Biodiversiteettisopimuksen suoja kehittyy	Biodiversiteetsopâmuš syeji ovdán
Osapuolikokoukseen ja sen oheistapahtumiin osallistui yhteensä noin 20 000 henkilöä ympäri maailmaa 194 eri maasta.	Uásipeličuákkimân já ton miäldustábáhtussáid uásálistii ohtsis suulân 20 000 olmožid pirrâ maailm 194 sierâ staatâst.
Suomi osallistui kokoukseen osana Euroopan Unionin delegaatiota.	Suomâ uásálistij čuákkimân uássin Euroop Union delegaatio.
EU- maat muodostivat yhteisen kannan koordinaatiokokouksissaan.	EU- staatah hämmejii ohtsii uáivil koordinaatiočuákkimijnis.
Osapuolikokouksessa eniten keskusteluja ja neuvotteluja vaativa asiakokonaisuus koski biodiversiteettisopimuksen rahoitusta ja valtioiden rahoitusosuutta eri sopimusinstrumenteissa.	Uásipeličuákkimist äššiubâlâšvuotâ, mii vaatâi puoh enâmustáá savâstâlmijd já ráđádâlmijd, kuoskâi biodiversiteetsopâmuš ruttâdmân já staatâi ruttâdemuásán sierâ sopâmušinstrumentijn.
Nk. kehitysmaiden biodiversiteettitoimenpiteiden rahoittaminen ja tuen jakautuminen on ollut haasteellinen keskustelunaihe.	Nk. ovdedemenâmij biodiversiteettooimâi ruttâdem já torjuu juáhásem lii lamaš hástulâš savâstâllâmfáddá.
Osapuolikokous päätti pitää voimassa vuoden 2012 sovitun rahoituspäätöksensä ja kaksinkertaistavaa kehitysmaille osoitetun kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden rahoituksen vuoteen 2015 mennessä.	Uásipeličuákkim meridij anneeđ vyeimist ive 2012 sooppum ruttâdemmiärádâsis já kyevtkiärdásmitteđ ovdedemenâmáid čujottum aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ruttâdem ive 2015 räi.
Lisäksi osapuolia kannustettiin tukemaan vapaaehtoisesti nk. kehitysmaiden luonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita.	Lasseen uásipeelijd movtijdittii tuárjuđ rijjâtátulávt nk. ovdedemenâmij luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tuárjoo projektijd.
Osapuolikokous arvioi, että vuosittain luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen käytetään maailmanlaajuisesti 1,3 miljardia dollaria (n. 1,07 miljardia euroa).	Uásipeličuákkim miäruštâlâi, ete ihásávt luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimân kevttih maailmvijđosávt 1,3 miljard dollárid (n. 1,07 miljard eurod).
” On selvää, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta ja EU:n ja muiden teollistuneiden valtioiden taloudellista tukea kehitysmaille.	”Lii čielgâs, ete luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim váátá laseruttâdem já EU já eres ráhtulâšvuođâlum staatâi ekonomâlii torjuu ovdedemenâmáid.
Teollistuneilla mailla on myös suuri vastuu luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta globaalisti.	Ráhtulâšvuođâlum enâmijn lii meid stuorrâ ovdâsvástádâs luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimist maailmvijđosávt.
Jos kehitysmaiden luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään, sillä on globaali vaikutus maailman luontoon, talouteen, ihmisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen.	Jis ovdedemenâmij luándu maaŋgâhámásâšvuotâ juátká hiäjusmem, tast lii maailmvijđosâš vaikuttâs luándun, ekonomian, ulmui tiervâsvuotân já šoŋŋâdâhnubástusân.
Maapallon luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää kaikilta toimia”, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.	Eennâmpáálu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim váátá puohâi tooimâid”, saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi paahud.
Keskustelua aiheutti myös artikla 8(j)-työryhmän rahoitus.	Savâstâllâm tovâttij meid artikkâl 8(j)-pargojuávhu ruttâdem.
Pitkällisten keskustelujen jälkeen kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän budjetti otettiin osaksi koko sopimuksen budjettia.	Kuhes savâstâlmij maŋa aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu budjet valdui uássin oles sopâmuš budjet.
” Tämä on hyvin tärkeä päätös.	”Taat lii hirmâd tehálâš miärádâs.
Aikaisemmin kaikki sopimusosapuolet eivät ole rahoittaneet kansainvälistä 8(j)-työryhmää.	Ovdil puoh sopâmušuásipeleh iä lah ruttâdâm aalmugijkoskâsii 8(j)-pargojuávhu.
Artikla on keskeinen osa biodiversiteettisopimusta ja kaikilla valtioilla on vastuu alkuperäiskansojen perinteisen tiedon turvaamisesta.	Artikkâl lii biodiversiteetsopâmuš tehálâš uási já puoh staatâin lii ovdâsvástádâs algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu turviimist.
Päätös luo myös jatkuvuutta ja korostaa kansainvälisen yhteyden sitoutuneisuutta alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseen”, saamelaiskäräjien delegaatit Näkkäläjärvi, Tapiola ja Heikkuri iloitsevat kuin yhdestä suusta.	Miärádâs puáhtá meid jotkuuvâšvuođâ já tiädut aalmugijkoskâsii ohtâvuođâ čonâdâttâmvuođâ algâaalmugij vuoigâdvuođâi turviimân”, sämitige delegaatih Näkkäläjärvi, Tapiola já Heikkuri ilodeh oovtmielâlávt.
Biodiversiteettisopimuksen hallintosihteeri Braulio Ferreira de Souza Dias kertomassa biodiversiteetin suojelun merkityksestä	Biodiversiteetsopâmuš haldâttâhčällee Braulio Ferreira de Souza Dias muštâlmin biodiversiteet suojâlem merhâšuumeest
Kuva: saamelaiskäräjät.	Kove: sämitigge.
Kokouksessa käsiteltiin myös biodiversiteetin tilaa.	Čuákkimist kieđâvuššii meid biodiversiteet tile.
Huolestuttavaa on, biodiversiteetti köyhtyy yhä edelleen, erityisesti meriluonto ja koralliriutat.	Huolâstuttee lii, ete biodiversiteet kiävhu ain, eromâšávt merâluándu já kooraalkáárguh.
Kokouksessa hyväksyttiin kaksi uutta aavaa arktista merialuetta meriluonnoltaan arvokkaiksi alueiksi.	Čuákkimist tuhhiittii kyehti uđđâ vijđes arktâlii merâkuávlu merâluándus peeleest mávsulâš kuávlun.
Mukana on jo aiemmin nimetyt yhdeksän Venäjän aluevesien arvokasta aluetta.	Mieldi láá jo ovdil nomâttum oovce Ruošâ kuávlučaasij mávsulâš kuávlu.
”Merien suojelu erityisesti arktisella alueella on ratkaisevaa mutta hyvin haasteellista ilmastonmuutoksesta, merijään sulamisesta ja kansainvälispoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta johtuen.	”Meerâi suojâlem eromâšávt arktâlii kuávlust lii merhâšittee mutâ hirmâd hástulâš šoŋŋâdâhnubástus, merâjieŋâ suddâm já aalmugijkoskâsii pooliitlii já ekonomâlii tile tááhust.
Arktisen meriluonnon turvaaminen on hyvin ratkaisevaa monille arktiselle alkuperäiskansalle ja suojelua on kehitettävä yhä edelleen.	Arktâlii merâluándu turvim lii eromâš merhâšittee maaŋgáid arktâlijd algâaalmugáid ja suojâlem kalgeh ovdediđ ain.
Se, miten nämä arvokkaat merialueet suojellaan, jää ratkaistavaksi tulevaisuudessa”, Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola näkevä.	Tot, maht taid mávsulijd merâkuávluid suojâleh, páácá čuávdimnáál puátteevuođâst”, Pertti Heikkuri já Nilla Tapiola uáiniv.
Osapuolikokouksessa on keskusteltu laajasti myös biodiversiteetin ja terveyden välisestä yhteydestä.	Uásipeličuákkimist láá savâstâllâm vijđáht meid biodiversiteet já tiervâsvuođâ koskâsii ohtâvuođâst.
Afrikassa puhjennut ebola-kriisi on tehnyt asian hyvin ajankohtaiseksi.	Afrikast šoddâm ebola-kriisâ lii toohâm ääšist uáli äigikyevdil.
”On hyvä, että biodiversiteettisopimuksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota terveyden ja luonnon väliseen yhteyteen.	”Lii pyeri, ete biodiversiteetsopâmuš ohtâvuođâst láá kiddim huámmášume tiervâsvuođâ já luándu koskâsii ohtâvuotân.
Alkuperäiskansat, jotka elävät luonnosta, ovat ensimmäisiä indikaattoreita luonnon tilasta koska luonnonmullistukset kuten ilmastonmuutos kohdistuvat voimakkaimmin juuri niihin, ja kansojen hyvinvointi on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen ja puhtauteen”, Klemetti Näkkäläjärvi korostaa.	Algâaalmugeh, kiäh eellih luándust, láá vuossâmuuh indikaattoreh luándu tiileest tastko luándumoivášmeh, tego šoŋŋâdâhnubástus, čyecih enâmustáá eidu tooid já aalmugij pyereestvaijeem lii čonnâsâm luándu maaŋgâhámásâšvuotân já putesvuotân”, Klemetti Näkkäläjärvi tiädut.
COP 12-kokouksen pääteema oli biodiversiteetti ja kestävä kehitys.	COP 12-čuákkim válduteema lâi biodiversiteet já killeel ovdánem.
Suurena haasteena on, miten biodiversiteetin suojelu otetaan osaksi YK:n kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen tavoitteita.	Stuorrâ hástusin lii, maht biodiversiteet suojâlem váldoo uássin OA killeel ovdánem já kievhivuođâ meddâlistem uulmijd.
Suomi järjesti kaksi oheistapahtumaa osapuolikokouksen yhteydessä, joissa nousivat esille myös alkuperäiskansojen oikeudet.	Suomâ ornij kyehti miäldustábáhtus uásipeličuákkim ohtâvuođâst, main pottii oovdân meid algâaalmugij vuoigâdvuođâh.
Ensimmäinen oheistapahtuma käsitteli Euroopan Vihreän vyöhykkeen yhteistyötä ja ympäristönsuojelun merkitystä rauhassa.	Vuossâmuš miäldustábáhtus kieđâvušâi Euroop Ruánáá stiellâs oovtâstpargo já pirâssuojâlem merhâšume ráávhust.
Vihreä vyöhyke kulkee Euroopan halki Jäämereltä Välimerelle.	Ruánáá stielâs jotá Euroop rasta Jieŋâmeerâst Koskâmeerân.
Koko Suomen itäraja kuuluu Vihreään vyöhykkeeseen ja saamelaiskäräjät osallistuu myös Vihreän vyöhykkeen yhteistyöhön.	Ubâ Suomâ nuorttârääji kulá Ruánáá stielâsân já sämitigge uásálist meid Ruánáá stiellâs oovtâstpaargon.
Tapahtuman puheenjohtajana oli kansanedustaja Pekka Haavisto.	Tábáhtus saavâjođetteijen lâi aalmugovdâsteijee Pekka Haavisto.
Kansanedustaja Pekka Haavisto ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi	Aalmugovdâsteijee Pekka Haavisto já sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi
Kuva: Saamelaiskäräjät.	Kove: Sämitigge.
” Osapuolikokous on tärkeä tapahtuma, koska alkuperäiskansoilla on aito mahdollisuus vaikuttaa.	”Uásipeličuákkim lii tergâdis tábáhtus, ko algâaalmugijn lii puigâ máhđulâšvuotâ vaikuttiđ.
Silläkin on vaikutuksensa, että saamelaiset näkyvät kokouspaikoilla.	Tast-uv láá vaikuttâsâidis, ete sämmiliih uáinojeh čuákkimsoojijn.
Lisäksi kokoukset ovat mahdollisuus verkostoitua ja ajatuksia voi vaihtaa laajemminkin luonnonsuojelusta ja kaikille yhteisen luonnon tilasta sekä alkuperäiskansojen ja saamelaisten oikeuksista”, Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri painottavat.	Lasseen čuákkimeh adeleh máhđulâšvuođâ viärmádâttâđ já jurduid puáhtá lonottiđ vijđásubboht-uv luándusuojâlmist já puohháid ohtsii luándu tiileest sehe algâaalmugij já sämmilij vuoigâdvuođâin”, Nilla Tapiola já Pertti Heikkuri tiäduttává.
Kuva: saamelaiskäräjät	Kove: Sämitigge
Seuraava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP 13 päätettiin järjestää Meksikossa Los Cabosin kaupungissa marraskuussa 2016. Meksiko markkinoi näyttävästi seuraavaa COP 13 –osapuolikokousta.	Čuávuvâš biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim COP 13 meridui orniđ Meksikost Los Cabos kaavpugist skammâmáánust 2016. Meksiko markkânistij uáli fijnáht čuávuváá COP 13 –uásipeličuákkim.
”Meksiko haluaa järjestää seuraavan osapuolikokouksen, koska Meksikon luonnon monimuotoisuus on hyvin rikas.	”Meksiko haalijd orniđ čuávuváá uásipeličuákkim, tastko Meksiko luándu maaŋgâhámásâšvuotâ lii hirmâd riges.
Meksiko on sitoutunut kestävään kehitykseen ja biodiversiteetin suojeluun.	Meksiko lii čonâdâttâm killeel ovdánmân já biodiversiteet suojâlmân.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat välittömästi hoidettavia asioita.	Šoŋŋâdâhnubástus coggâm já biodiversiteet hiäjusmem láá ääših, maid kalgeh tipšođ ájáttâlhánnnáá.
Biodiversiteetin suurin uhka on köyhyys,” ministeri Abud kertoi tiedotustilaisuudessa 15.10. 2014 Meksikon ympäristönsuojelutavoitteista.	Biodiversiteet stuárráámus uhke lii kievhivuotâ,” minister Abud muštâlij tieđettemtilálâšvuođâst 15.10.2014 Meksiko pirâssuojâlemuulmijn.
Kuva: Saamelaiskäräjät	Čuákkim puoh miärádâsah láá
biodiversiteettisopimuksen sivuilta	biodiversiteetsopâmuš siijđoin
kieliasun tarkistuksen jälkeen.	kielâhäämi tärhistem maŋa.