index2.php_option=com_content_task=view_id=898_lang=finnish.html.xml

Kulttuurimaisema Kulttuurenâdâh Luonnon monimuotoisuus on saamelaisten kotiseutualueella rikasta, mutta se kuten subarktinen luonto, on myös haavoittuvaa. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ lii sämikuávlust riges, mutâ tot tego subarktâlâš luandu, lii meid háváduvvee. Pohjoisessa maisemaa luonnehtivat laajat tunturiylängöt ja etelämpänä laajat vesistöt ja metsät. Alueen vallitsevina luontotyyppeinä ovat tunturipaljakka ja -koivikko sekä jängät eli suot. Tavveen enâduv jiešvuođah kovvejeh vijđes tuodârpajoseh já mäddiláá vijđes čácáduvah já meecih. Kuávlu räđđejeijee luándutiijpah láá tuodârjolgâdâs já laajišvyevdi sehe jeegih. Eteläisellä alueella kasvaa myös kangasmetsää ja vanhoja aarniometsiä. Máddáá kuávlust šaddeh meid kuolgâmecci já puáris algâvyevdih. Kotiseutualueella tavataan kaikki Suomen suurpedot, uusimpana ilves. Sämikuávlust láá puoh Suomâ stuorrâpiäđuh, uđđâsumosin iilvâs. Alueella pesii lukuisia uhanalaisia ja myös tavallisia lintulajeja. Kuávlust pessejeh maaŋgah uhkevuálásiih já meid táváliih loddešlaajah. Kotiseutualueen monipuolinen kasvillisuus ja eliöstö ovat tarjonneet saamelaisille resurssipohjan kulttuuria ja elinkeinoja varten. Sämikuávlu maaŋgâpiälásâš šadolâšvuotâ já iäláneh láá faallâm sämmiláid reesuursvuáđu kulttuur já iäláttâsâi várás. Saamelaiskulttuurin liikkuva elämäntapa ei ole jättänyt maisemaan juurikaan pysyviä muinaismuistoja. Sämikulttuur jottee eellimtääpi ij lah kuáđđám enâdâhân ennuvgin pisovijd toovlášmuštoid. Maisemaan on jäänyt esivanhempien kotakenttiä, reittejä, kaarteita ja rakennelmia. Enâdâhân láá pááccám madârvanhimij kuátišiljoh, kiäinuh, käärdih já rakânâsah. Saamelainen luontoon liittyvä kulttuuriperintö elääkin tarinoissa, joiuissa ja paikannimissä. Sämmilâš luándun lohtâseijee kulttuurärbivyehi iälá-uv mainâsijn, juoigusijn já päikkinoomâin. Saamelaisten kotiseutualueella on hyvin rikas saamenkielinen paikannimistönsä. Sämikuávlust lii uáli riges sämikielâlâš päikkinommâvuárkká. Paikannimet kertovat mm. alueen käytöstä, historiasta, uskonnosta, tapahtumista ja elinkeinoista. Päikkinoomah muštâleh el. kuávlu kiävtust, historjást, oskolduvvâst, tábáhtusâin já iäláttâsâin. Ympäristö Piirâs Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueiden pinta-ala on yhteensä yli kolme miljoonaa hehtaaria. Sämikuávlu eennâm- já čäcikuávlui vijđodâh lii ohtsis paijeel kulmâ miljovn hehtaar. Se on noin kymmenesosa koko Suomen pinta-alasta. Tot lii suulân lovádâs ubâ Suomâ vijđoduvvâst. Saamelaisten kotiseutualueesta 91 % on valtion hallinnassa ja noin 80 % on eri tavoin suojeltua. Sämikuávlust 91 % lii staatâ haldâšem já suulân 80 % lii eresnáál suojâlum. Saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevilla alueilla harjoitetaan metsätaloutta lähinnä Lapin paliskunnan ja Inarin kunnan alueilla. Sämikuávlust staatâ haldâšem kuávluin hárjutteh meccituálu eromâšávt Laapi palgâs já Aanaar kieldâ kuávluin. Metsähallitus, paliskunnat ja luontojärjestöt ovat sopineet kyseisillä alueilla tärkeiden poronhoitoalueiden ja luontokohteiden rauhoittamisesta 20 vuodeksi. Meccihaldâttâs, palgâseh já luánduseervih láá sooppâm koččâmušâst leijee kuávluin tehálij puásuituálukuávlui já luándučuosâttuvâi rávhuidutmist 20 ihán. Sopimus tehtiin vuonna 2010. Valtion hallinnassa olevilla metsätalousalueilla sovelletaan PEFC-metsäsertifiointikriteeristöä. Sopâmuš rahtui ive 2010. Staatâ haldâšem meccituálukuávluin heiviitteh PEFC-meccisertifisistemkriteerijd. Saamelaisten kotiseutualueella on oma kriteeristönsä, joka on sovittu yhteistyössä Metsähallituksen, kolttien kyläkokouksen ja saamelaiskäräjien kanssa. Sämikuávlust láá jieijâs kriteereh, moh láá sooppum oovtâstpargoost Meccihaldâttâssáin, nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin já sämitiggijn. Kartta: saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö Metsähallituksen hallinnassa olevilla maa-alueilla Sämikuávlu palgâseh láá tuhhiittâm kriteerijd. Kárttá: sämikuávlu eennâmkevttim Meccihaldâttâs haldâšem eennâmkuávluin Poroilla on vapaa laidunnusoikeus saamelaisten kotiseutualueella myös luonnonsuojelualueilla ja yksityisten maa-alueilla. Poccuin lii rijjâ kuáttumvuoigâdvuotâ sämikuávlust meid luándusuojâlemkuávluin já priivaat ulmui eennâmkuávluin. Kartassa kuvataan keskeisimmät maankäyttömuodot valtion hallinnassa olevilla maa- ja vesialueilla. Káártást kovvejeh tehálumosijd eennâmkevttimhaamijd staatâ haldâšem eennâm- já čäcikuávluin. Suojametsäalue on lainsäädännöllä säädetty alue, jossa metsää tulee hoitaa ja käyttää siten, ettei se aiheuta metsärajan alenemista. Syejimeccikuávlu lii lahâaasâtmáin asâttum kuávlu, kost meeci kalgeh hoittáđ já kevttiđ tienuuvt, ete tot ij toovât meccirääji vuálánem. Suojametsäalueeseen kuuluvat Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueet sekä alueita Inarin kunnasta. Syejimeccikuávlun kuleh Iänuduv já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe kuávluh Aanaar kieldâst.