Arvoisat saamelaiset, hyvä yleisö.	Árvusiih sämmiliih, pyeri aalmug.
Hyvää kansallispäivää!	Šiõǥǥ meersažpeeiʹv!
On suuri ilo nähdä teidät täällä juhlimassa saamelaisten kansallispäivää.	Lii stuorrâ ilo uáiniđ tii tääbbin áávvudmin sämmilij aalmugpeeivi.
Tämä on saamelaiskäräjien ensimmäinen tällä vaalikaudella järjestämä kansallispäiväjuhla ja jääden myös viimeiseksi koska vaalikautemme loppuu tähän vuoteen.	Taat lii sämitige vuossâmuš taan vaaljâpaje ornim aalmugpeivijuhle já páácá meid majemužžân ko mii vaaljâpaje nohá taan ihán.
Kansallispäivä on saamelaiskäräjille ja saamelaisille todella tärkeä juhla, mutta valitettavasti taloudellinen tilanteemme on estänyt juhlien järjestämisen tätä useammin.	Aalmugpeivi lii sämitiigán já sämmiláid tuođâi tergâdis juhle, mutâ vaidâlitteht ekonomâlâš tile lii iästám juuhlij ornim tađe tävjibeht.
Saamelaiskäräjät on edellisellä ja tällä vaalikaudella pitänyt tärkeänä, että kansallispäivää juhlitaan saamelaiskulttuurinmukaisesti ja että eri puolilla asuville saamelaisille annetaan mahdollisuus osallistua juhlallisuuksiin.	Sämitigge lii oovdeb já taan vaaljâpaajeest annaam tergâdin, ete aalmugpeivi ávuduvvoo sämikulttuur miäldásávt já ete sierâ kuávluin ässee sämmiláid adeluvvoo máhđulâšvuotâ uásálistiđ juhlálâšvuođáid.
Juhla on saamelaisilta saamelaisille.	Juhle lii sämmilijn sämmiláid.
Nyt ensimmäistä kertaa juhlaa on mahdollista seurata myös internetissä.	Tääl vuossâmuš keerdi juhle lii máhđulâš čuávvuđ meid interneetist.
Tämän vaalikauden aikana on tapahtunut paljon ja vielä tämän vuoden aikana odotetaan suuria uudistuksia saamelaisten oikeusasemaan.	Taan vaaljâpaje ääigi lii tábáhtum ennuv já vala taan ive ääigi vyerdip stuorrâ uđâsmitmijd sämmilij vuoigâdvuođâsajattâhân.
Politiikkaa on puhuttu paljon ja se nousee vielä keskiöön.	Politiik láá sárnum ennuv já tot paijaan vala kuávdážân.
Nyt on kuitenkin aika jättää päivänpolitiikka vähemmälle ja keskittyä juhlimaan kansallispäivää, saamen kansan historiaa, yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta.	Tääl lii kuittâg äigi kyeđđiđ peeivipolitiik ucceeb uásán já vuáijuđ juhlođ aalmugpeeivi, sämiaalmug historjá, ohtâlâšvuođâ já puátteevuođâ.
Saamelaiset ovat kokeneet historiansa aikana suuri mullistuksia, sotia, syrjintää, kielten kadottamispyrkimyksiä, pakkomuuttoja sodan ja tekoaltaiden rakentamisen seurauksena, valtapoliittisia tavoitteita sulauttaa saamelaiset ja pyrkimyksiä hajottaa saamelaisten yhtenäisyyttä.	Sämmiliih láá feerim sii historjá ääigi stuorrâ moivášmijd, suáđijd, olgoštem, kielâi läpittemviggâmušâid, págguvarriimijd suáđi já tulvâdemáldái huksim tiet, väldipoolitlijd uulmijd suddâluttiđ sämmilijd já viggâmušâid raččođ sämmilij ohtâlâšvuođâ.
Olemme selvinneet näistä yhdessä ja meitä edeltävien sukupolvien kovalla työllä ja periksiantamattomuudella.	Lep cevzim tain oovtâst já mii oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargoin já piäránaddeelmettumvuođáin. Koolgâp kuittâg teivâđ ain uđđâ hástusijd.
Globalisaatio, ilmastonmuutos ja arktisen alueen valta- ja sotilaspolitiikka tuovat saamelaisille aivan uudenlaisen toimintaympäristön.	Globalisaatio, šoŋŋâdâhnubástus já arktâlii kuávlu väldi- já suáldátpolitiik pyehtih sämmiláid aaibâs uđđâlágán toimâpirrâs.
Miten pieni saamen kansa selviää valtakulttuurin paineessa?	Maht uccâ sämiaalmug ciävzá väldikulttuur teddust?
Aikaisemmat sukupolvet ovat luoneet saamelaisille edellytykset pärjätä muuttuvassa yhteiskunnassa.	Oovdeb suhâpuolvah láá lááccám sämmiláid iävtuid cevziđ nubástuvvee ohtsâškoddeest.
Olemme saaneet rikkaan kielen, luonnossa liikkumisen taidon, perinteiset elinkeinot, käsityöperinteen ja luontosuhteen – nämä ovat edelleen tosi tärkeitä taitoja.	Lep finnim riges kielâ, luándust jotteem tááiđu, ärbivuáválijd iäláttâsâid, kietâtyejiärbivyevi já luándukoskâvuođâ – taah láá ain viehâ tergâdis tááiđuh.
Olemme saaneet vahvan kulttuuriperinnön, saamelaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden.	Lep finnim noonâ kulttuuräärbi, sämmilii identiteet já siärvuslâšvuođâ.
Saamelaiset tulevat pärjäämään aina, mikäli löydämme voimaa toinen toisistamme ja pidämme kiinni saamen kansan yhteisöllisyydestä, saamelaisesta identiteetistä ja kulttuuriperinnöstä.	Sämmiliih cevzih ain, jis kavnâp vyeimi nubbe nubijnân já toollâp kiddâ sämiaalmug siärvuslâšvuođâst, sämmilii identiteetist já kulttuuräärbist.
Viime aikoina ratkaisua saamelaisten oikeuksien kehittämiseen on haettu joissakin piireissä esittämällä eri saamelaisryhmille omia lakeja tai asettamalla eri saamelaisryhmien oikeudet ja perinteet vastakkaisiksi toisilleen.	Majemui aaigij čuávdus sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân láá uuccâm motomijn pirrâduvâin oovdânpyehtimáin sierâ sämijuávhoid jieijâs laavâid teikâ aasâtmáin sierâ sämijuávhui vuoigâdvuođâid já ärbivuovijd vuástáluvâi nubijdis.
Tätä on vaikea ymmärtää.	Taam lii vaigâd iberdiđ.
Saamelaisten tulee pystyä yhdessä etsimään keinot saamelaisten oikeuksien ja kulttuurin kehittämiseksi omien saamelaisten kulttuuristen perinteiden mukaisesti, eikä hakea mallia valtakulttuurin toimintamalleista eikä hajottamalla saamen kansan yhtenäisyyttä.	Sämmiliih kalgeh pasteđ oovtâst uuccâđ vuovijd sämmilij vuoigâdvuođâi já kulttuur oovdedmân jieijâs sämmilij kulttuurlij ärbivuovij miäldásávt, ijge uuccâđ maali väldikulttuur toimâmaalijn ijge raččomáin sämiaalmug ohtâlâšvuođâ.
Saamelaiset ovat hyvin vahvoja.	Sämmiliih láá uáli kievrah.
Joudumme kestämään edelleenkin syrjintää, epäluuloa, vihapuhetta ja pilkkaa.	Koolgâp killáđ ain-uv olgoštem, munekáádu, vajesaavâ já pilhe.
Kulttuuriamme on yritetty ryöstää ja omia.	Mii kulttuur láá viggâm rivdâđ já omâstiđ.
Siinä ei ole onnistuttu.	Tast iä lah luhostum.
Lapsille ja nuorille pilkka ja rasismi ovat erityisen vahingollisia.	Párnáid já nuoráid pilkke já raasism lává eromâš háituliih.
On välttämätöntä, että tuomitsemme kaikenlaisen syrjinnän ja vihan.	Lii velttidmettum, ete tuommip puohlágán olgoštem já vaje.
Emme myös voi antaa syrjinnän tai rasismin vaikuttaa kulttuuriimme, tapoihimme tai pukeutumiseemme.	Ep meid pyevti adeliđ olgoštem teikâ raasism vaikuttiđ mii kulttuurân, vuovijd teikâ mii kárvudâtmân.
Emme ole kuitenkaan immuuneja.	Ep lah kuittâg immuuneh.
Mutta meidän on huolehdittava siitä, että emme ota mallia valtakulttuurin ikävistä tavoista emmekä tuo syrjivää tai toisia kadehtivaa perinnettä saamelaiskulttuurin sisälle.	Mutâ mij koolgâp huolâttiđ tast, ete ep vääldi maali väldikulttuur ahevis vuovijn epke pyevti sämikulttuur siisâ ärbivyevi, mii olgoošt teikâ kaađâšt nuubijd.
Saamelaisia on todella vähän.	Sämmiliih láá tuođâi uccáá.
Suomessa noin 10 000, Venäjällä muutama tuhat, Ruotsissa noin 20 000 ja Norjassa jopa seitsemäskymmenestä sataantuhatta.	Suomâst suulân 10 000, Ruošâst muáddi tuhháát, Ruotâst suulân 20 aalmugin siäiluđ ijge koolgâ rähtiđ muuvrâid sierâ sämijuávhui kooskân.
Saamelaiselle identiteetille, saamen kansan yhtenäisyydelle ja myös saamelaisten asemalle Suomessa on vaarallista, jos saamelaisia pidetään keskenään riitelevänä kansana.	Säämi identiteetân, sämiaalmug ohtâlâšvuotân já meid sämmilij sajattâhân Suomâst lii varâlâš, jis sämmilijd jurdeh aalmugin, kote rijdâl koskânis.
Maailmassa, jossa keskimääräin yksi kieli kuolee viikossa, saamelaiskulttuuri ja sen säilyminen ovat globaalisti suorastaan ihme.	Maailmist, kost koskâmiärálávt ohtâ kielâ jáámá ohhoost, sämikulttuur já ton siäilum lii maailmvijđosávt njuolgist iimâš.
Minulle saamen kielien ja saamelaiskulttuurien säilyminen ei ole ihme.	Munjin sämikielâi já sämikulttuurij siäilum ij lah iimâš.
Saamelaiset ovat sitkeitä kuin tunturikoivu, joka kestää tuulen, pakkasen, kuumuuden, paineen ja on murtumaton.	Sämmiliih láá killeel tego laajišsuáhi, kote killáá piegâ, puolâš, kume, tedduu já lii morruumettum.
Olemme kautta historian kuulleet, että saamelaiset kuolevat sukupuuttoon ja sulautuvat suomalaisiin.	Lep miätá historjá kuullâm, ete sämmiliih jäämih suhâjämimân já suddâluveh syemmiláid.
Suuri tutkijajoukko kirjoittikin näin jo 1900-luvun alussa.	Stuorrâ totkeejuávkku čaalij-uv návt jo 1900-lovo aalgâst.
Olemme saaneet kuulla saamen kielen kuolevan, joikuperinteen katoavan ja saamelaisten sulautuvan suomalaiskulttuuriin.	Lep finnim kuullâđ, ete sämikielâ jáámá, juáigusärbivyehi láppoo já ete sämmiliih suddâluveh syemmilâškulttuurân.
Olemme saaneet kuulla kulttuurin ulkopuolisilta tahoilta että emme enää elä saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti, poronhoito on mullistunut moottorikelkan ja mönkijän käyttöön oton johdosta eikä saamelaisia erota valtakulttuurista enää mikään.	Lep finnim kuullâđ kulttuur olgopiäláá peelijn ete ep innig ele sämikulttuur ärbivuovij miäldásávt, puásuituálu lii moivášum moottorkiälhá já muávloo kiävtunväldim tiet ige innig mihheen iärut sämmilijd väldikulttuurist.
Nämä kaikki väitteet ovat vääriä.	Puoh taah náguseh láá puástud.
Tuollaiset tulkinnat ovat vain yksi keino mitätöidä kulttuurimme.	Tagareh tulkkuumeh láá tuše ohtâ vyehi toohâđ heeitugin mii kulttuur.
Saamelaiskulttuuri elää ja sopeutuu yhteiskunnan tuomiin muutoksiin.	Sämikulttuur iälá já táibá ohtsâškode puáhtám nubâstussáid.
Moottorikelkka ei ole muuttanut poronhoitoa – poroja paimennetaan edelleen tunturissa ja metsissä.	Moottorkiälkká ij lah muttám puásuituálu – poccuid kuáđutteh ain tuoddârist já meecijn.
Taloasuminen ja palkkatyö ovat toki muuttaneet kulttuurin aineellista perustaa, muttei sydämiämme eikä ajatuksiamme.	Táluaassâm já pälkkipargo amal lává muttám kulttuur materiaallii vuáđu, mutâ iävá mii vááimuid ige jurduid.
Vuosituhansien aikana kertynyt tieto luonnosta, poroista, kaloista ja muista eläimistä on tuonut meille edellytykset selvitä yhteiskunnallisista mullistuksista.	Tuháttij iivij ääigi čoggâšum tiätu luándust, poccuin, kuolijn já eres ellein lii puáhtám mijjân iävtuid cevziđ ohtsâškodálijn moivášmijn.
Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole ollut.	Sämikulttuur já sämmiliih láá táibám já ovdánâm.
Mutta emme ole luopuneet kulttuuristamme, perinteistämme, kielestä emmekä identiteetistämme.	Eres molsoiähtu mist ij lah lamaš. Mutâ ep lah luoppâm jieijâs kulttuurist, ärbivuovijn, kielâst epke identiteetist.
Kulttuuriamme ei voi mitätöidä eikä väheksyä sen johdosta, että asumme taloissa tai ajamme autolla.	Mii kulttuur iä pyevti toohâđ heeitugin iäge uccááttiđ ton keežild, ete aassâp tááluin teikâ vyeijip autoin.
Perinteinen tieto ja taidot ovat edelleen tärkein osa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja ja käsitöitä.	Ärbivuáválâš tiätu já tááiđuh láá ain puoh tehálumos uási ärbivuáválijd sämmilijd iäláttâsâid já kietâtuojijd.
Ne ovat kelkkoja ja moottoreita tärkeämmät taidot ja ominaisuudet.	Toh láá tehálub tááiđuh já jiešvyevih ko kiälháh já moottoreh.
Meidän on oltava ylpeitä, että kaiken teknologian myötä emme ole edelleenkään luopuneet omaleimaisesta kulttuuristamme.	Mij koolgâp leđe čiävlááh, ete puoh teknologia mield ep lah kuittâg luoppâm mii jiešnálásii kulttuurist.
Saamelainen joikuperinne on palanut entistä vahvempana.	Sämmilâš juáigusärbivyehi lii maccâm kievrâbin ko ovdil.
Joikuperinne elää niin perinteisessä joikumusiikissa kuten myös modernissa populaarimusiikissa.	Juáigusärbivyehi iälá nuuvt ärbivuáválii juáigusmusiikist ko meid uđđâáigásii populáármusiikist.
Saamelainen taide elää kukoistuskauttaan.	Sämmilâš taaiđâ iälá eellimvuáimálii paajees.
Saamelaiset taitelijat ovat tuoneet saamelaiskulttuurin perinteitä ja yhteiskunnallisuutta osaksi uutta modernia taidetta, joka ei elä vain gallerioissa, vaan arkipäivässä, internetissä ja sosiaalisessa mediassakin.	Sämmiliih taaidâreh láá puáhtám sämikulttuur ärbivuovijd já ohtsâškodálâšvuođâ uássin uđđâ moodeern taiđuu, mii ij ele tuše galleriain, peic argâpeeivist, interneetist já sosiaallii mediast-uv.
Taiteella on vapautensa ja kautta historian taide on ollut keino tuoda yhteiskunnan epäkohtia ja kulttuurin perinteitä esille päättäjille.	Taiđust lii jieijâs rijjâvuotâ já miätá historjá taaiđâ lii lamaš vyehi pyehtiđ miärádâstahhei oovdân ohtsâškode tuhhitmettum tiilijd já kulttuur ärbivuovijd.
Taiteella voi muuttaa maailmaa.	Taiđuin puáhtá mutteđ maailm.
Nuoret taitelijamme, jotka tekevät yhteiskunnallista ja yhteisöllistä taidetta modernin teknologian avulla, levittävät tietoa saamelaisista aivan uudella tavalla ja pystyvät purkamaan valtakulttuurin luomia stereotypioita saamelaisista.	Mii nuorâ taaidâreh, kiäh rähtih ohtsâškodálii já siärvuslii taiđuu moodeern teknologia vievâst, jyehih tiäđu sämmilijn aaibâs uđđâ vuovijn já pasteh raččođ väldikulttuur lääččim stereotypiaid sämmilijn.
Saamelaisyhteiskunta on monipuolistunut.	Säämi ohtsâškodde lii šoddâm eenâb maangâpiälásâžžân.
Meillä on osaavia, kielitaitoisia ja koulutettuja saamelaisnuoria maailmalla ja täällä kotiseutualueella.	Mist láá čepis, kielâtáiđuliih já škuávlejum säminuorah pirrâ maailm já tääbbin sämikuávlust.
Saamelaisia on kouluttautunut tutkijoiksi, opettajiksi, päättäjiksi ja johtajiksi.	Sämmiliih láá škuávlejum totken, máttáátteijen, merideijen já hovdân.
Monet saamelaisnuoret palaavat kotiseudulle koulutuksen jälkeen ja yhdistävät oppimaansa perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, tuottavat uutta tietoa saamelaisyhteisölle, uusia kulttuurinsisäisiä tutkimustuloksia, kouluttavat uutta saamelaissukupolvea ja luovat saamelaiskulttuurille jatkuvuutta.	Maaŋgah säminuorah mäccih päikkikuávlun škovlim maŋa já ovtâstiteh tom, maid láá oppâm, ärbivuáválijd sämi-iäláttâssáid, pyevtitteh uđđâ tiäđu sämisiärvádâhân, uđđâ kulttuursiskáldâs tutkâmpuátusijd, škuávlejeh uđđâ sämisuhâpuolvâ já lääččih sämikulttuurân jotkuuvâšvuođâ.
Olen tästä hyvin ylpeä.	Lam tast hirmâd čiävláá.
Suuri osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.	Stuorrâ uási sämmilijn ääsih sämikuávlu ulguubeln.
Paikalliset saamelaisyhdistykset ovat muodostuneet kaupunkisaamelaisyhteisöjen kohtaamispaikaksi ja keinoksi tukea saamelaiskulttuurin ja kielen säilymistä kaupunkioloissa.	Páiháliih sämiseervih láá šoddâm kaavpugsämisiärváduvâi kuáhtámsaijeen já vyehhin torjuđ sämikulttuur já kielâ siäilum kaavpugist.
Saamelaisten kotiseutualueella toimivilla saamelaisyhdistyksillä on tärkeä rooli saamelaisessa yhteiskunnassa.	Toh taheh mávsulii pargo ubâ sämiaalmug puátteevuođâ turvim várás. Sämikuávlust tuáimee sämiseervijn lii tergâdis rooli säämi ohtsâškoddeest.
Ilman Sámi Duodji- järjestön arvokasta työtä saamelaisen käsityön asema olisi entistä uhanalaisempi ja käsityöperinteen hyväksikäyttö olisi nykyistä suurempaa.	Jis ij ličij Sámi Duodjiseervi mávsulâš toimâ, säämi tyeje sajattâh ličij ovdiist uhkevuálásub já tyejiärbivuovijn ávhástâllâm ličij eenâb ko maid tääl.
Täällä Inarissa Inarinsaamen kielen yhdistys ja Saami Nuett ovat tehneet arvokasta työtä pienempien saamen kielten elvyttämiseksi, opettamiseksi ja kehittämiseksi.	Tääbbin Anarist Anarâškielâ servi já Saami Nuett lává ráhtám mávsulii pargo ucebij sämikielâi iäláskitmân, máttátmân já oovdedmân.
Saamelaiset tarvitsevat vahvaa järjestökenttää ja järjestöaktiivit ansaitsevat suuren kiitoksen tekemästään työstä.	Sämmiliih tarbâšeh noonâ servikiedi já serviaktiiveh ánsášeh stuorrâ kijttosijd sii porgâm pargoost.
Saamelaiskulttuuri ja saamen kielet eivät säily, ellei kieltä puhuta tai saamen kansan perinteitä ja tapoja pidetä yllä.	Sämikulttuur já sämikielah iä siäilu, jis kielâ ij sarnuu teikâ sämiaalmug ärbivyevih já täävih iä paijeentolluu.
Jokaisella saamelaisella on suuri vastuu siitä, säilyykö saamelaiskulttuuri.	Jyehi sämmiliist lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete siäilu-uv sämikulttuur.
Valtioiden on luotava edellytykset sille, että saamelaiskulttuuri voi säilyä, mutta jokainen saamelainen tekee lopulta itse valinnan siitä säilyykö saamelaiskulttuuri ja millaisena se säilyy tulevaisuudessa.	Staatah kalgeh lääččiđ iävtuid toos, ete sämikulttuur puáhtá siäiluđ, mutâ jyehi sämmilâš taha loopâst jieš valjim tast, ete siäilu-uv sämikulttuur já magarin tot siäilu puátteevuođâst.
Jokainen saamelainen vanhempi, joka opettaa perinteitä ja perinteisiä elinkeinoja lapsilleen, päättää puhua saamea lapselleen, pistää lapsensa kielipesään tai opettelee kadottamansa saamen kielen, tekee kulttuuriteon ja on omalta osaltaan turvaamassa saamen kielen ja kansan tulevaisuutta.	Jyehi sämmilâš vanhim, kote máttát ärbivuovijd já ärbivuáválijd iäláttâsâid párnáidis, meerrid sárnuđ sämikielâ párnásis, piejâ párnáás kielâpiervâlân teikâ máttááttâl lappum sämikielâ, taha kulttuurtavo já lii jieijâs uásild turviimin sämikielâ já –aalmug puátteevuođâ.
Kiitos teille, saamelaiset vanhemmat, isovanhemmat ja esivanhemmat jättämästänne perinnöstä!	Kijttoseh tijjân, sämmiliih vaanhimeh, ááhuh já äijiheh já madârvanhimeh tii kuáđđám äärbist!
Saamen kieli ja kulttuuri eivät säily ilman saamelaisia opettajia ja päivähoitohenkilökuntaa.	Sämikielâ já kulttuur iävá siäilu, jis iä lah sämmiliih máttáátteijeeh já peivitipšopargoviehâ.
Kielipesät, saamenkielinen päivähoito ja saamen kielinen perusopetus ovat avain saamen kansan tulevaisuuteen.	Kielâpiervâleh, sämikielâlâš peivitipšo já sämikielâlâš vuáđumáttááttâs láá čovduuh sämiaalmug puátteevuotân.
Kaikki saamelaiset, jotka ovat lähteneet opettajiksi ja päivähoitotyöntekijöiksi luovat saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.	Puoh sämmiliih, kiäh láá riemmâm máttáátteijen já peivitipšopargen lääččih sämikulttuur jotkuuvâšvuođâ.
Ilman teidän arvokasta työtänne saamen kielen tulevaisuus olisi nykyistä synkempi.	Jis ij ličij tii mávsulâš pargo, sämikielâ puátteevuotâ ličij čappâdub ko tääl.
Haluankin kiittää teitä, hyvät opettajat ja kasvattajat, tekemästänne arvokkaasta työstä.	Halijdâm-uv kijtteđ tii, pyereh máttáátteijeeh já šoddâdeijeeh, tii porgâm mávsulii pargoost.
Saamelaisyhteiskunnan tukipilareja, jotka siirtävät perinteitään sukupolvelta toiselle, tarvitaan.	Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
Perinteiset elinkeinot ja käsityöt ovat ehkä suuremmassa vaarassa kadota tai muuttua lähitulevaisuudessa.	Ärbivuáváliih iäláttâsah já kietâtyejeh láá kenski stuárráb vaarâst lappuđ teikâ muttuđ aldapuátteevuođâst.
Ilmastonmuutos, kaivoshankkeet, talousjärjestelmä, byrokratia ja lainsäädännön puutteet voivat olla liian monelle saamelaisnuorelle liikaa ja he joutuvat valitsemaan muun kuin suvun perinteisen elinkeinon.	Šoŋŋâdâhnubástus, ruukihaavah, ekonomiavuáhádâh, byrokratia já lahâasâttem vááijuvvuođah sättih leđe liijkás maaŋgâ säminuorân liijkás ennuv já sij pasteh valjiđ mottoom eres ko suuvâ ärbivuáválii iäláttâs.
Mutta yhdessä voimme selvitä näistä uhista.	Mutâ oovtâst pyehtip cevziđ tain aštuin.
On muistettava, että moni nuori edelleen haluaa harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan kaikista uhista huolimatta.	Kalga mušteđ, ete maŋgâ nuorâ ain haalijd hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis puoh aštuin peerusthánnáá.
Perinteiset elinkeinot ovat tukijalkamme ei vain niiden tuoman taloudellisen tuloksen, ravinnon tai esineistön johdosta.	Ärbivuáváliih iäláttâsah láá mii tuuvdâjyelgih ij tuše tai pyehtim ekonomâlii puáttus, purrâmuš teikâ tiiŋgâi tiet.
Ne ovat osa kulttuurista saamelaista perintöä, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois.	Toh láá uási mii kulttuurlii sämmilii ärbivyevi, mon kihheen ij pyevti väldiđ mist meddâl.
Elinkeinomme ovat kehittyneet yhdessä luonnon ja eläinten kanssa ja sopeutuneet tänne arktisiin oloihin, luovat edellytykset rikkaalle saamen kielelle, tukevat saamelaisen yhteisöjärjestelmän säilymistä ja ovat osa saamelaista elämäntapaa.	Mii iäláttâsah láá ovdánâm oovtâst luánduin já elleiguin já taibâm teehin arktâlijd tiilijd, toh lääččih iävtuid riges sämikielân, tuárjuh sämmilii siärvádâhvuáháduv siäilum já láá sämmilii eellimvyevi uási.
Kansallispäivänä on muistettava myös naapurimaan saamelaisia ja alkuperäiskansoja muualla maailmassa.	Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
Emme voi unohtaa Venäjän saamelaisia, jotka joutuvat kamppailemaan oman kielensä, kulttuurinsa ja elämänmuotonsa puolesta ilman valtion tukea.	Ep pyevti vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh kalgeh kámppádâllâđ jieijâs kielâ, kulttuur já eellimvyevi peeleest staatâ torjuuttáá.
Emme voi myöskään unohtaa Ruotsin saamelaisia, jotka yrittävät hoitaa porojaan kaivosten paineessa.	Ep pyevti meid vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh irâtteh hoittáđ poccuidis ruukij teddust.
Sukulaisemme ja ystävämme Norjassa voivat joutua lopettamaan poronhoidon ja luopumaan elämäntavastaan, mikäli Norjan valtion pakkoteurastuspäätökset toteutuvat.	Mii hyelhih já usteveh Taažâst sättih juovdâđ lopâttiđ puásuituálu já luoppâđ sii eellimvyevist, jis Taažâ staatâ pággunjuovvâmmiärádâsah olášuveh.
Alkuperäiskansat kaikkialla maailmassa joutuvat kamppailemaan samojen ongelmien ja haasteiden kanssa kuin mekin.	Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kámppádâllâđ siämmái čuolmâiguin já hástusijguin ko mij-uv.
Alkuperäiskansat ovat veljiämme ja siskojamme, eivätkä kaikki kansat voi edes viettää kansallispäivää.	Algâaalmugeh láá mii viiljah já uábih iäge puoh aalmugeh paste ubâ anneeđ aalmugpeeivi.
Olkaamme iloisia siitä, mitä meillä on ja muistakaamme koko alkuperäiskansayhteisöä ja yhteistä perintöämme.	Pyehtip leđe iloliih tast, mii mist lii já lii pyeri mušteđ ubâ algâaalmugsiärváduv já mii ohtsii äärbi.
Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävämme.	Árvusiih sämmiliih, pyereh usteveh.
Saamen kansan tulevaisuus ei ole epävarmaa niin kauan, kun säilytämme kulttuurimme arvot, perinteet ja yhteisöllisyytemme.	Sämiaalmug puátteevuotâ ij lah epivises nuuvt kuhháá, ko siäiluttep mii kulttuur áárvuid, ärbivuovijd já mii siärvuslâšvuođâ.
Tulevaisuutemme on valoisa.	Mii puátteevuotâ lii čuovvâd.
Saamelainen identiteetti on vahva.	Sämmilâš identiteet lii kievrâ.
Me tiedämme, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa.	Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
Globaalina aikana kun maailmassa on suuria kansainvaelluksia, niin kulttuurinen jatkuvuus ja tietoisuus itsestään ja omista juuristaan on suuri rikkaus.	Gloobaal ääigi ko maailmist láá stuorrâ aalmugvajâldâsah, te kulttuurlâš jotkuuvâšvuotâ já tiäđulâšvuotâ alnees já jieijâs ruottâsijn lii stuorrâ rigesvuotâ.
Maailmanpolitiikan ja ilmastonmuutoksen johdosta tietämyksemme luonnosta, ilmastosta ja perinteiset elinkeinomme voivat nousta suureen arvoon ja tarpeeseen niin tutkimuksille kuin koko yhteiskunnallekin.	Maailmpolitiik já šoŋŋâdâhnubástus tiet mii tiäđuh luándust, šoŋŋâduvvâst já mii ärbivuáváliih iäláttâsah sättih pajaniđ stuorrâ áárvun já táárbun nuuvt tutkâmuššáid ko ubâ ohtsâškoodán-uv.
Kaikkein ratkaisevinta on oman kulttuurin, kielen, perinteiden ja arvojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville.	Puoh tehálumos lii jieijâs kulttuur, kielâ, ärbivuovij já áárvui siäiluttem, paijeentoollâm já sirdem puáttee suhâpuolváid.
Perinteet, käsityöt, arvot, elinkeinot kuten poronhoito ja joiku sen kaikkine variaatioineen eri saamen kielissä pitävät yllä yhteyttä menneisiin sukupolviin ja luovat yhteyttä tuleviin sukupolviin.	Ärbivyevih, kietâtyejeh, áárvuh, iäláttâsah tego puásuituálu já juáigus sehe ton puoh sierâ variaatioh jieškote-uv sämikielâst, tuálih paijeen ohtâvuođâ moonnâm suhâpuolváid já lääččih ohtâvuodâ puáttee suhâpuolváid.
Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävät, hyvää kansallispäivää vielä kerran!	Árvusiih sämmiliih, pyereh usteveh, pyeri aalmugpeivi vala ohtii!