index2.php_option=com_content_task=view_id=888_lang=finnish.html.xml
Saamelaiskäräjät myönsi tukea saamelaiselokuvalle
Sämitigge mieđettij torjuu sämmilâš elleekován
Saamelaiskäräjät tukee saamelaiselokuvien tuottamista yhteensä 93 500 eurolla.
Sämitigge tuárju sämmilij elleekuuvij pyevtittem ohtsis 93 500 euroin.
Kuun metsän Kaisa
Pyevtittemtorjuu finnejeh kulmâ elleekove: Katja Gauriloff dokumentelleekove Kuun metsän Kaisa (Máánu meeci Kaisa), Aslak Palto dokumentelleekove Poromiehen silmin (Puásuialmaa čolmijguin) já Jouni West uánihi-sanimaatioelleekove Guolli (Kyeli).
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Saamelaiskäräjille valtionavustusta saamelaisen elokuvan tukemiseksi.
Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettij Sämitiigán staatâtorjuu sämmilii elleekove tuárjumân.
Saamelaiselokuvien on määrä olla mukana vuoden 2015 Berliinin elokuvajuhlilla
Lii tárguttâs, ete sämmiliih elleekoveh láá mieldi ive 2015 Berliini elleekovejuuhlijn (Berlinale).
Tuotantotukihakemuksia saapui yhteensä 12, yhteensä 470 201 euron edestä.
Pyevtittemtoorjâucâmušah pottii ohtsis 12, ohtsis 470 201 euro oovdâst.
Tuotantotuen myöntämisestä päätti saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta kokouksessaan 25.6.
Pyevtittemtorjuu mieđeet-mist meridij sämitige kulttuurlävdikodde čuákkimistis 25.6.2014.
Tuotantotukea saivat:
Pyevtittemtorjuu finnejii:
Dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa on runollinen tutkielma kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crottet'n elämänmittaisesta ystävyydestä.
Dokumentelleekove Kuun metsän Kaisa (Máánu meeci Kaisa) lii tivtâlâš tođhos nuorttâsämmilij pegâlmâs mainâsmuštâleijee Kaisa Gauriloff já sveitsilâš čällee Robert Crottet eellimpištee ustevvuođâst.
Elokuvassa kietoutuvat yhteen Kaisan kertomat legendat ja kolttasaamelaisten kohtalon hetket toisen maailmansodan muuttaessa maailmaa.
Elleekooveest kiesâseh oohtân Kaisa muštâlem pegâlmâs mainâseh já nuorttâsämmilij kolgâmušpuudah talle ko nubbe maailmsuáti muutij maailm.
Kaisa Gauriloff on elokuvan ohjaajan isoäidinäiti.
Kaisa Gauriloff lii elleekove stivrejeijee madârákku.
Dokumenttielokuvan tarkoituksena on avata poromiehen arkea niille, joilla ei siihen ole mahdollisuutta.
Dokumentelleekove tárguttâssân lii lehâstiđ puásuialmaa aargâ tooid, kiäin ij lah toos mihheen máhđulâšvuođâid.
Nykyinen petomäärä poronhoitoalueella on vaikeuttanut ja muuttanut poromiehen arkea, koska pedon tappamien porojen määrä on noussut rähähdysmäisesti viimeisten kahden vuoden aikana.
Táálááš piätumeeri puásuituálukuávlust lii toohâm vaigâdubbon já muttán puásui-almaa aargâ, ko piäđu koddem poccui meeri lii lasanâm uáli jo ennuv majemuu kyevti ive ääigi.
Näistä tuhoista suurimman osan pohjoisessa aiheuttaa ahma.
Tain hiävuin iänáá uási tavveen toovât ketki.
Ahma on ollut täysin rauhoitettu eläin jo 30 vuotta.
Ketki lii lamaš ollásávt rávhuiduttem ellee jo 30 ihheed.
Dokumentti käsittelee poromiehen näkökulmasta kaikkea sitä mitä luonnossa tapahtuu.
Do-kument kieđâvuš puásuialmaa uáinust puoh tom, mii luándust tábáhtuvá.
Tilanne on nyt niin kriittinen, että poromiehet vaativat ahman täysrauhoituksen lopettamista, jotta suurilta vahingoilta vältyttäisiin.
Tile lii tääl nuuvt kriittâlâš, ete puásuialmaah väätih keeđhi olesrávhuiduttem lopâttem, vai viältáččii stuorrâ vahâgijd.
Lyhyt animaatioelokuva pienen pojan kokemuksista, elämästä ja kuolemasta.
Uánihis animaatioelleekove uccâ kandii ferimijn, elimist já jämimist.
Tämä on ohjaajan lapsuudenmuisto kalansaaliista ja miten hän yritti tappaa kalan kuten oli nähnyt isänsä tappavan kaloja.
Taat lii stivrejeijee pärnivuotmušto kyelesalâsist já maht sun irâttij koddeđ kyele siämmáánáál ko lâi uáinám ete eejis koddá.
Veljekset ovat Tenon rannalla.
Viiljâžeh lává Tiänu riddoost.
Pikkuveli näkee kun isoveli vetää elämänsä ensimmäisen kalansa rannalle.
Uccâviiljâš uáiná ko stuorrâviljâ kiäsá suu eellim vuossâmuu kyele riidon.
He molemmat ovat hyvin innoissaan.
Suái lává kuohtuuh uáli moovtah.
Lisätietoja:
Lasetiäđuh: