index2.php_option=com_content_task=view_id=947_lang=finnish.html.xml

COP 12 kokouksen päätökset artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi COP 12 čuákkim miärádâsah artikkâl 8(j) olášuttem várás Osapuolikokous päätti ottaa kaikissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä jatkossa käyttöön termin alkuperäiskansa ja paikallisyhteisöt alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta. Uásipeličuákkim meridij väldiđ puoh biodiversiteetsopâmuš miärádâsâin puátteevuođâst kiävtun teermâ algâaalmug já páihálâšsiärvuseh algâ- já páihálâšsiärvus saajeest. ” Päätös on historiallinen. ” Miärádâs lii historjálâš. Alkuperäiskansat ovat odottaneet yli 20 vuotta että biodiversiteettisopimuksessa tunnustetaan alkuperäiskansat omiksi kansoikseen. Algâaalmugeh láá vuárdám paijeel 20 ihheed ete biodiversiteetsopâmušâst tubdâsteh algâaalmugijd jieijâs aalmugin. Päätöksen symbolinen merkitys on suuri. Miärádâs symbollii merhâšume lii styeres. Kun biodiversiteettisopimusta aikoinaan valmisteltiin, yksi ehdotus oli käyttää Ilo 169-sopimuksen mukaista terminologiaa eli alkuperäis- ja heimokansoja, mutta sille ei löytynyt kannatusta. Ko biodiversiteetsopâmuš aigijnis valmâstâllii, ohtâ iävtuttâs lâi kevttiđ Ilo 169-sopâmuš miäldásii terminologia ađai algâ- já hiäimuaalmugijd, mutâ toos ij lamaš kyedittem. Sopimuksen valmisteluvaiheessa oli kuitenkin yksiselitteisesti selvä, että artikla 8(j) koskee alkuperäis- ja heimokansoja, vaikkei tekstiä sellaisenaan tullutkaan sopimukseen. Sopâmuš valmâštâllâmmuddoost lâi kuittâg oovtčielgiitlávt čielgâs, ete artikkâl 8(j) kuáská algâ- já hiäimuaalmugáid, veikâ tekstâ ij tagarin šoddâmgin sopâmušân. Päätös oli tärkeä Suomelle ja selkiyttää tilannetta. Miärádâs lâi tergâd Suomân já čielgâsmit tile. Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimus kehittyy. Miärádâs meerhâš meid tom, ete biodiversiteetsopâmuš ovdán. Terminologian muuttamisesta on neuvoteltu pitkään EU:n sisällä ja osapuolikokouksessa. Terminologia muttemist láá ráđádâllâm kuhháá EU siste já uásipeličuákkimist. Suomen ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyö on ollut asiassa hyvä ja Suomi on tehnyt kovasti töitä terminologian muuttamiseksi. Suomâ pirâsministeriö já sämitige oovtâstpargo lii lamaš ääšist šiev já Suomâ lii porgâm korrâsávt terminologia muttem várás. Se tuotti hyvän tuloksen, ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi iloitsi. Tot puovtij šiev puáttus, ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi ilodij. Kuvassa vasemmalta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, neuvotteleva virkamies Eija Lumme, neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ja luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Cop-12 kokouksen salissa hyväksymässä artikla 8(j):tä koskevia päätöksiä. Kooveest čižetbeln sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, ráđádâllee virgeolmooš Eija Lumme, ráđádâllee virgeolmooš Marina von Weissenberg já luándusuojâlemhovdâ Ilkka Heikkinen Cop-12 čuákkim salist tuhhitmin artikkâl 8(j):n kyeskee miärádâsâid. Sali oli telttarakenteinen ja alkusyksyn pakkasten johdosta kokoustila oli melkoisen kylmä ja arktinen kokousvaatetus oli tarpeen. Sali lâi teeltan rahtum já algâčoovčâ puolâšij tiet čuákkimtile lâi melgâd koolmâs já arktâsiih čuákkimpihtâseh lijjii tárbuliih Kuva: saamelaiskäräjät Kove: sämitigge Päätös ei muuta osapuolien velvoitteita eikä muuta sopimustekstiä. Miärádâs ij mute uásipeelij kenigâsvuođâid ige eres sopâmušteevstâ. Tilanteissa, joissa esimerkiksi viitataan suoraan sopimustekstiin, voidaan käyttää edelleen termiä alkuperäis- ja paikallisyhteisö. Tiilijn, main ovdâmerkkân čujotteh njuolgist sopâmušteekstân, pyehtih kevttiđ ain teermâ algâ- já páihálâšsiärvus. Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen. Miärádâs finnij meid toi algâaalmugij torjuu, moh lijjii ovdâstum čuákkimist. Suomen valtioneuvosto on jo aiemmin linjannut, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) koskee Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia. ” Suomâ staatârääđi lii jo ovdil linjim, ete biodiversiteetsopâmuš arikkâl 8(j) kuáská Suomâst tuše algâaalmug sämmilijd. ” Alkuperäiskansat eivät myöskään ole halunneet, että terminologian muutos johtaisi biodiversiteettisopimuksen avaamiseen, koska se olisi pitkä prosessi ja voisi johtaa alkuperäiskansojen tosiasiallisen aseman heikennyksiinkin. Algâaalmugeh iä lah meid halijdâm, ete terminologia muttem jođettičij biodiversiteetsopâmuš lekkâmân, ko tot ličij kuhes proosees já puávtâččij jođettiđ algâaalmugij tuođâlij sajattuv hiäjusmitmijd-uv. Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimuksen pöytäkirjojen osapuolet käsittelevät myös asiaa ja päättävät, ottavatko terminologian käyttöön. Miärádâs meerhâš meid tom, ete biodiversiteetsopâmuš pevdikiirjij uásipeleh kieđâvušeh meid ääši já merideh, väldih-uv terminologia kiävtun. Biodiversiteettisopimuksella on kaksi pöytäkirjaa: Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja ja Nagoyan pöytäkirja geenivaroista. Biodiversiteetsopâmušâst lává kyehti pevdikirje: Cartagena biotorvolâšvuođâpevdikirje já Nagoya pevdikirje geenivaarijn. Koska sopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä terminologian muuttamisesta, uskon terminologian muuttamisen olevan näiden pöytäkirjojen osapuolikokouksessa vain tekninen päätös. ” Ko sopâmuš uásipeleh láá oovtmielâliih terminologia muttemist, te oskom, ete terminologia muttem lii tai pevdikiirjij uásipeličuákkimist tuše teknisâš miärádâs. ” Näkkäläjärvi jatkaa. Näkkäläjärvi juátká. Osapuolikokouksessa tehtiin päätöksiä myöhään yöhön kylmästä säästä huolimatt Uásipeličuákkimist tohhii miärádâsâid kuhháá iho čuáskimâs šooŋâst peerusthánnáá a. Kuva: Saamelaiskäräjät Kove: Sämitigge Kokouksessa päätettiin käydä syvällinen dialogi teemasta ” alueellisen yhteyden haasteet ja mahdollisuudet jaetun perinteisen tiedon suojelussa perinteisen tiedon vahvistamiseksi ja sopimuksen kolmen tavoitteen saavuttamiseksi harmoniassa luonnon kanssa. ” Čuákkimist meridii toollâđ jieŋŋâlis savâstâllâm teemâst ” kuávlulii ohtâvuođâ hástuseh já máhđulâšvuođah juohhum ärbivuáválii tiäđu suojâlmist ärbivuáválii tiäđu nanodem várás já sopâmuš kuulmâ ulme juksâm várás soovâdvuođâst luánduin. ” ” Saamelaisten kannalta seuraavan syvällisen dialogin aihe on mitä mainioin, koska saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. ” Sämmilij tááhust čuávuváá jieŋŋâlis savâstâllâm fáddá lii uáli šiev, ko sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji staatâ kuávlust. Uskon, että saamelaisilla on paljon annettavaa dialogiin. Oskom, ete sämmilijn láá ennuv, maid adeliđ savâstâlmân. Syvällisen dialogin tarkoitus on selvittää eri valtioiden ja alkuperäiskansojen hyviä käytäntöjä asiassa ja valmistella päätöksiä tilanteen mahdolliseksi parantamiseksi ” Nilla Tapiola selvittää. Jieŋŋâlis savâstâllâm ulme lii selvâttiđ sierâ staatâi já algâaalmugij šiev vuáháduvâid ääšist já valmâštâllâđ miärádâsâid tile máhđulii pyeredem várás ” Nilla Tapiola čielgee. Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän tehtäväksi annettiin mm. laatia vapaaehtoinen ohjeistus alkuperäiskansojen täydellä ja vaikuttavalla osallistumisella siitä, miten valtiot voivat parhaalla mahdollisella tavalla kehittää lainsäädäntöä ja hallintoa artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Aalmugijkoskâšii artikkâl 8(j)-pargojuávhu pargon adelii el. rähtiđ rijjâtátulijd ravvuid algâaalmugij tievâslii já vaikuttettee uásálistem vievâst tast, maht staatah pyehtih puoh pyeremus máhđulijn vuovijn ovdediđ lahâasâttem já haldâttuv artikkâl 8(j) olášuttem várás. ” Vapaaehtoiset ohjeistukset artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi ovat osoittautuneet Suomessa hyödylliseksi. ” Rijjâtátuliih ravvuuh artikkâl 8(j) olášuttem várás láá čaittâšum Suomâst tárbulâžžân. Ne selventävät valtion ja alkuperäiskansojen velvoitteita ja luovat kriteeristöä siitä, miten valtion ja alkuperäiskansojen yhteistyön tulee tapahtua ” Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri korostavat. Toh čielgâsmiteh staatâ já algâaalmugij kenigâsvuođâid já lääččih kriteerijd tast, maht staatâ já algâaalmugij oovtâstpargo kalga tábáhtuđ ” Nilla Tapiola já Pertti Heikkuri tiäduttává. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä on valmistellut toimintasuunnitelman luonnon monimuotoisuuden tavanomaisesta kestävästä käytöstä. Aalmugijkoskâsâš artikkâl 8(j)-pargojuávkku lii valmâštâllâm toimâvuávám luándu maaŋgâhámásâšvuođâ táválii killeel kiävtust. Toimintasuunnitelmassa käsitellään sopimuksen artiklojen 8(j) ja 10(c) yhtymäkohtia. Toimâvuáváámist kieđâvušeh sopâmuš artikkâlâi 8(j) já 10(c) ovtâstumesoojijd. Artikla 10(c) suojelee kulttuuristen tapojen mukaista luonnonkäyttöä. Artikkâl 10(c) suoijâl kulttuurlij vuovij miäldásii luándukevttim. Kokous päätti esittää osapuolille, että ne ottaisivat osaksi kansallisia biodiversiteettistrategioita tavanomaisen luonnonkäytön suojelun. ” Čuákkim meridij oovdânpyehtiđ uásipeelijd, ete toh váldáččii aalmuglij biodiversiteetstrategiai uássin táválii luándukevttim suojâlem. ” Päätöksessä korostetaan, että perinteinen tieto ja tavanomainen luonnonkäyttö ovat kiinteä osa ekosysteemilähestymistapaa. Miärádâsâst tiädutteh, ete ärbivuáválâš tiätu já táválâš luándukevttim lává ekosysteemaldânemtäävi fastâ uásih. Suomessa sopimuksen toimeenpano alkuperäiskansojen osalta on keskittynyt artikla 8(j):hin ja onkin tärkeä paneutua Suomessa erityisesti artiklojen 8(j) ja 10(c) yhtymäkohtiin ja tehostaa tavanomaisen luonnonkäytön suojelua ” Pertti Heikkuri kertoo. Suomâst sopâmuš olášuttem algâaalmugij uásild lii vuájudâttâm artikkâl 8(j):n já lii-uv tehálâš vuáijuđ Suomâst eromâšávt artikkâlâi 8(j) já 10(c) ovtâstumesoojijd já pehtilittiđ táválii luándukevttim suojâlem ” Pertti Heikkuri muštâl. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous päätti jatkaa kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän mandaattia ja asetti työryhmälle uusia tehtäviä. Biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim meridij juátkiđ aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu mandaat já asâttij pargojuávkun uđđâ pargoid. Seuraava kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kokous pidetään 2015. ” Osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat sitä, että kansainvälisellä artikla 8(j)-työryhmällä on tulevaisuudessa paljon tehtäviä. Čuávuváá aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu čuákkim tuálloo 2015. ” Uásipeličuákkim miärádâsah uáivildeh tom, ete aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhust láá puátteevuođâst ennuv pargoh. Vaikka työryhmä on perustettu väliaikaiseksi, se on käytännössä kiinteä osa koko sopimusta. Veikâ pargojuávkku lii vuáđudum koskâpuddâsâžžân, te tot lii keevâtlávt ubâ sopâmuš fastâ uási. Suomessa osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat lisää työtä biodiversiteettityöryhmälle sekä kansalliselle artikla (8j)-työryhmälle, jonka tulevaisuutta ja jatkoa käsitellään tänä syksynä ” Näkkäläjärvi painottaa. Suomâst uásipeličuákkim miärádâsah uáivildeh lase pargo biodiversiteetpargojuávkun sehe aalmuglii artikkâl (8j)-pargojuávkun, mon puátteevuotâ já jotkâ kieđâvuššojeh taan čoovčâ ” Näkkäläjärvi tiädut. Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola seuraamassa osapuolikokousta Pertti Heikkuri já Nilla Tapiola čuávumin uásipeličuákkim Kuva: Saamelaiskäräjät Kove: Sämitigge “ Merkillepantavaa on, että alkuperäiskansoja ei juurikaan ole edustettuina valtioiden delegaatioissa. “ Merhâšittee lii, ete algâaalmugeh iä ennuvgin lah ovdâstum staatâi delegaatioin. Norja, Suomi ja Ruotsi ovat tässä poikkeus. Taažâ, Suomâ já Ruotâ láá spiekâstuvah täst. Suurin osa alkuperäiskansoista on edustettuina kansalaisjärjestöjen ja verkostojen avulla. Stuárráámus uáši algâaalmugijn láá ovdâstum aalmuglâšseervij já viärmáduvâi vievâst. On todella tärkeää, että alkuperäiskansat ovat edustettuina järjestöjen kautta osapuolikokouksessa, mutta on kuitenkin hyvin valitettavaa, että heidän edustajiaan ei oteta osaksi valtioiden delegaatioita. Lii tuođâi tergâd, ete algâaalmugeh láá ovdâstum seervij peht uásipeličuákkimist, mutâ lii kuittâg hirmâd vaidâlittee, ete sii ovdâsteijeeh iä valduu uássin staatâi delegaatioid. Se, että saamelaiset ovat edustettuina valtioiden delegaatiossa kertoo valtioiden sitoutuneisuudesta alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseen ja osallisuuden turvaamiseen. Tot, ete sämmiliih láá ovdâstum staatâi delegaatioin maainâst staatâi čonâdâttâmvuođâst algâaalmugvuoigâdvuođâi oovdedmân já uásálâsvuođâ turviimân. Suomi ei myöskään tehnyt artikla 8(j):hin liittyvissä asioissa kokouspäätöksiä, joista valtiolla ja saamelaiskäräjillä ei ollut yhteistä näkemystä. Suomâ ij meid toohâm artikkâl 8(j):n lohtâseijee aašijn čuákkimmiärádâsâid, main staatâst já sämitiggeest ij lamaš ohtsâš uáinu. Pidän tätä todella hyvänä ja rakentavana asiana ”, Klemetti Näkkäläjärvi linjaa. Anam taam tuođâi šiev já konstruktiivlâš äššin ”, Klemetti Näkkäläjärvi linjee.