomâid sehe sämmilâš huksimäärbi (el. kuáđih, lavŋekuáđih, ereslágán ääitih).
Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.	Lasseen sämmilâš toovlášoskoldâhân kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim.
Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta.	Uđđâsumoseh kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh modern sämimuusik, teatter já elleekovetaiđuu.
Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus	Aamnâsttâs kulttuuräärbi suojâlemsopâmuš
astui Suomessa voimaan vuonna 2013. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.	Aamnâsttâs kulttuuräärbi suojâlemsopâmuš šoodâi vuáimán Suomâst ive 2013. Sopâmuš olášutmist västid máttááttâs- já kulttuurministeriö.
Sopimuksen toimeenpanoa valvoo hallitusten välinen aineettoman kulttuuriperinnön suojelukomitea.	Sopâmuš olášuttem kocá haldâttâsâi koskâsâš aamnâsttâs kulttuuräärbi suojâlemkomitea.
Sopimus tunnustaa että alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli aineettoman kulttuuriperinnön tuottamisessa, suojelemisessa, ylläpitämisessä ja uudelleenluomisessa ja siten myös kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden edistämisessä.	Sopâmuš tuubdâst ete algâaalmugijn lii tergâdis uási aamnâsttâs kulttuuräärbi pyevtitmist, suojâlmist, paijeentolâmist já uđđâsisträhtimist já návt meid kulttuurlâš maaŋgâhámásâšvuođâ já olmoošlâš kreatiivlâšvuođâ oovdedmist.
Sopimuksen tavoitteena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä ja varmistaa asianomaisten yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kulttuuriperinnön kunnioittaminen (artikla 1).	Sopâmuš ulmen lii suojâliđ aamnâsttâs kulttuuräärbi já visásmittiđ äššiomâhâš siärváduvâi, juávhui já ovtâskâsulmui kulttuuräärbi kunnijâttem (artikla 1).
Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa sopimuksen 2 artiklan mukaan mm. käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään.	Aamnâsttâs kulttuurärbi uáivild sopâmuš 2 artikla mield el. vuáháduvâid, kuvviimijd, olgospyehtimijd, tiäđu, tááiđuid – sehe tooid kullee piergâsijd, tiiŋgâid, artefaktijd já kulttuurlâš tiilijd – maid siärváduvah, juávhuh já motomijn tábáhtusâin ovtâskâsulmuuh tubdâsteh uássin sii kulttuuräärbi.
Tätä aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, yhteisöt ja ryhmät luovat jatkuvasti uudelleen suhteessa ympäristöönsä, vuorovaikutuksessa luonnon ja oman historiansa kanssa, ja se tuo heille tunteen identiteetistä ja jatkuvuudesta, edistäen siten kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden kunnioitusta.	Taam aamnâsttâs kulttuuräärbi, mii sirdášuvá suhâpuolvâst nuubán, siärváduvah já juávhuh rähtih eivi uđđâsist sii pirrâs háárán, vuáruvaikuttâsâst luánduin já jieijâs historjáin, já tot puáhtá sijjân tobdo identiteetist já jotkuuvâšvuođâst, já návt oovded kulttuurlâš maaŋgâhámásâšvuođâ já olmoošlâš kreatiivlâšvuođâ kunnijâttem.
Aineettoman kulttuuriperinnön piiriin kuuluvat mm:	Aamnâsttâs kulttuuräärbi pirrâdâhân kuleh el:
(a) suullinen perinne ja ilmaisu, mukaan lukien kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä;	(a) njálmálâš ärbi já olgospyehtim, mieldi luhâmáin kielâ aamnâsttâs kulttuuräärbi niävvun;
(b) esittävät taiteet;	(b) oovdânpyehtee taiđuuh;
(c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet;	(c) sosiaalliih vuáháduvah, rituaaleh já juhletilálâšvuođah;
(d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt;	(d) luándun já maailmubâlâšvuotân lohtâseijee tiätu já vuáháduvah;
(e) perinteiset käsityöläistaidot.	(e) ärbivuáváliih kietâtyejitááiđuh.
Sopimuksen osapuolten tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi omalla alueellaan ja tunnistaa ja määritellä alueellaan esiintyvän aineettoman kulttuuriperinnön eri elementit yhteistyössä sidosryhmien kanssa (11 artikla).	Sopâmuš uásipeleh kalgeh riemmâđ tárbulijd toimáid aamnâsttâs kulttuuräärbi suojâlmân jieijâs kuávlust já tubdâđ já miäruštâllâđ kuávlustis tiättoo aamnâsttâs kulttuuräärbi jieškote-uv elementeh oovtâstpargoost čanosjuávhuiguin (11 artikla).
Osapuolten tulee myös luetteloida valtiossa esiintyvää aineetonta kulttuuriperintöä (12 artikla).	Uásipeleh kalgeh meid pieijâđ luvâttâlmân staatâ kuávlust tiättoo aamnâsttâs kulttuuräärbi (12 artikla).
Julistukset	Julgáštušah
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus	Olmoošvuoigâdvuođâi almosmaailmlâš julgáštuš
Vuonna 1948 hyväksytty YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen	Ive 1948 tuhhiittum OA olmoošvuoigâdvuođâi almosmaailmlâš julgáštu š lii aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuođâi vuáđu.
Kaikki maailman valtiot ovat käytännössä hyväksyneet sen.	Puoh maailm staatah láá keevâtlávt tuhhiittâm tom.
Vaikka julistus ei olekaan valtiosopimus, sillä on juridista velvoittavuutta koska sen pohjalta on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi.	Veikâ julgáštuš ij lah staatâsopâmuš, tast lii riehtiopâlâš kenigitteevuotâ ko ton vuáđuld láá ovdedum aalmugijkoskâsiih sopâmušah olmoošvuoigâdvuođâi pyereedmân.
Julistus ei käsittele erikseen alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeuksia, mutta takaa kaikille kansaryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet sekä ja tasa-arvoiset mahdollisuudet elää oman kulttuurinsa mukaisesti ilman syrjintää ja mielivaltaa.	Julgáštuš ij kieđâvuš sierâ algâaalmugij já ucceeblovoi vuoigâdvuođâid, mutâ täähid puoh aalmugjuávhoid siämmáá vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid sehe täsiárvusijd máhđulâšvuođâid eelliđ jieijâs kulttuur miäldásávt olgoštemttáá já mielâväldittáá.
Alkuperäiskansajulistus	Algâaalmugjulgáštuš
YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2007 pitkään valmistellun julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista	OA almosčuákkim tuhhiittij ive 2007 kuhháá valmâštâllum j ulgáštuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
Suomi hyväksyi julistuksen ilman varaumia.	Suomâ tuhhiittij julgáštuš väridâsttáá.
Julistus kokoaa elementtejä olemassa olevista kansainvälisistä sopimuksista.	Julgáštuš čuákkee elementijd vyeimist leijee aalmugijkoskâsâš sopâmušâin.
Julistuksen toimeenpanoa seuraa ja edistää YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaraportoija.	Julgáštuš olášuttem čuávvu já oovded OA olmoošvuoigâdvuoträäđi vuálásâžžân tuáimee algâaalmugraportistee.
Raportoija antaa yleisiä suosituksia alkuperäiskansojen oikeuksien kehittämiseksi sekä selvittää alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista kunkin valtion alueella.	Raportistee addel almos avžuuttâsâid algâaalmugij vuoigâdvuođâi oovdedmân sehe čielgee algâaalmugij vuoigâdvuođâi olášum jieškote-uv staatâ kuávlust.
Julistuksen toimeenpanoa seurataan myös alkuperäiskansojen pysyvän foorumin vuosittaisissa kokouksissa.	Julgáštuš olášuttem čuávvuh meid algâaalmugij pisovâš foorum ihásijn čuákkimijn.
Julistuksen keskeiset artiklat koskevat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, valtioiden vastuuta alkuperäiskansakulttuurinen turvaamisessa, alkuperäiskansojen oikeutta luonnonvaroihin sekä julistus kieltää kaikenlaisen alkuperäiskansojen sulauttamispyrkimykset.	Julgáštuš tehálumoseh artiklah kyeskih algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuotân, vuoigâdvuotân jieijâs kielân já kulttuurân, staatâi ovdâsvástádâsân algâaalmugkulttuurij turviimist, algâaalmugij vuoigâdvuotân luánduvaarijn sehe julgáštuš kiäldá jyehilágán viggâmušâid suddâluttiđ algâaalmugijd.
Alkuperäiskansajulistus on otettu muutaman maan lainsäädäntöön, mutta suureksi osaksi valtiot ovat pitäneet julistusta vain moraalisesti velvoittavana.	Algâaalmugjulgáštuš lii valdum muáddi staatâ lahâaasâtmân, mutâ iänááš uássin staatah láá annaam julgáštuš tuše mooraallávt kenigitten.
YK:n alkuperäiskansaraportoija professori James Anaya on arvioinut raportissaan	OA algâaalmugraportistee professor James Anaya lii árvuštâllâm suu raportist OA almosčuákkimân algâaalmugjulgáštuš olášuttem já merhâšume.
YK:n yleiskokouksen päätöksillä on laillisia velvoitteita.	OA almosčuákkim miärádâsâin láá lavâliih kenigâsvuođah.
Anayan mukaan julistus ilmentää globaalia konsensusta alkuperäiskansaoikeuksien sisällöstä ja velvoitetta edistää ihmisoikeuksia YK:n sopimusten mukaisesti.	Anaya mield julgáštuš čáittá maailmvijđosâš ohtsâšibárdâs algâaalmugvuoigâdvuođâi siskáldâsâst ja kenigâsvuođâ ovdediđ olmoošvuoigâdvuođâid OA sopâmušâi miäldásávt.
Joistakin julistuksen osa-alueista kuten syrjimättömyys, kulttuurin koskemattomuus, omaisuus ja itsemääräämisoikeus on tulossa osa kansainvälisen tavanomaisen oikeuden normia.	Motomeh julgáštuš uásisyergih tego olgooštmettumvuotâ, kulttuur koskâmettumvuotâ, omâdâh já jiešmeridemvuoigâdvuotâ láá šoddâmin uássin aalmugijkoskâsâš táválii vuoigâdvuođâ noormâ.
Julistus myös pohjautuu useisiin valtioiden ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka ovat valtioita laillisesti velvoittavia.	Julgáštuš meid vuáđuduvá maaŋgáid staatâi ratifisitem olmoošvuoigâdvuotsopâmušáid, moh láá staatâid lavâlávt kenigitteeh.
Julistuksen johdanto-osassa nimenomaan todetaan, että alkuperäiskansat ovat kohdanneet historian aikana epäoikeudenmukaisuutta, mikä on estänyt heitä turvaamasta ja kehittämästä omaa kulttuuriaan ja heikentänyt heidän oikeuksiaan.	Julgáštuš laiđiittâsuásist aainâs páhudeh, ete algâaalmugeh láá kuáhtám historjá ääigi epivuoigâdvuođâlâšvuođâ, mii lii iästám sii turviimist já oovdedmist jieijâs kulttuur já hiäjusmittám sii vuoigâdvuođâid.
Anaya myös korostaa, että alkuperäiskansajulistus kokoaa ne ihmisoikeudet, joita alkuperäiskansoilla olisi tullut olla osana ihmiskuntaa.	Anaya meid tiädut, ete algâaalmugjulgáštuš čuákkee taid olmoošvuoigâdvuođâid, moh algâaalmugijn liččii koolgâm leđe uássin olmooškode.
Alkuperäiskansajulistuksen tarkoituksena on korjata näitä historiallisia epäkohtia	Algâaalmugjulgáštuš ulmen lii tivvoođ taid historjálijd puástuvuođâid.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavat ihmisoikeuselimet ovat usein kiinnittäneet ratkaisuissansa huomiota julistuksen velvoitteisiin.	Aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuođâsopâmušâi tulkkuumist já heiviitmist västideijee olmoošvuoigâdvuođâorgaaneh láá távjá kiddim čuávdusijnis huámášume julgáštuš kenigâsvuođâid.
Alkuperäiskansajulistuksen velvoitteisiin viitataan erityisesti asioissa, jotka koskevat syrjimättömyyttä, kulttuurista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.	Algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođáid čujotteh eromâšávt aašijn, moh kyeskih olgooštmettumvuotân, kulttuurlâš kuoskâmettumvuotân já jiešmeridemvuoigâdvuotân.
Alkuperäiskansajulistuksella on merkittävää normatiivista arvoa sen korkean legitimiteettiasteen vuoksi, koska merkittävä enemmistö YK:n yleiskokouksesta hyväksyi julistuksen ja alkuperäiskansayhteisö tukee julistusta.	Algâaalmugjulgáštušâst lii merhâšittee raavâlâš árvu ton ollâ lavâlâšvuođâ tiet, tastko OA almosčuákkim merhâšittee eenâbloho tuhhiittij julgáštuš já algâaalmugsiärvádâh tuárju julgáštuš.
RIO +20-julistus	RIO +20-julgáštuš
Rio the Janeirossa vuonna 2012 pidetty kestävän kehityksen konferenssi hyväksyi loppujulistuksen ””.	Rio the Janeirost ive 2012 toollum pištee ovdánem konferens tuhhiittij loppâjulgáštuš ” The Future We Want ”.
Kokous on vuonna 1992 pidetyn kestävän kehityksen konferenssin seurantakokous.	Čuákkim lii ive 1992 toollum pištee ovdánem konferens čuávvumčuákkim.
Vuoden 1992 kokous oli hyvin merkittävä, koska silloin hyväksyttiin mm. biodiversiteettisopimus, ilmastonsuojelusopimus sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 21).	Ive 1992 čuákkim lâi uáli merhâšittee, ko talle tuhhiittii el. biodiversiteetsopâmuš, šoŋŋâduvsuojâlemsopâmuš sehe pištee ovdánem uulmijd (Agenda 21).
kansallisella kestävän kehityksen strategialla ja yhteiskuntasitoumuksell	Suomâst pištee ovdánem láá ovdedâm el. aalmuglâš pištee ovdánem strategiain já ohtsâškoddečonâsmáin.
Rio +20 kokouksen loppuasiakirja käsittelee erityisesti vihreää taloutta, köyhyyden vähentämistä ja kestävän kehityksen periaatteita.	Rio +20 čuákkim loppâäššikirje kieđâvuš eromâšávt ruánáá ekonomia, kievhisvuođâ kepidem já pištee ovdánem prinsiipijd.
Myös alkuperäiskansojen oikeudet on tuotu esille julistuksessa.	Meid algâaalmugij vuoidâdvuođah láá oovdânpuohtum julgáštušâst.
Rion julistus painottaa, että kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää alkuperäiskansojen aktiivista ja vaikuttavaa osallistumista kestävän kehityksen edistämiseksi kaikilla tasoilla.	Rio julgáštuš tiädut, ete pištee ovdánem olášuttem váátá algâaalmugij aktiivlâš já vaikutteijee uásálistem pištee ovdánem oovdedmân puoh taasijn.
Rion julistus myös tunnustaa YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkityksen ja sen, että julistus tulee huomioida kestävän kehityksen strategioiden toimeenpanossa.	Rio julgáštuš meid tuubdâst OA algâaalmugjulgáštuš merhâšume já tom, ete julgáštuš kalga vädiđ vuotân pištee ovdánem strategiai olášutmist.
Rion julistus edellyttää valtioiden tukevan alkuperäiskansojen identiteettiä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, perinteistä tietoa ja tapoja.	Rio julgáštuš váátá, ete staatah tuárjuh algâaalmugij identiteet, kulttuur, kulttuuräärbi, ärbivuáválâš tiäđu já taavijd.
Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja.	Julgáštuš tiädut táárbu tuárjuđ algâaalmugij pištee ovdánem miäldásijd iäláttâshaamijd.
Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus	Unesco kulttuurlii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almosmaailmlâš julgáštuš
julistus on luonut perustan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksille.	Unesco almosčuákkim tuhhiittem julgáštuš lii lááččám vuáđu aamnâsttâs kulttuuräärbi já kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuššáid.
Julistuksen artiklassa 4 todetaan, että kulttuurisen moninaisuuden puolustaminen on eettisesti välttämätöntä ja erottamaton osa ihmisarvon kunnioittamista.	Julgáštuš artiklast 4 páhudeh, ete kulttuurlii maaŋgâhámásâšvuođâ piäluštem lii eettisávt velttidmettum já iärutmettum olmoošáárvu kunnijâttem uási.
Siihen sisältyy sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, erityisesti vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin.	Toos kulá čonâdâttâm olmoošvuoigâdvuođáid já vuáđurijjâvuođáid, eromâšávt vuoigâdvuođáid, moh kuleh ucceeblovoi já algâaalmugij ulmuid.
Julistuksen toteuttamissuunnitelman kohdassa 14 Unescon jäsenvaltiot sitoutuvat ryhtymään toimiin erityisesti alkuperäiskansojen perinteisen tietämyksen kunnioittamiseksi ja säilyttämiseksi, sen arvon tunnustamiseksi varsinkin ympäristönsuojelussa ja luonnonvarojen hallinnoinnissa, sekä nykyaikaisen tieteen ja paikallisen tietämyksen hyödyntämisessä toisiaan täydentävästi.	J ulgáštuš olášuttemvuávám saajeest 14 Unesco jeessânstaatah čonâdâteh riemmâđ toimáid eromâšávt algâaalmugij ärbivuáválâš tiäđu kunnijâtmân já siäilutmân, ton áárvu tuubdâstmân eromâšávt pirâssuojâlmist já luánduvarij haaldâšmist, sehe tááláá tiettuu já páihálâš tiäđu ävkkin anemist nuuvt ete toh tievâsmiteh nubijdis.
Ratifioimattomat ja valmisteilla olevat sopimukset	Sopâmušah, moh iä lah ratifisistum já moh láá valmâštemnaál
ILO 169-sopimus	ILO 169-sopâmuš
ILO:n sopimus nro 169 alkuperäiskansojen ja heimokansojen oikeuksista on hyväksytty vuonna 1989. Sopimuksen ovat ratifioineet pohjoismaista Norja ja Tanska.	Aalmugijkoskâsâš pargoseervi ILO sopâmuš nr 169 algâaalmugij já hiäimuaalmugij vuoigâdvuođâin lii tuhhiittum ive 1989. Sopâmuš lává ratifisistâm tave-enâmijn Taažâ já Tanska.
Sopimuksen ratifiointi on ollut Suomen ihmisoikeuspoliittisen tavoitteena pitkään.	Sopâmuš ratifisistem lii lamaš Suomâ olmoošvuoigâd-vuođâpooliitlii ulmen kuhháá.
Sopimuksen ratifiointi otettiin ensimmäisen kerran tavoitteeksi pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan.	Sopâmuš ratifisistem valdui vuossâmuu keerdi ulmen uáiviminister Jyrki Katais haldâttâsohjelmân.
Sopimuksen keskeisimmät artiklat 14 ja 15 käsittelevät alkuperäiskansojen oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin.	Sopâmuš tehálumoseh artiklah 14 já 15 kieđâvušeh algâaalmugij vuoigâdvuođâ enâmân, čáácán já luánduvaarijd.
Suomessa oikeusministeriö on selvittänyt vuonna 2012 sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista lähettämällä asiasta lausuntopyynnön ministeriöille ja saamelaiskäräjille.	Suomâst riehtiministeriö lii selvâttâm ive 2012 sopâmuš ratifisistemiästui meddâlistem vuolgâtmáin ääšist ciälkkámušpivdem ministeriöid já sämitiigán.
Saamelaiskäräjät totesi lausunnossaan että Suomella on hyvät edellytykset ratifioida sopimus ja kiirehti ratifiointiprosessin aloittamista.	Sämitigge páhudij ciälkkámušâstis ete Suomâst láá šiev iävtuh ratifisistiđ sopâmuš já huáputtij ratifisistemproosees algâttem.
Saamelaiskäräjät myös totesi, että maa- ja vesioikeudet koskevat saamelaisten kotiseutualuetta ja valtion hallinnassa olevia maa- ja vesialueita.	Sämitigge meid páhudij, ete eennâm- já čäcivuoigâdvuođah kyeskih sämikuávlun já staatâ haldâšem eennâm- já čäcikuávluid.
Sopimuksen ratifiointi on saamelaiskäräjien vaalikauden kärkitavoite.	Sopâmuš ratifisistem lii sämitige vaaljâpaje uáiviulme.
Sopimuksen ratifiointi ei ole kuitenkaan vielä edennyt.	Sopâmuš ratifisistem ij lah kuittâg vala ovdánâm.
Nagoyan pöytäkirja	Nagoya pevdikirje
Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jaosta hyväksyttiin vuonna 2010 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa.	Nagoya pevdikirje geenivarij finnimvuođâst já aavhij vuoigâdvuođâlâš jyehimist tuhhiittui ive 2010 biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkimist.
Pöytäkirja täydentää biodiversiteettisopimuksen artiklaa 17, joka käsittelee myös geenivarojen satavuutta ja hyötyjen jakoa sekä artiklaa 8(J), joka käsittelee alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.	Pevdikirje tievâsmit biodiversiteetsopâmuš artikla 17, mii kieđâvuš meid geenivarij finnimvuođâ já aavhij jyehim sehe artikla 8(J), mii kieđâvuš algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi omâsteijee páihálâšsiärvusij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu.
Suomi allekirjoitti pöytäkirjan vuonna 2011 ja valmistelee	Suomâ vuáláčaalij pevdikirje ive 2011 já valmâštâl eidu pevdikirje ratifisistem.
Ratifiointia valmistelevan työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi vuoden 2014 puolivälissä.	Ratifisistem valmâštâllee pargojuávhu lii tárguttâs finniđ iävtuttâsis valmâšin ive 2014 pelimuddoost.
Nagoyan pöytäkirja on tärkeä alkuperäiskansoille.	Nagoya pevdikirje lii tergâdis algâaalmugáid.
pöytäkirjan johdanto-osiossa valtiot panevat merkille YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen.	Pevdikirje laiđiittâsuásist staatah pieijih meerhân OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštuš.
Pöytäkirjan artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 käsittelevät erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia.	Pevdikirje artiklah 5, 6 7, 11 já 12 kieđâvušeh eromâšávt algâaalmugij vuoigâdvuođâid.
Pöytäkirjan mukaan alkuperäiskansojen hallussa olevaa geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan käyttää vain alkuperäisansan ennakkosuostumuksella tai hyväksynnällä ja sitä saatavat hyödyt on jaettava oikeudenmukaisesti.	Pevdikirje mield algâaalmugij omâstem geenivaarijd lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu puáhtá kevttiđ tuše algâaalmug munemietâmâššáin teikâ tuhhiitmáin já tast finnee aavhijd kalga jyehiđ vuoigâdvuođâlávt.
Pohjoismainen saamelaissopimus	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš
vuonna 2005. Valtiosopimusneuvottelut Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kanssa sopimuksen viimeistelemiseksi ja hyväksymiseksi aloitettiin vuonna 2011. Ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä.	Aalmugijkoskâsâš äššitobdeepargojuávkku luovâttij iävtuttâsis tave-eennâmlâš sämisopâmušân ive 2005. Staatâsopâmušráđádâlmijd Suomâ, Taažâ já Ruotâ staatâiguin sopâmuš sessiistem já tuhhiittem várás algâttii ive 2011. Lii tárguttâs, ete taid finnejeh loopân ive 2015 loopâ räi.
Asiantuntijatyöryhmän esittämän sopimusluonnoksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, luoda edellytykset saamen kielen, kulttuurin ja saamelaiselinkeinojen kehittymiselle siten, että valtion rajat estävät saamelaisten yhteistyötä mahdollisimman vähän.	Äššitobdeepargojuávhu iävtuttem sopâmušhammiittâs ulmen lii oohtânheiviittiđ sämmiláid kyeskee lahâasâttem, lääččiđ iävtuid sämikielâ, kulttuur já sämi-iäláttâsâi ovdánem várás nuuvt, ete staatâ rääjih estih sämmilij ohtsâšpargo nuuvt uccáá ko máhđulâš.
Sopimusluonnos kokoaa keskeisiä velvoitteita muista kansainvälisistä sopimuksista ja julistuksista kuten ILO 169-sopimuksesta ja alkuperäiskansajulistuksesta.	Sopâmušhammiittâs čuákkee tergâdis kenigâsvuođâid eres aalmugijkoskâsâš sopâmušâin já julgáštušâin tego ILO 169-sopâmušâst já algâaalmugjulgáštušâst.
Suomen saamelaiskäräjillä on kolme edustajaa valtioneuvoston nimittämässä neuvotteluvaltuuskunnassa.	Suomâ sämitiggeest láá kulmâ ovdâsteijee staatârääđi nomâttem ráđádâllâmairâskoddeest.
Saamelaiskäräjien edustajilla on puheoikeus sopimusneuvotteluissa sekä oikeus jättää näkemyksensä pöytäkirjaan.	Sämitige ovdâsteijein lii sárnumvuoigâdvuotâ sopâmušráđádâlmijn sehe vuoigâdvuotâ kyeđđiđ uáivilis pevdikiirján.
Saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten yhteistyöelin saamelainen parlamentaarinen neuvosto on sopinut, että saamelaiset neuvottelevat yhtenä kansana neuvotteluissa ja että saamelaisten yhteiset kannat sovitaan SPN:ssä.	Sämitige já Ruošâ sämmilij ohtsâšpargo-orgaan säämi parlamentaarlâš rääđi lii sooppâm, ete sämmiliih ráđádâleh ohtân aalmugin ráđádâlmijn já ete sämmilij ohtsiih uáivileh suáppojeh SPR:st.
WIPO:n instrumentti perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi	WIPO instrument ärbivuáválii tiäđu, aalmugärbivyevi já geenivarij suojâlem várás
WIPO eli maailman henkisen omaisuuden järjestö (engl.	WIPO ađai maailm jiegâlii omâduv ornijdâh (eŋgâl.
) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö.	World Intellectual Property Organisation) lii Ovtâstum aalmugij sierânâsornijdâh.
Suomen valtio on WIPO:n jäsen.	Suomâ staatâ lii WIPO jeessân.
WIPO:n pääasiallisena tehtävänä on edistää sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, joiden on määrä helpottaa henkisen omaisuuden tehokasta suojaamista kaikkialla maailmassa ja yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä tällä alalla;	WIPO válduášálâš pargon lii ovdediđ tagarij tooimâi ovdedem, moi tárguttâs lii älkkeedittiđ jiegâlii omâduv pehtilis suojâlem ubâ mailmist já oovtnálásittiđ aalmuglii lahâasâttem taan syergist;
rohkaista kansainvälisten henkisen omaisuuden suojaamisen edistämistä tarkoittavien sopimusten solmimista ja huolehtia henkisen omaisuuden kansainvälisen suojelun helpottamisesta sekä tarvittaessa rekisteröinnistä tällä alalla sekä rekisteröintiä koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta.	ruokâsmittiđ tagarij aalmugijkoskâsij sopâmušâi rähtim, moh uáivildeh jiegâlii omâduv suojâlem ovdedem já huolâttiđ jiegâlii omâduv aalmugijkoskâsâš suojâlem älkkeeditmist sehe táárbu mield registeristmist taan syergist sehe registeristmân kyeskee tiäđui almostittem.
eli valtioiden välisessä komiteassa henkisestä omaisuudesta, geenivaroista, perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä.	SPR lii tárkkojeijen WIPO Intergovernmental Committee on Intellectual Property and Genetic Resources, Traditional knowledge and folklore (IGC) - komiteast ađai staatâi koskâsâš komiteast jiegâlii omâduvvâst, geenivaarijn, ärbivuáválâš tiäđust já aalmugärbivyevist.
Komitean tehtävänä on valmistella sopimusteksti kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi.	Komitea pargon lii valmâštâllâđ sopâmušteevstâ aalmugijkoskâsâš instrument teikâ instrumentij finniimân geenivarij, ärbivuáválii tiäđu já aalmugärbivyevi suojâlem várás.
Laillisen instrumentin valmistelu on kestänyt pitkään.	Lavâlii instrument valmâštâllâm lii pištám kuhháá.
Tavoitteena on saada esitys laillisen/laillisten instrumenttien luomiseksi komitean toimikauden 2014/2015 aikana.	Ulmen lii finniđ oovdânpyehtim lavâlâš/lavâlij instrumentij rähtimân komitea toimâpaje 2014/2015 ääigi.