index2.php_option=com_content_task=view_id=939_lang=finnish.html.xml

Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut	Biodiversiteetsopâmuš 12. uásipeličuákkim lii algâttâm
Biodiversiteettisopimuksen ratifioineiden valtioiden 12 osapuolikokous on 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa.	Biodiversiteetsopâmuš ratifisistâm staatâi 12. uásipeličuákkim lii 6.-17.10.2014 Pyeongchangist, Maadâ-Koreast.
Suomen saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuvat kansallisen artikla 8(j)-työryhmän puheenjohtaja, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslaitakunnan puheenjohtaja Nilla Tapiola ja saamelaiskäräjien jäsen Pertti Heikkuri.	Suomâ sämitiggeest čuákkimân uásálisteh aalmuglii artikla 8(j)-pargojuávhu saavâjođetteijee, sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode saavâjođetteijee Nilla Tapiola já sämitige jeessân Pertti Heikkuri.
Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota.	Suomâ sämitigge uásálist čuákkimân uássin Suomâ staatâ delegaatio.
Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota.	Čuákkimân uásálisteh lasseen ovdâsteijeeh Ruotâ já Taažâ sämitiggeest uássin jieškote-uv staatâ delegaatio.
” Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita.	” Čuákkim äššilistoost láá sämmilijd uáli tergâdis ääših.
Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen.	Puoh tergâdumos äššin lii biodiversiteetsopâmuš terminologia muttem.
Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä.	Sopâmušâst algâaalmugijn sárnuh algâsiärvus-termáin.
Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa – termi alkuperäisyhteisön sijasta.	Algâaalmugeh láá kuhháá vaattâm, ete uásipeličuákkimist meriduuččij väldiđ kiävtun algâaalmug-teermâ algâsiärvus saajeest.
Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään.	Äšši lii valmâštâllum viehâ kuhháá.
Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia.	Terminologia muttem lii motomáid staatáid mottoom suujâst tuođâi vaigâdis äšši.
Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia.	Tot muštâl tast, ete vala-uv puoh staatah iä haalijd tubdâstiđ algâaalmugijd já sii sierânâsvuoigâdvuođâid.
Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen.	Suomâ já eres tave-enâmeh láá tuárjum pehtilávt terminologia muttem, mast lam uáli tuđâvâš.
Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken, ” Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.	Ráđádâlmeh láá ääšist vala koskân, ” Klemetti Näkkäläjärvi muštâl.
” 15.-16.10 on korkeantason kokous, jossa linjataan biodiversiteetin suojelun tavoitteista vuoteen 2020.	” 15.-16.10 lii ollâtääsi čuákkim, mast linjejeh biodiversiteet suojâlem uulmijn ive 2020 räi.
Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta.	Suomâst ij vaidâlitteht lah oovtâgin minister pääihi alne staatârääđist tábáhtum nubástusâi tiet.
Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen, ” Pertti Heikkuri linjaa.	Algâaalmugáid lii hirmâd tehálâš, ete aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu joođhâ várás lii noonâ toorjâ já pargojuávhu maaŋgâihásii pargo-ohjelm ovdeduvvoo ain, ” Pertti Heikkuri linjee.
Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konferenssikeskuksessa.	Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi já Nilla Tapiola Alpensia konferenskuávdáást.
Kuva: saamelaiskäräjät	Kove: sämitigge
Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous.	Uásipeličuákkim ohtâvuođâst uárnejuvvoo vuossâmuš Nagoya pevdikirje uásipeličuákkim.
Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. ”	Pevdikirje kieđâvuš geenivaarij finnimvuođâ já hiäđui jyehim. ”
Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia.	Suomâ ij lah vala sopâmuš uásipeeli, peic Suomâ valmâštâl sopâmuš ratifisistem.
On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa.	Lii tehálâš čuávvuđ vuossâmuu uásipeličuákkim já maht sopâmuš kenigâsvuođah láá olášuttum enâmijn, moh láá ratifisistâm sopâmuš.
Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa.	Sopâmuš lii algâaalmugáid tergâdis, ko tot kieđâvuš meid algâaalmugij geenivaarijd lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu já hiäđui jyehim.
Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta ” Näkkäläjärvi kertoi.	Eromâš mielâkiddiivâš lii, maht pevdikirje algâaalmugáid kyeskee kenigâsvuođah láá olášuttum já magarijd avžuuttâsâid uásipeličuákkim addel pevdikirje uásild ” Näkkäläjärvi maainâst.
Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen.	Sun lii meid pargojuávhu jeessân, mii valmâštâl sopâmuš ratifisistem Suomâst.
Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia.	Čuákkim ohtâvuođâst láá maaŋgah staatâi, aalmugornijdumij já totkei uárnejum miäldustábáhtusah.
Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. ”	Suomâ lii fáárust orniimin kyehti miäldustábáhtus. ”
Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.	Miäldustábáhtusah láá uáli teháliih, ko tain finnee tiäđu keevâtlii ” sinoruotâstääsi ” tooimâst luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tile pyeredem várás já šiev vuáttámušâid já vuáháduvâid.
Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen ” Heikkuri ja Tapiola painottavat. ”	Eromâšávt ekosysteempalvâlusâi roolist kuávluikevttim vuáváámist lii ävkki sämitiigán já tuálvup taid šiev vuáháduvâid miäldán meid Suomân ” Heikkuri já Tapiola tiäduttává. ”
Kokousta voi seurata	Čuákkim puáhtá čuávvuđ
biodiversiteettisopimuksen	biodiversiteetsopâmuš
ympäristöministeriön	pirâsministeriö
sivuilta.	siijđoin.
Lisätietoja:	Lasetiäđuh:
Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia.	Äigi-iäru Maadâ-Korean lii +7 tijmed.
Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse.	Puhelimeh iä tooimâ lyetittetteht Maadâ-Koreast, mon tááhust máhđulijd ohtâvuođâvälimijd ääšist tuáivup šleđgâpoostâ peht.